Quantcast
Channel: Vihreä aarteenetsintä alkaa tänään! Itupiilo 31.3. - 3.4.2016 - ePressi
Viewing all 17843 articles
Browse latest View live

Tiina Tikkanen vald till årets frivilliga miljöarbetare 2019

$
0
0

- Tiina Tikkanen  går från tanke till handling.

För att fira Internationella volontärdagen utser Forststyrelsen även i år Årets frivilliga miljöarbetare. I år delas utmärkelsen till Tiina Tikkanen. Under sin fritid har helsingforsbon Tiina Tikkanen på ett föredömligt sätt deltagit i att skydda den finländska naturen genom att avlägsna skadliga invasiva arter och utföra talkoarbete tillsammans med Forststyrelsen och flera andra organisationer. Hon har även aktivt gett respons om frågor som berör naturskydd. Tiinas glädje, energi och ihärdighet smittar lätt av sig på andra som deltar i naturvårdsarbetet.

Tack vare Tiina Tikkanens ihärdiga och målmedvetna attityd har många skadliga invasiva växter som slagit rot i huvudstadsregionen fått vika undan. Att avlägsna invasiva arter är viktigt för att bevara ursprungliga arter och livsmiljöer.  Tiina började arbeta med miljövård med inspiration från talkoläger som ordnats av WWF och Forststyrelsen.

Enligt Tiina är det viktigt att erkänna de frivilliga arbetarnas och frivilligarbetets mångformighet. För vissa passar det bättre att delta i arbeten som utförs en gång, men för frivilliga arbetare som Tiina som bundit sig till långsiktigt arbete ska det erbjudas möjligheter att lära sig mer och fördjupa sin kunskap. Aktörer som ordnar frivilligarbete ska vara starkt närvarande och se till att arbetet utförs rätt, säkert och effektivt men att det råder en avslappnad stämning. I takt med att färdigheterna växer ökar även den frivilliga arbetarens motivation, och om den frivilliga själv vill kan man också arbeta väldigt självständigt. 

”Olika människor i olika livssituationer och olika yrken ser på världen ur olika perspektiv. Vi människor kan ha väldigt olika syn och intresse när det gäller miljöfrågor. Av denna orsak måste frivilliga arbetare kunna arbeta med sådana frågor som de själva upplever som viktiga”, konstaterar Tiina.

Vid Forsstyrelsens mål arbetar årligen tusentals frivilliga arbetare. ”De frivilliga arbetarna är en enorm tillgång för oss, inte bara för att de utför ett väldigt betydelsefullt arbete för vår gemensamma natur. De kommer med friska vindar från yttervärlden och skakar om våra ibland väldigt djupt inrotade uppfattningar. Det här är något som är väldigt bra för oss”, berättar Hannele Kytö som är koordinator för frivilligverksamheten vid Forststyrelsens Naturtjänster.

Utgångspunkten för frivilligverksamheten vid Forsstyrelsens Naturtjänster är att varje människa har rätt att delta i skyddet av vår gemensamma natur och att var och en kan ha en viktig ställning i det arbetet.  ”I frivilligarbetet är alla jämlika. Under talkon glömmer man titlar och sociala ställningar då en grupp människor arbetar tillsammans för en sak som de upplever som viktig”, säger Tiina. 

Enligt Tiina är det viktigt att en frivillig arbetare är flexibel och har en god känsla för situationen; var och en arbetar enligt sina färdigheter och sin förmåga.  Då arrangören av frivilligverksamheten har detta under kontroll så löper arbetet fint. Man ska inte heller glömma förtroendet och respekten för den andra.

För Tiina är det viktigt att ta hand om den gemensamma miljön. Förutom vid mål som ligger längre bort och sköts av Forststyrelsens Naturtjänster är Tiina också aktiv i Kasberget i Helsingfors. ”Det är fint hur också Kasbergssällskapet stöder det frivilligarbete som deras medlemmar utför. Var och en får dra sitt strå till stacken enligt sitt eget intresse i den egna närmiljön.”

Mer information

Forststyrelsens Naturtjänster, koordinator för frivilligarbete:

Hannele Kytö, tfn 040 184 9709 / hannele.kyto@metsa.fi

Bilder från frivilligarbetet: Som bilaga. Foton: Teija Koskelainen, Jussi Helimäki. 

Läs mer: https://www.utinaturen.fi/frivilligverksamhet/aretsfrivilligamiljoarbetare

 

 

 


Turkish Airlines opened a new direct flight to Rovaniemi, Lapland.

$
0
0

National flag carrier of Turkey, Turkish Airlines, opened a historical new route from Istanbul to Rovaniemi today the 5th of December 2019. Route is the first long direct route to Rovaniemi, and the first time, you can now fly direct flight to Rovaniemi, in business class.  

Historical first flight from Istanbul arrived today to Rovaniemi, Lapland. A new direct route will open up new possibilities in the travel business for Rovaniemi and all Lapland.

