Kuudennentoista kerran jaettavat Tietokirjailijapalkinnot saivat Anu Hopia, Teemu Keskisarja, Jouni Laaksonen, Helena Telkänranta ja Kirsi Vainio-Korhonen.
Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot jaettiin Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 29.10.2016 klo 12.30 Eino Leino -lavalla. Tietokirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 8 000 euroa, ja ne myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta tietoteostuotannosta. Palkinnot jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Markku Löytönen ja varapuheenjohtaja Helena Ruuska.
Helsinkiläinen Anu Hopia (s. 1960) toimii elintarvikekehityksen tutkimusprofessorina Turun yliopistossa. Helsinkiläinen historioitsija Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti. Kuhmossa asuva diplomi-insinööri Jouni Laaksonen (s. 1970) työskentelee vapaana toimittajana ja eräoppaana. Helena Telkänranta (s. 1965) on eläinten käyttäytymiseen ja kognitioiden tutkimiseen erikoistunut biologi, ja hän asuu Tammelassa. Turkulainen Kirsi Vainio-Korhonen (s. 1958) toimii Suomen historian professorina Turun yliopistossa.
Vuodesta 2001 saakka myönnetyn Tietokirjailijapalkinnon ovat saaneet aiemmin muun muassa Mirkka Lappalainen, Veli-Pekka Lehtola, Maarit Huovinen, Panu Rajala, Jari Sinkkonen, Lasse J. Laine, Anna Kortelainen, Pekka Gronow ja Liisa Keltikangas-Järvinen.
Suomen tietokirjailijat ry:n palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.
PALKINTOPERUSTELUT
ANU HOPIA
Elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia on tutkimustyönsä ohessa kirjoittanut ja luennoinut ruoanlaiton kemiasta 1990-luvun puolivälistä lähtien. Tieteellisen tuotantonsa lisäksi hän on kirjoittanut loistavan, tavallisellekin lukijalle aihetta yleistajuistavan teoksen Kemiaa keittiössä (2009). Keittiömestari, ruokakirjailija Tatu Lehtovaaran kanssa Hopia on julkaissut kolme kirjaa, joissa teoria ja käytäntö yhdistyvät ruoanlaiton hyväksi: Molekyyli sopassa julkaistiin vuonna 2011, Kaksi kokkia ja kemisti vuonna 2014 (kirjoittajana myös Arto Rastas) ja Kasvikset kemistin keittiössä vuonna 2015.
Hopia on julkaissut lisäksi myös oppikirjan Molekyyligastronomiaa kemiaan ja kotitalouteen. Molekyyligastronomia on ruokaan liittyvän tieteen, taiteen ja käsityötaidon yhteensovittamista.
Kun tieteen tekijöiden intohimona on selvittää ruoanvalmistuksessa tapahtuvien ilmiöiden syitä ja seurauksia, keittiömestareiden ja meidän kotikokkien intohimona on valmistaa herkullisia ruokalajeja. Anu Hopia on erinomainen esimerkki tutkijasta, joka on kansanomaistanut tieteen tuloksia meidän kaikkien iloksi.
TEEMU KESKISARJA
Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Teemu Keskisarja on noussut 2010-luvulla yhdeksi luetuimmista suomalaisista historioitsijoista. Vuonna 2006 ilmestyneen, eläimiin sekaantumista käsitelleen väitöskirjansa jälkeen hän on julkaissut muun muassa yrityshistorioita Paloheimo-veljeksistä (2006) ja G.A. Serlachiuksesta (2008) sekä yhdessä muiden kirjoittajien kanssa liikepankeista ja tavaratalo Stockmannista.
Toisaalta Keskisarja on julkaissut hienosti kirjoitettuja esseekokoelmia, kuten Vääpeli T:n tapaus ja muita kertomuksia suomalaisesta terrorista (2010) ja Kyynelten kallio. Kertomuksia seksistä ja väkivallasta (2011), sekä henkilöhistorioita muun muassa Suomen ainoasta sarjamurhaajasta Juhani Adaminpojasta ja kirvesmurhaaja Toivo Harald Koljosesta. Vaikka Koljosesta on hyvin vähän lähteitä, Keskisarja pystyy loihtimaan tämän elämästä ja koko ajasta hienon kokonaiskuvan. Keskisarja on julkaissut myös useita, ansiokkaita populaariteoksia sotahistoriasta. Hänen viimeisin teoksensa on Hulttio, joka kertoo Mannerheimin nuoruudesta.
Keskisarjan sarkastinen huumori on läsnä hänen kirjoissaan, joita on nautinto lukea. Ei siis ole ihme, että Keskisarjan kirjoja ostetaan, lainataan ja luetaan runsaasti.
