Nelisenkymmentä prosenttia Reserviläisliiton jäsenistöstä (41%) hakisi nyt sotilasliitto NATO:n jäsenyyttä. Kannatus on viime lokakuusta laskenut runsaat viisi prosenttia (5,3%) ja vuodentakaisista luvuista vajaat kahdeksan prosenttia (7,6 %). Tämä selvisi Reserviläisliiton 5.-12.4.2016 välillä tekemästä jäsentutkimuksesta, johon vastasi vajaat neljä tuhatta liiton jäsentä. Tutkimuksen virhemarginaali on 1,6 %.
Samanaikaisesti myös jäsenyyden vastustus laskee. NATO-jäsenyyden hakemista ilmoitti nyt tehdyssä tutkimuksessa vastustavansa vajaat 36 prosenttia (35,6%) reserviläisistä kun viime lokakuussa vastustajia oli vajaat 40 prosenttia (39%) jäsenistöstä.
Suurin muutos on tapahtunut kannastaan epävarmojen määrässä. En osaa sanoa –vaihtoehdon valitsi liiton jäsenkyselyssä noin neljännes (23,4%) vastaajista kun vielä viime lokakuussa epävarmoja oli vain 15 prosenttia (15,4%) vastaajista.
Perinteisesti reserviläiset ovat olleet NATO-kannoissaan selvästi muita suomalaisia varmempia mutta ero on viime kuukausina selvästi pienentynyt. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan viime marraskuun tutkimuksessa 27 prosenttia suomalaisista ei osannut ottaa kantaa NATO-jäsenyyteen.
Reserviläiset ovat myös hieman entistä epävarmempia siitä, miten Ruotsin mahdollinen hakeutuminen NATO-jäseneksi vaikuttaisi Suomen ratkaisuihin. Nyt tehdyn tutkimuksen mukaan noin 56 prosenttia (55,6%) reserviläisistä hakisi Ruotsin vanavedessä NATO-jäsenyyttä kun viime lokakuussa tätä kannatti 61 prosenttia. Kannastaan epävarmojen reserviläisten määrä on noussut yli seitsemän prosenttiyksikköä (7,4%).
Viime lokakuun tapaan selvä enemmistö (58.6%) reserviläisistä järjestäisi kansanäänestyksen NATO-jäsenyyden hakemisesta. Tässäkin kysymyksessä epävarmuus on kuitenkin hieman (3,7%) lisääntynyt.
Naisten ja miesten näkemyksissä isot erot
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kansalaistutkimusten mukaan miehet kannattavat NATO-jäsenyyttä selvästi naisia laajemmin. Viime marraskuun tutkimuksessa kannatus oli miesten keskuudessa seitsemän prosenttiyksikköä naisten vastaavaa korkeampi.
Reserviläisliiton jäsenistön osalta ero näyttää olevan vieläkin suurempi. Nyt tehdyssä tutkimuksessa naispuolisista vastaajista vain vajaat 27 prosenttia (26,7%) ilmoitti kannattavansa jäsenyyden hakemista, kun taas miesvastaajista jäsenhakemuksen NATO:lle lähettäisi lähes 42 prosenttia (41,7%). Naispuolisista vastaajista lähes 45 prosenttia (43,2%) ei osannut ottaa jäsenkyselyssä asiaan kantaa.
Myös Ruotsin mahdollinen NATO-hakemus vaikuttaisi naisten kantoihin vähemmän, sillä vain runsaat 38 prosenttia (38,4%) naisista kannatti NATO-jäsenyyden hakemista Ruotsin vanavedessä. Miehistä Ruotsia peesaisi hakemusasiassa yli 56 prosenttia (56,3%) vastaajista. Myös tämän kysymyksen osalta kannastaan epävarmojen naisvastaajien määrä on huomattavan suuri (37%).
Naisvastaajien pienen määrän johdosta (146 kpl) tuloksista on kuitenkin sukupuolierojen osalta vaikea vetää varmoja johtopäätöksiä.
↧
Reserviläisten NATO-kannatus valuu alaspäin
↧