- Visit Rovaniemi has been working purposefully with Finavia to open up a new route with Turkish Airlines. Route from Istanbul will connect 80 new destinations with comfortable traveling time, and that will unlock unrepresented accessibility to Rovaniemi. New clients will be searched from the Middle East’s growing markets. Rovaniemi has been already represented to professional buyers from Bahrain, Kuwait, Oman, and Arab Emirates. With a trustworthy working direct route and our magical Arctic experiences will together enable selling new exclusive destination. Through the winter season, the operated route will also suite well our established Asian market, and options for growth are good in that direction too, stated Sanna Kärkkäinen, CEO of Visit Rovaniemi. 

Turkish Airlines flights to Rovaniemi and Istanbul will be sold to travel agencies and individual travelers. Therefore, a wide scale of Turkish Airlines flights will now be available also to citizens of Lapland. Tickets will also be possible to purchase from Turkish Airlines ticket office from Rovaniemi airport. 

Istanbul – Rovaniemi flights with Turkish Airlines are operated between 5th December 2019 and 22nd March 2020 on Tuesdays, Thursdays and Sundays.

Overall Turkish Airlines operates to 126 countries worldwide.

Turkish Airlines avasi suoran lentoyhteyden Rovaniemelle

$
0
0

Turkin kansallinen lentoyhtiö Turkish Airlines avasi historiallisen suoran lentoyhteyden tänään 5.12.2019 Istanbulista Rovaniemelle. Reitti on ensimmäinen pitkä suora lentoyhteys Rovaniemelle ja ensimmäistä kertaa Rovaniemelle voi nyt matkustaa reittilennoilla business-luokassa. 

Historiallinen ensimmäinen lento Istanbulista saapui tänään Rovaniemelle, Lappiin. Lentoyhteys tulee avaamaan uusia mahdollisuuksia Rovaniemen ja koko Lapin matkailulle. Kaikkiaan Turkish Airlines lentää maailmanlaajuisesti 126 maahan.  

- Visit Rovaniemi on tehnyt pitkäjänteistä työtä Turkish Airlinesin lentoyhteyden avaamiseksi yhdessä Finavian kanssa. Istanbulin reitti yhdistää Rovaniemen 80 hyvän matkustusajan päässä olevaan kohteeseen maailmalla ja tarjoaa näin ollen ennennäkemättömän saavutettavuuden. Uusia asiakkuuksia haetaan nyt Lähi-Idän kasvavilta markkinoilta ja Rovaniemen tarjontaa on jo esitelty matkanjärjestäjille muun muassa Bahrainista, Kuwaitista, Omanista ja Arabiemiraateista. Näille markkinoille Rovaniemi ja Lappi on täysin uusi arktinen ekslusiivinen kohde. Läpi talven operoitava reitti palvelee hyvin myös jo vakiintunutta Aasian markkinaamme ja kasvunäkymät ovat hyvät myös sieltä suunnalta, Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen kommentoi. 

Turkish Airlinesin lentoja Rovaniemen ja Istanbulin välille myydään sekä matkanjärjestäjien paketoimina, että yksittäisille matkailijoille. Näin Turkish Airlinesin laaja reittivalikoima on myös Lapin asukkaiden ulottuvilla. Lappilaisia palvelee Rovaniemen lentokentällä sijaitseva Turkish Airlinesin lipputoimisto.

Turkish Airlines lentää Rovaniemen ja Istanbulin välillä 5.12.2019-22.3.2020, tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin. 

Pauli ja Tuulia Engblom edustavat partiolaisia presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla

$
0
0

Partioneuvoston puheenjohtaja Pauli Engblom, 25, ja kansainvälisten yhteyksien valiokunnan puheenjohtaja Tuulia Engblom, 25, osallistuvat Linnan juhliin 6.12.2019. Presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton teemana on tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu.  

Tänä vuonna presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio huomioivat Linnan juhlien kutsulla henkilöitä ja instituutioita, jotka toiminnallaan edistävät luotettavan tiedon välittämistä ja yhteiskunnallista keskustelua.  

- Kutsun saaminen oli yllätys, mutta on tietysti hienoa päästä partion edustajana itsenäisyyspäivän vastaanotolle. On upeaa, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvostaa partion nuorten liikkeenä tekemää kasvatustyötä, partiolaisten edustaja Pauli Engblom kertoo.  

- Partio on ensi vuonna jo 110:n vuoden ajan kasvattanut satojatuhansia lapsia ja nuoria oma-aloitteisiksi ja itsenäisesti ajattelevaksi ihmisiksi, jotka ovat omalta osaltaan vieneet eteenpäin niin Suomea kuin koko maailmaakin. Esimerkiksi YK:n apulaispääsihteeri Helvi Sipilä ja presidentti Mauno Koivisto ovat olleet partiossa. 

Partioneuvosto on partiolaisten ylin päättävä elin, joka koostuu koostuu 24:stä piirijärjestöjen ehdottamasta ja jäsenkokouksen valitsemasta valtuutetusta. Pauli Engblomin kaudella partioneuvostossa on panostettu avoimuuteen ja tietopohjaiseen päätöksentekoon. Avoimen hallinnon tavoitteena on ollut lisätä partion tärkeiden kokousten ja asiakirjojen julkisuutta ja ymmärrettävyyttä, jotta entistäkin laajempi joukko, erityisesti nuoria, olisi kiinnostunut Suomen vaikuttavimman nuorten liikkeen eli partion kehittämisestä. 