JOUNI LAAKSONEN
Retkeilytoimittaja ja -kirjailija Jouni Laaksonen on julkaissut 11 kirjaa, jotka ovat alansa perusteoksia. Ensimmäisen niistä Autiotuvat. Pohjoisen Suomen tuvat ja tarinat hän julkaisi vuonna 2002 yhdessä Seppo J. Partasen kanssa. Pian tämän jälkeen hän otti Juhani Nurmen kanssa vastuun alan perusteoksen Suomen retkeilyoppaan uudistamisesta. Teos ilmestyi vuonna 2005 ja uudelleen uudistettuna vuonna 2007.
Laaksosen julkaisutahti on kiihtynyt 2010-luvulla, jonka aikana kirjoja on ilmestynyt lähes joka vuosi, vuonna 2011 peräti kaksi. Tuolloin ilmestyivät teokset Luontoelämysten Suomi ja Retkeilijän kansallispuistot. Vuonna 2014 hän julkaisi monessa perheessä tarpeeseen tulleen teoksen Lapsiperheen retkeilyopas.
Laaksosen kirjoissa näkyy ammattimainen ote. Hän on myös ahkera kirjoittaja, pätevä luontokuvaaja ja kysytty esiintyjä alan tapahtumissa. Hän on kolunnut pohjoisen merkittävimmät erämaat ja retkikohteet moneen kertaan ja suorittanut erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon. Jouni Laaksosen teokset ovat alansa peruskirjoja, joita kukaan retkeilijä tai vaeltaja ei voi jättää huomiotta.
HELENA TELKÄNRANTA
Biologi ja tietokirjailija Helena Telkänrannan erikoisalaa ovat eläinten käyttäytyminen ja mielen toiminnan tutkimus. Hänen kirjansa Millaista on olla eläin? (2015) on saanut loistavan vastaanoton: se on mukaansatempaava teos, joka sopii kenen tahansa luettavaksi. Tiedetoimittaja Telkänranta kirjoittaa selkeästi ja havainnollisesti, ja kutkuttavaa tutkimustietoa eläimistä tarjoaa yleistajuisessa muodossa myös hänen uunituore teoksensa Eläin ja ihminen – Mikä meitä yhdistää? (2016).
Aikaisemmin Telkänranta kirjoittanut muun muassa kanojen ja kissojen maailmasta. Hänen muita teoksiaan ovat muun muassa Elävä planeetta. Ratkaisuja maailman ympäristöongelmiin (2006) ja samana vuonna julkaistu Baltic Sea. Discovering the sea of life.
Vuosi 2016 on ollut Telkänrannalle palkintosadetta, sillä muutkin kuin Suomen tietokirjailijat ry ovat huomanneet hänen ansionsa: Helena Telkänrannassa yhdistyvät tutkijan ote, tiedetoimittajan havainnollisuus ja tietokirjailijan taito esimerkillisellä tavalla.
KIRSI VAINIO-KORHONEN
Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vaino-Korhonen on perehtynyt tutkimustyössään sukupuolihistoriaan ja naisten työn historiaan. Ajallisesti hänen useat teoksensa liittyvät 1700–1800-lukuihin, ja valokeila on suurten historiallisten käänteiden sijaan kohdistettu arkisiin asioihin ja aikakauden henkisen ilmapiirin kuvaamiseen.
Vuonna 2008 Vainio-Korhonen julkaisi teoksen Sophien Creutzin elämää, vuonna 2012 häneltä ilmestyivät teokset Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa ja Sofie Munsterhjelmin aika. Aatelisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa. Hän on kirjoittanut myös suomalaisista naiskohtaloista 1700-luvulla teoksessaan Suomen herttuattaren arvoitus. Useita Vainio-Korhosen teoksia on julkaistu myös ruotsiksi. Vainio-Korhosen tuorein teos on yhdessä Anu Lahtisen kanssa kirjoitettu Lemmen ilot ja sydämen salat. Suomalaisen rakkauden historiaa (2015).
Kirsi Vainio-Korhosen teokset perustuvat vankkaan arkistotutkimukseen. Viranomaisasiakirjojen lisäksi hän käyttää yksityisempää aineistoa, kuten kirjeitä ja päiväkirjoja. Vainio-Korhonen kirjoittaa tavalla, jota kuka tahansa suomalainen voi lukea. Tämä on suuri ansio.
Haastattelut
Anu Hopia | anu.hopia@utu.fi | 050 378 9919
Teemu Keskisarja | teemu.keskisarja@helsinki.fi | 040 748 0256
Jouni Laaksonen | jouni.laaksonen@iki.fi | 0505540704
Kirsi Vainio-Korhonen | kirvai@utu.fi | 041 548 5638
Helena Telkänranta on erittäin kiireisten työaikataulujensa takia tällä hetkellä estynyt antamasta haastatteluja.
Lisätiedot:
Linda Lappalainen | tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry
050 41 05584 | linda.lappalainen@suomentietokirjailijat.fi