Lehdistölle Julkaisuvapaa
HIUSTENLÄHTÖ EI OLE IHOTAUTI
Kun hiustenlähtö tai pälvikaljuus ilmaantuu, ihmiset hätääntyvät ja varaavat kiireesti ajan ihotautilääkärille. Kumpikaan ongelmista ei ole ihotauti, eikä ihotautilääkäri voikaan niille mitään.
Pälvikaljuudessa perinteisesti on määrätty ja määrätään edelleen kortisonia, jopa lapsille, mikä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Syynä on se, että pälvikaljuudessa niin kuin muissakin hiustenlähtötapauksissa hiuspohjassa on tulehdus. Kortisoni tuuppaa tulehduksen hiustupen steriilille alueelle, jolloin hiustenlähtö voi lisääntyä.
Hiustenlähtö on aina usean tekijän summa
Mikään yksi pilleri tai linimentti ei korjaa koko ongelmaa. Hiustenlähtö on periaatteessa samanlainen ongelma, kuin jos ihmisellä olisi useampia sairauksia, ei niitäkään hoideta yhdellä lääkkeellä, vaan eri sairaudet tarvitsevat eri lääkityksen tai hoidon. Niin hiustenlähdönkin tapauksessa – on selvitettävä mikroskoopilla, mitkä tekijät haittaavat hiusnystyn (hiuksen ”emon”) toimintaa.
Pälvikaljuus ei ole hiustenlähtöä
Vaikka pälvien ilmaantuessa hiuksia tippuu runsaastikin, ei kyseessä ole se hiustenlähtö, mikä normaalisti ymmärretään. Stressi laukaisee hiusta kiertävän sidekudoksen kramppaamisen, joka murtaa hiusjuuren varren poikki. Kramppien voimakkuudesta johtuen pälvialueen suuruus määräytyy ja se on aina pyöreä, ellei useampi pälvi yhdisty. Hiustupeen jää elävä hiusjuuri, ja sen vuoksi pälvi voikin kasvaa itsestään takaisin.
Jos pälvikaljuuteen liittyy hiustenlähtö, silloin on eri tilanne. Hiusjuurista tehtävä mikroskooppinen tutkimus paljastaa, mitkä tekijät ongelmaan liittyy.
Aina tarvitaan hiustutkijan apua.
Ohessa lisätietoa asioista.
https://hiusakatemia.wordpress.com/2016/05/26/pelottaako-palvikaljuus/
Lisätietoja: Annikki Hagros-Koski, puh. 0400- 645415
annikki.hagroskoski@hiusakatemia.fi