- Tietopohjainen päätöksenteko eri datalähteitä hyödyntäen auttaa partiota puolestaan esimerkiksi tarjoamaan mielekkään harrastuksen niille lapsille ja nuorille, joilla ei ole lainkaan harrastusta. Tietoa päätöksenteon tukena voi hyödyntää myös paikallislippukunnassa, Engblom kannustaa.  

Partion kansainvälisten yhteyksien valiokunnan puheenjohtaja Tuulia Engblomille maailmanlaajuinen partioliike on tullut tutuksi harrastuksen puolesta. Tuulia Engblom edustaa vastaanotolla partiomekon värisessä eli sinisessä iltapuvussa.  

- Kutsu tipahti postiluukustamme täytenä yllätyksenä. Vaikka kutsu tulikin Paulille osoitettuna, myös minusta on suuri kunnia olla paikalla edustamassa partioliikettä, Tuulia Engblom iloitsee.  

- Partiossa olen päässyt edistämään luotettavan tiedon levittämistä muun muassa olemalla mukana tekemässä partioviestintää ja huolehtimalla siitä, että toiminnanalaani koskeva tieto on helposti ja selkeästi jokaisen partiolaisen tai sellaiseksi haluavan saatavilla. 

Presidenttipari kutsuu Presidentinlinnaan noin 1 700 eri tavoin ansioitunutta suomalaista. Kunniavieraina on sotiemme veteraaneja ja lottia. Viime vuonna partiolaisia edusti puheenjohtaja Maria Ruohola. Lue uutinen 

FAKTA

Nimi: Pauli Engblom 

Lippukunta: Kupittaan Henrikinpojat 

Ikä: 25 

Ammatti ja koulutus: Juristi, OTM, KTK 

Partiohistoria lyhyesti: Toiminut partion medialähettiläänä, ikäkausivastaavana, HuHu 2015 -leirinjohtajana, lippukunnanjohtajana, partiokipparina, partioneuvoston jäsenenä ja puheenjohtajana. ScoutMeIn-partiomeemisivuston perustajajäsen. 

Ajatuksia itsenäisyyspäivästä: ”Lähetin lippukuntani WhatsApp-ryhmään viestin, etten tänä vuonna pääse alueemme perinteiseen itsenäisyyspäivän kirkkoon, vaikka lippukuntamme vastaa järjestelyistä. Myöhemmin kerroin miksi.” 

FAKTA

Nimi: Tuulia Engblom  

Lippukunta: Kupittaan Henrikinpojat ja Kairankiertäjät 

Ikä: 25 

Koulutus: Oikeustieteen ylioppilas, liiketalouden tradenomi 

Partiohistoria: Toiminut vartion-, lauman- ja seikkailijajohtajana, tarpojaluotsina, Suomen Partiolaisten kansainvälisten yhteyksien valiokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana 

Ajatuksia itsenäisyyspäivästä: ”Itsenäisyyspäivän vastaanoton seuraaminen TV:stä on kuulunut itsenäisyyspäiväperinteisiini niin kauan kuin muistan. Tänä vuonna seuraan juhlaa hieman tavallista lähempää.” 

 

Kuva Paulista (kuvaaja Kristian Jokinen): 

Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnistä on suunnitteilla kaksi elokuvaa – suomalainen ja amerikkalainen

$
0
0


Sotasankarin värikäs tarina aiotaan ikuistaa valkokankaalle kokeneiden elokuvantekijöiden toimesta.

Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni alias USA:n vihreiden barettien sankari Larry Thorne on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia sotilaita. Vietnamin sodan salaisessa tehtävässä vuonna 1965 kadonneen sotasankarin värikäs tarina on jo pitkään kiehtonut elokuvantekijöitä. 

Vuonna 1968 julkaistun ja John Waynen tähdittämän Vihreät baretit -elokuvan päähenkilön esikuva oli Yhdysvaltain armeijaan siirtynyt Törni. Sotasankarin elämä on innoittanut sen jälkeen useita elokuvantekijöitä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, mutta Törnin elämästä kertova pitkä draamaelokuva on toistaiseksi jäänyt toteutumatta yrityksistä huolimatta.

Tietokirjailija Kari Kallonen on seurannut vuosien ajan Törnin jälkiä kolmella mantereella ja tuntee parhaiten hänen vaiheensa, uusimmassa elämäkerrassa hän on korjannut jopa historiantutkijoiden väitteitä Kansallisarkistosta löytyneiden todisteiden avulla. 

Kari Kallosta onkin usein käytetty asiantuntijana, kun on haluttu varmistaa tapahtumien oikeellisuus. Hän on halunnut tukea elokuvantekijöitä, ja nyt uuden kirjan pohjalta sekä Törnin syntymän satavuotisjuhlien innoittamana jopa kaksi filmiryhmää suunnittelee sotasankarin tarinan siirtämistä valkokankaalle. 

”Vaikka käsikirjoituksen päätyminen elokuvaksi vie joskus vuosia ja kaikki eivät edes koskaan toteudu, haluan kuitenkin auttaa, sillä varmasti jonain päivänä saamme hienon epookkielokuvan suomalaisesta sotasankarista”, Kallonen uskoo.

