Lapin alueellinen riistaneuvosto kuuli sidosryhmiä hirvikannanhoidosta

Lapin alueellisen riistaneuvoston koolle kutsumana keskusteltiin toteutuneesta hirvikannan verotuksesta, kannantilasta ja hirven aiheuttamista vahingoista 24.3. Rovaniemellä. Riistaneuvoston mukaan haasteita kannanhoidossa on aiheuttanut kanta-arvioiden epävarmuus. Kanta-arvioita tarkentaville Luonnonvarakeskuksen helikopterilaskennoille toivotaan jatkoa.

Alueellinen riistaneuvosto asetti keväällä 2015 tavoitteet hirvikannan hoidolle kolmivuotiskaudeksi 2015–2017 kullekin hirvitalousalueelle, joita on Lapin toimialueella yhdeksän. Asetettujen kantatavoitteiden myötä pyritään säilyttämään vahinkomäärät kohtuullisina, ottamaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja säilyttämään hirvikanta elinvoimaisena ja metsästettävänä. Tavoitteiden toteutumista seurataan yhteistyössä sidosryhmien kanssa vuosittain.

Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus. Tuorein vuoden 2016 metsästyksen jälkeen jäävän kannan arvio oli koko Lapin alueelle 17 100 hirveä. Kanta-arvioon liittyy Luonnonvarakeskuksen mukaan epävarmuutta, mikä olisi huomioitava verotussuunnittelussa. Hirvitalousalueittain hirvikanta on 2015 asetettujen tavoitehaarukoiden sisällä seitsemällä hirvitalousalueella ja yläpuolella kahdella hirvitalousalueella. Hirvikannan rakenne on Lapissa hyvällä tasolla. Aikuisten urosten osuus aikuiskannassa on pääosin asetetun tavoitteen enintään 1,5 naarasta yhtä urosta kohden mukainen.

Suomen metsäkeskuksen mukaan vuoden 2016 osalta metsävahinkojen korvausten suuruus oli 60 778 euroa ja korvausten perusteena ollut vahinkopinta-ala 374 ha. Vastaavat lukemat vuonna 2015 olivat 113 774 euroa ja 674 ha. Korvaushakemusten arvioidusta pinta-alasta 3/4 oli Itä-Lapin hirvitalousalueella 6. Vahinkohakemusten määrään on todennäköisesti vaikuttanut korvausjärjestelmään tuleva muutos, joka voi näkyä kuluvan vuoden hakemusmäärässä. Liikennevahinkojen määrä oli ELY-keskuksen tilastoinnin mukaan Lapissa 156 kolaria, kun vuonna 2015 alueen teillä tapahtui 158 hirvikolaria. Vuonna 2016 kolarien määrä väheni mm. Itä-Lapissa, mutta kasvoi erityisesti Lounais-Lapissa.

Sidosryhmätilaisuudessa maa- ja metsätalouden edustajat toivat esille, että kannanhoidossa on tärkeää tähdätä asetettujen tavoitehaarukoiden keskelle. Hirvitilanteen osalta sidosryhmä toivat esille, että hirvikanta on monilla alueilla kasvusuunnassa. Lapin alueellinen riistaneuvosto kokoontui tilaisuuden jälkeen ja katsoi, että kokonaisuutena kannanhoidossa on onnistuttu, mutta kanta-arvioiden epävarmuus on vaikeuttanut verotuksen suunnittelua. Lentolaskennat Luonnonvarakeskuksen toteuttamana ovat tärkeitä tarkentamaan Lapin kanta-arvioita. Tutkimuksen osalta riistaneuvosto totesi tarpeelliseksi, että kerätään lisätietoa hirvien liikkuvuudesta eläimiä pannoittamalla.