Projekteista tihkuneita tietoja on jo tiedusteltu eri medioiden taholta, joten Kallonen katsoo parhaaksi vahvistaa sen minkä voi. Sopimusteknisistä syistä hän ei voi mainita nimiä, mutta toisessa projektissa taustalta löytyy arvostettuja suomalaisia ammattilaisia, toisessa Los Angelesissa sijaitseva tuotantoyhtiö sekä kansainvälinen kuuluisuus. 

”Elokuvien lähestymiskulma on niin erilainen, että ne eivät kilpaile keskenään. Parhaassa tapauksessa molemmilla on mahdollisuuksia päätyä lopulliseen tuotantoon”, tietokirjailija toivoo.

Kari Kallonen kuului myös suomalais-amerikkalaiseen retkikuntaan, joka vuonna 1999 lopulta löysi viidakosta Törnin helikopterin onnettomuuspaikan ja selvitti mystisen katoamisen. Elämäkerran kokoamisen aikana löytyi myös toistaiseksi ainoa elokuva, jossa Lauri Törni esiintyy itse. Kyseessä on vuonna 1959 kuvattu erikoisjoukkojen koulutusta esittelevä filmi ”Phantom Soldiers”, jossa Törni hiihtää lumipuvussa Alppien jylhissä maisemissa.

 

Kuva 1. Lauri Törni ikuisti itsensä erikoisjoukkojen operaatiossa Iranin Zagros-vuorilla. (Kuva Larry Thorne) 

Kuva 2. Kari Kallonen toi viidakosta muun muassa Törnin konepistoolin Suomeen. (Kuva Päivi Luosma)

Kuva 3. Kari Kallonen: Lauri Törni. Mannerheim-ristin ritari ja vihreiden barettien sankari. (Readme 2019)

 

Kirjan esittely kustantajan verkkosivuilla:

https://www.readme.fi/kirja/lauri-torni-mannerheim-ristin-ritari-ja-usan-vihreiden-barettien-sankari/

 

Lisätiedot:
Tietokirjailija Kari Kallonen
kari.kallonen@netti.fi
+358 40 517 0659

Markkinointipäällikkö Jussi Kiilamo
jussi.kiilamo@readme.fi
+358 44 356 9937

Readme.fi Oy
Lönnrotinkatu 18 A
00120 Helsinki
Finland

Vesileppiksessä järjestetään kansainvälinen ukulelefestivaali jo viidennen kerran

$
0
0

Leppävirran Vesileppiksessä 17.-19. tammikuuta järjestettävän viidennen kansainvälisen ukulelefestivaalin, Tropical Winter Ukulele Festivaalin (TWUF), johtavana teemana on yhteisöllisyys. Tapahtumasta on tehty yleisön ja artistien yhteinen festivaali. Harvemmin millään muulla festivaalilla yleisö pääsee osallistumaan eli soittamaan ja laulamaan yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten artistien kanssa, kuten Leppävirralla. Samoin ukuleleartistit eri puolilta maailmaa ovat ilmaisseet halunsa tulla Leppävirralle juuri sen yhteisöllisyyden vuoksi.

”Nykyisin toivotaan osallistumista, matalaa kynnystä ja terveysvaikutuksia myös kulttuurissa. Luulen ukulelen suosion perustuvan siihen, että ukuleleharrastajien parissa nämä ainekset ovat olleet mukana jo vuosisadan verran”, sanoo festivaalin tuottaja Arto Julkunen.

 

Yhteisöllisyyttä enemmän kuin missään muualla 

TWUF:ssa on useita yhteissoitto- ja yhteislauluhetkiä päivittäin ja ulkomaiset artistit opettavat jokaista halukasta työpajoissa. Tunnetuimman artistit viettävät mukavia hetkiä yleisön joukossa ja parhaimmillaan soitto jatkuu läpi yön, aamuun saakka. TWUF jalkautuu myös muualle Leppävirralla ja lähipaikkakunnilla. Artistit käyvät esiintymässä kylillä, kaupoissa, seniorikansalaisille ja lapsille festivaaliviikonvaihdetta edeltävinä päivinä.

Festivaalin aikana kootaan lisäksi suuri TWUF-orkesteri, joka soittaa sovitettua instrumentaalimusiikkia. Orkesteria tulee johtamaan Markus Rantanen. Yleisö voi valmistautua etukäteen nuottien ja videoiden avulla. Festivaalilla kokoonnutaan yhteen harjoittelemaan, ja lauantai-illan suurkonsertissa orkesteri esiintyy ensimmäisen kerran. Ennakkoilmoittautumisten perusteella siitä on tulossa todella suosittu tapahtuma. Järjestelyistä vastaa Kaura-ahon kansanmusiikkiyhdistys ry ja Vesileppis.

Metsähallitus suosittelee kalastonhoitomaksua ympäristöystävällisenä joululahjana

$
0
0

Kalastajan tulee maksaa kalastonhoitomaksu, mikäli on 18­­­­−­­­64-vuotias ja harjoittaa muunlaista kalastusta kuin onkimista, pilkkimistä tai silakan litkausta. Joulun lähestyessä Metsähallitus muistuttaa, että kalastonhoitomaksu ei tavaralahjan tapaan kuormita luontoa, vaan on sijoitus luonnon, ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Maksulla kerättyjä varoja käytetään mm. kalastusvesien ja kalakantojen hoitoon.

Kalastajalle kalastonhoitomaksu on hyvinvointia lisäävä lahja. Kotimainen kala on terveellistä ruokaa ja sen säännöllistä syömistä suositellaan. Metsähallituksen tutkimuksen mukaan kalastus lisää luonnossa liikkumista, parantaa kuntoa ja rentouttaa mieltä. Yhdessä koettuna kalastusretki lisää myös sosiaalista hyvinvointia. Luonnon hyvinvointiin kalastonhoitomaksu vaikuttaa suoraan tuottojen käyttökohteissa. Varoja käytetään kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon sekä kalastuksenvalvontaan, järjestöille neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan sekä omistajakorvauksiin. Yhteiskunnalle kalastonhoitomaksun merkitys näkyy kansanterveyden lisäksi työllistävyyden kautta. Kalastusharrastus lisää monipuolista palvelukysyntää kalastuskohteissa.

Kalastonhoitomaksuista löytyy sopiva vaihtoehto aktiivisesti ja satunnaisemmin kalastaville. 45 euron vuosimaksu sopii useita kertoja vuodessa kalastaville. Vuosimaksun maksavalle Metsähallitus postittaa lisäksi kalastusaiheisen Suomu-lehden. Pienemmät maksut ovat viikon kalastusajan mahdollistava 15 euron, ja yhden vuorokauden kalastuksen mahdollistava kuuden euron maksu.  

Ympäristötietoiselle kalastonhoitomaksu on hyvä lahjaidea, vaikka ei kalastusta harjoittaisikaan. Yllätyksellisin lahja onkin kalastukseen vasta tutustuvalle:

”Vuorokausimaksulahjalla innokkaampi kalastaja voi luontoretken lomassa tutustuttaa harrastukseensa puolison tai ystävän. Viikkomaksu on loistava idea esimerkiksi perheenjäsenille, jotka viettävät mökillä lyhyitä aikoja yhdessä”, ehdottaa projektipäällikkö Mika Laakkonen Metsähallituksesta.

Vuoden 2020 kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteesta www.eraluvat.fi, palvelunumerosta 020 69 2424, luontokeskuksista ja R-kioskeista (palvelumaksu 3€) kautta maan. Verkkokaupasta voi tulostaa lahjakortin kalastaessa mukana pidettävän maksukuitin kääreeksi.

 

Lisätietoja:

Eräluvat.fi
Projektipäällikkö Mika Laakkonen, Metsähallitus, 040 5897559

Suomalaiset lahjoittavat hyväntekeväisyyteen maltilla - yllättäen rikkaimmat rikkovat kehitystrendin

$
0
0

Suomalaiset antavat rahaa hyväntekeväisyyteen mutta maltillisesti. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus-kyselyn mukaan enemmistö (51 %) vastanneista kertoi lahjoittavansa rahaa hyväntekeväisyyteen.

Naiset ovat lahjoittajina innokkaampia kuin miehet. Kyselyn naisvastaajista peräti 60 prosenttia kertoi lahjoittavansa rahaa hyväntekeväisyyteen, kun miehistä näin tekee 43 prosenttia. Yli 65 –vuotiailla hyväntekeväisyyslahjoitukset ovat myös selvästi yleisempää kuin muilla. Peräti 68 prosenttia heistä ilmoitti tekevänsä hyväntekeväisyyslahjoituksia.

Suomalainen lahjoittaa rahaa kuitenkin maltillisesti. Keskimäärin lahjoitukset rajoittuvat enintään pariin kymmeneen euroon kuussa.

Joka neljäs vastanneista kertoi lahjoittavan enintään kymmenen euroa kuussa. Vuositasolla kymmenen euron lahjoitus on yhteensä runsaat sata euroa. 11-20 euron lahjoituksia teki hieman enemmän kuin joka kymmenes vastaaja.

Sen sijaan yli sadan euron kuukausilahjoituksia tekee todella harva. Arjen katsaus-kyselyssä heitä oli vain pari prosenttia vastanneista.

Tulojen kasvu nostaa lahjoitusmääriä

Selvää on, että hyvätuloisilla on mahdollisuus lahjoittaa enemmän rahaa kuin pienituloisilla. Mutta erittäin hyvätuloisistakaan vain ani harva lahjoittaa enempää kuin enintään parikymmentä euroa kuussa.

-Kyselyn vastauksista voi muodostaa aika loogisen pääsäännön, että mitä paremmin itse tullaan omassa taloudessa toimeen, sitä useammin lahjoitetaan hyvinvointia myös muille. Säännön tosin murtaa kaikkein parhaiten toimeentulevat, sillä heistä alle puolet (47%, eli vähemmän kuin keskimäärin (51%)) lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, vaikka taloudellinen tilanne sen heille parhaiten sallisi, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro analysoi kyselyn tuloksia.

Nummiaron mukaan tuloksista käy myös ilmi, että toimeentulon parantuminen kasvattaa lahjoitusmääriä. Näin käy, jos hyväntekeväisyys koetaan omien arvojen mukaiseksi. 

Lapsettomat pariskunnat ovat keskimääräistä innokkaampia lahjoittajia. Sen sijaan yli viiden hengen talouksissa lahjoituksia tekee vain noin joka kolmas.

Erilaiset väärinkäytösepäilyt ja muut selvitykset nostavat aika ajoin voimakasta keskustelua siitä, kuinka paljon hyväntekeväisyysrahoista todella menee tarkoitettuihin kohteisiinsa.

Ekonomisti Nummiaron mielestä hyväntekeväisyyttä voi tarkastella samojen periaatteiden mukaisesti kuin sijoittamista.  Vaikka hyväntekeväisyydessä tavoitteet ovat toiset, monet sijoittamisen valintakriteerit pätevät hyväntekeväisyyteenkin.

-Molemmissa kulut ovat tärkeitä. Liialliset kulut syövät suoraan lahjan hyödyistä tai sijoittamisessa sijoitustuotosta, Nummiaro sanoo.

-Epäluottamus varojen kerääjään (rahankeräysrikokset) tai sijoituspalvelun tarjoajaan (sijoitustuotteiden pakkomyynti) saattavat rajoittaa intoa lahjoittaa tai sijoittaa. Myös läpinäkyvyys mietityttää molemmissa. Lahjoituksissa mietitään, mihin rahat käytetään ja mitä niillä saadaan aikaan ja sijoituksissa, missä rahat ovat kiinni ja ovatko ne sijoitettu vastuullisesti.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1034 suomalaista, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kysely toteutettiin syyskuussa 2019. Kyselyn tulosten virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja:

Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti, LähiTapiola Varainhoito, 050 577 9368 , hannu.nummiaro@lahitapiola.fi


Joulupukki ja Pakkasukko tapaavat Lappeenrannassa keskiviikkona 18.12.

$
0
0

Joulupukki ja Pakkasukko tapaavat jälleen perinteiseen tapaan Lappeenrannassa. Kaupunki toivottaa kaikki joulumieliset tervetulleiksi seuraamaan tapaamista Marianaukiolle keskiviikkona 18.12.2019. 

Joulupukki seurueineen matkustaa keskiviikkoaamuna ensin Nuijamaalle vastaanottamaan Pakkasukkoa ja tervehdysten ja lahjojen vaihtojen jälkeen Joulupukki ja Pakkasukko jatkavat yhdessä matkaansa Lappeenrantaan Joulutorille tapaamaan lapsia.

Joulutorilla ohjelma alkaa Joulutorin avautumisen myötä klo 11. Marianaukiolla esitetään Suomen ja Venäjän perinteisiä joulunviettoon liittyviä lauluja ja tansseja. Pakkasukon seurueessa mukana olevat Snegurochka, Zimushka-Zima sekä laulu- ja tanssiryhmä Veresk esittävät venäläiseen jouluperinteeseen liittyvää ohjelmaa. Suomalaista jouluperinnettä tapaamiseen tuovat Nuorisoseura Rajan Nuorten kansantanssiryhmä Kimara sekä Kimpisen 7. musiikkiluokan kuoro johtajanaan lehtori Veera Meuronen.

Marianaukiolla on luvassa myös makoisia yllätyksiä. Paikalle toivotaan perheitä, lähialueen päiväkotien pikkutonttuja sekä muuta joulumielistä väkeä.

Iloisen joulutapahtuman jälkeen onkin sitten jo Joulupukin ja Pakkasukon aika hyvästellä toisensa ja kiirehtiä valmistautumaan tulevaan joululahjojen jakoon Suomessa jouluaattona ja Venäjällä tammikuussa. 

Kuva: Joulupukki ja Pakkasukko Joulutorilla vuonna 2018. Karri Heino/Lappeenrannan kaupunki.

Lisätietoja:

Tapahtumatoiminnan koordinaattori Jorma Kallio
0400 155 597 jorma.kallio(at)lappeenranta.fi

Lisätietoja Joulutorista: http://www.lappeenrannanjoulutori.fi/

Terapia, kuntoutus, kasvatus, harrastustoiminta – tuore julkaisu jäsentää hevosavusteisten palveluiden kenttää

$
0
0

Sosiaalista kasvua, hyvinvointia ja kuntoutumista tukevia palveluja toteutetaan yhä enemmän hevosavusteisesti. Hevosen rooli isona eläimenä on rauhoittava ja rajat asettava. Se toimii myös jäänmurtajana keskusteluille ja rutiineja kaipaavana eläimenä esimerkkinä arjenhallintaan liittyvissä asioissa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisema ”Sosiaalipedagoginen hevostoiminta – Sosiaalista kasvua, hyvinvointia ja kuntoutumista tukevia palveluita hevosavusteisesti” -artikkelikokoelma kuvaa sosiaalipedagogisen hevostoiminnan syntyä ja sen taustalla olevaa teoreettista viitekehystä, ohjaajan ja hevosen roolia toiminnassa sekä hevostoiminnan asemaa kasvatus- ja sosiaalipalveluiden kentässä.

– Julkaisun tekemiseen on osallistunut useita sosiaalipedagogisen hevostoiminnan kehittäjiä ja asiantuntijoita. Artikkelien kautta jäsentyvät sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ”portaat” sosiaalisen kasvun tukemisessa, oppimisen apuna, sosiaalipalveluissa ja kuntoutuksessa, kertoo Luken tutkija Maija Lipponen.

Ohjaaja, asiakas ja hevonen – sosiaalipedagoginen hevostoiminta on kolmen kauppaa

Sosiaalipedagogista hevostoimintaa työtapana toteuttavat kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Palvelu rakentuu ohjaajan ammattitaustasta käsin. Esimerkiksi sosiaalialan ammattilainen voi käyttää sosiaalipedagogisen hevostoiminnan työotetta sosiaalisessa kuntoutuksessa.  

Hevostoimintaa sovelletaan myös kasvatukseen, opetukseen ja hyvinvointiin liittyvissä palveluissa. Kevyimmillään tuki toteutuu tavallisessa harrastustoiminnassa, jossa talli toimii sosiaalipedagogisesta viitekehyksestä käsin.

Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella kaksi kolmesta ohjaajasta toimii yrittäjänä pää- tai sivutoimisesti, loput käyttävät toimintaa osana omaa työtään toisen palveluksessa. Kolme neljästä ohjaajasta tuottaa hevostoimintaa osana sosiaalialan palvelua. Kunta tai kuntayhtymä on useimmiten palvelun tilaaja ja maksaja. Suurin osa vastaajista käyttää toimintaympäristönään omaa tallia, joskin tiloja ja hevosia vuokrattiin myös muilta. Toiminnan kohderyhmiä olivat kaikki ikäryhmät, lasten ja nuorten osuus oli suurin.

Hevostoiminta tuo iloa elämään ja ryhtiä arkeen

Ohjaajien ja asiakkaiden itsensä raportoimat hevostoiminnan aikaansaamat vaikutukset vastasivat palvelun maksavan tahon havaitsemia vaikutuksia. Hevostoiminnalla raportoitiin olleen yhteyttä muun muassa itsetunnon ja itsetuntemuksen lisääntymiseen, mielialan kohenemiseen, päivärytmin ja arjenhallinnan löytymiseen, fyysisen kunnon kohenemiseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja sitä kautta sosiaalisten suhteiden paranemiseen. Lisäksi hevostoiminta toi ilon ja riemun kokemuksia, yhteisöön kuulumisen tunnetta ja vahvisti turvallisuuden tunnetta.

Hevostoiminnalla vaikutettiin pelkojen vähenemiseen ja rohkeuden ja luovuuden lisääntymiseen. Myös perheiden dynamiikkaa voitiin tukea jopa niin, että raskaita tukitoimia voitiin purkaa kevyemmiksi tuen muodoiksi. Läheisten tai maksavan tahon mukaan monet tallikäynneillä havaitut vaikutukset olivat kestäneet useita päiviä tallikäyntien jälkeen tai siirtyneet pysyvästi arkeen.

Artikkelikokoelma tehtiin Maaseudun hyvinvointiyrittäjyyden koordinaatiohankkeen (HyvinVoi) ja Sosiaalipedagoginen hevostoimintayhdistys ry:n yhteistyönä.

Kuvat:

Infograafi: Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ”portaat” (Maija Lipponen & Elina Vehmasto/Luke; Antti Törmälä/MAK Media Oy)
Valokuva (liite): Kimmo Rauatmaa.

Lisätietoja:

Maija Lipponen, HyvinVoi-hankkeen tutkija ja Sosiaalipedagoginen hevostoimintayhdistys ry:n puheenjohtaja, puh. 029 532 2024, maija.lipponen@luke.fi

Elina Vehmasto, HyvinVoi-hankkeen projektipäällikkö, puh. 029 532 6613, elina.vehmasto@luke.fi

 

Naisten alkoholinkäytöstä näkyy somessa siloteltu kuva

$
0
0

Syöpäjärjestöt selvitti 25–35-vuotiaiden naisten alkoholinkäyttöä. Alkoholi on tullut mukaan tilanteisiin, joihin se ei ennen kuulunut. Viinijoogan ja skumppa-spinningin ei ajatella lisäävän syöpäriskiä. Syöpäjärjestöt julkaisee aiheesta kolme videota, joissa on pääosassa YleX:n juontaja Jenni Poikelus.

Syöpäjärjestöt on selvittänyt 25–35-vuotiaiden erilaisissa elämäntilanteissa olevien naisten alkoholinkäyttöä. Kvalitatiivisessa kohderyhmäselvityksessä haastateltiin 29 eri elämäntilanteessa olevaa naista, ja yli 900 naista vastasi sähköpostikyselyyn. ­­­­­

Tavoitteena oli selvittää alkoholinkäyttöön liittyviä tarpeita ja tilanteita, alkoholinkäytön roolia naisten elämässä, erilaisten tahojen roolia ja elämäntilanteiden merkitystä naisten alkoholinkäytölle sekä naisten käsityksiä ja kokemuksia alkoholin haittavaikutuksista elimistölle.

Alkoholilla on tärkeä merkitys naisen elämässä

Asenteet ja alkoholin käyttö muuttuvat naisen elämänkaaren aikana nuoruuden vapaudesta lapsiperheen vastuullisempaan alkoholin kulutukseen. Yli 30-vuotiaiden naisten elämässä alkoholinkäyttö voi vähentyä raskauden ja lapsien sekä aikuistumisen myötä. Vaikka elämäntilanne rajoittaa alkoholinkäyttöä, on alkoholilla kuitenkin tärkeä merkitys naisen elämässä.

Alkoholin käyttö on Suomessa viime vuosikymmeninä siirtynyt koteihin ja nykyisin suomalaisten yleisin juomispaikka on oma koti. Alkoholi on kuitenkin soluttautunut tilanteisiin, joihin se ei ennen ole kuulunut: urheiluun, käsitöiden oheen, lastenjuhliin, kotitöihin ja niin edelleen. Naisille tarjotaan myös heille räätälöityjä tapahtumia, kuten viinijoogaa ja skumppa-spinningiä, joissa alkoholi on läsnä. Selvityksessä kävi ilmi, että alkoholi luo naisen elämään taivaallisia tunteita, kuten yhteenkuuluvuutta ja ystävyyttä, rakkauden tunnetta, rohkeutta rikkoa rajoja, siirtymistä arjesta vapaalle, helpotusta huoliin ja hetkestä nauttimista.

Some vahvistaa positiivisia tunteita ja mielikuvia

Sosiaalisessa mediassa näkyy naisten alkoholinkäytöstä siloteltu kuva. Kuvat ovat mietittyjä, kauniita ja tunnelmallisia. Ne viestivät elämän tähtihetkistä ja nautiskelusta, yksin tai yhdessä, puolison tai kavereiden kanssa. Kuvat henkivät alkuillan tunnelmaa ja kertovat hetkien erityisyydestä. Kuvien postaamiseen liittyy kontrolli, millainen kuva itsestä halutaan antaa. Somessa näkyy myös alkoholimainontaa.

Alkoholilla on monia merkityksiä ja tutkittavien naisten mielestä se tuntuu olevan ratkaisu kaikkeen: kivaan ja kurjaan, arkeen ja juhlaan, yhdessä ja yksin. Alkoholi on usein läsnä kaikilla elämän osa-alueilla, niin töissä, vapaa-ajalla kuin kotonakin. Läsnäolon merkittävyys vaihtelee riippuen ammatista ja työpaikasta, puolisosta ja perheen tilanteesta sekä harrastuksista ja vapaa-ajanviettotavoista.

Kieltäytymiseen pitää olla hyvä syy

Naiset kertovat, että alkoholista kieltäytymistä joutuu selittelemään ja siihen täytyy olla jokin hyvä syy. Kysytään, onko nainen raskaana vai mikä häntä vaivaa, jos hän kieltäytyy alkoholista. Ei riitä, ettei vain halua juoda.

Alkoholinkäytön haittojen ei koeta koskettavan itseä

Alkoholikäytön riskirajaksi on määritelty naisilla 7 annosta tai enemmän viikossa, miehillä 14 annosta tai enemmän. Kun ihmiset ajattelevat alkoholinkäytön riskejä, ajatellaan lähinnä runsaasta kulutuksesta aiheutuvia pitkäaikaisia terveysriskejä. Alkoholin juomiseen liittyvät riskit koskettavat kuitenkin paljon suurempaa joukkoa ihmisiä.

– Mitä enemmän alkoholia käytämme, sitä suurempi on riskimme sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö kasvattaa syöpäriskiä, sanoo Syöpäjärjestöjen kehittämispäällikkö Virve Laivisto.

Jo varsin pienet alkoholimäärät lisäävät naisilla rintasyövän riskiä. Alkoholi lisää riskiä sairastua myös suun, nielun, kurkunpään, ruokatorven syöpään, haima- ja maksasyöpään ja suolistosyöpään.

Kaikki alkoholijuomat lisäävät syöpäriskiä. Syövän kannalta sillä ei ole merkitystä, juoko ihminen viiniä, olutta, siideriä vai viinaa. Alkoholi lisää riskiä sairastua myös moniin muihin sairauksiin. Alkoholi vaikuttaa naisen terveyteen ja hyvinvointiin monin tavoin. Se heikentää unta, lisää masennusta, muuttaa hormonitoimintaa esimerkiksi lisäten testosteronin määrää, joka muuttaa naisen elimistöä miehisemmäksi.

Syöpäjärjestöt haluaa kampanjallaan herätellä naisia miettimään omaa alkoholikäyttöään ja mahdollisuuksia vähentää tai lopettaa se.

Lähteet:
Sanna-Mari Salomäki, Nainen ja alkoholi kohderyhmäselvitys (2019), N2
Mäkelä P. ym (toim.) (2018). Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. 
Ilmansyöpää.fi

 

Kampanjasivu ja video: ilmansyopaa.fi/nainenjaalkoholi

 

Lisätietoja:
Virve Laivisto
Syöpäjärjestöt
Kehittämispäällikkö
050 588 2700
virve.laivisto@cancer.fi

 

Lauri Hovi
Viestinnän asiantuntija
Syöpäjärjestöt
050 365 6307
lauri.hovi@cancer.fi

Tammikuussa Lahdessa svengataan 1920-luvun salonkimusiikin tahtiin – Iloinen Viipuri -konsertin tuotto käytetään Viipurin taideaarteiden konservointiin

$
0
0

Lahtelainen Golden Monrepos -salonkiorkesteri viihdyttää tammikuussa lahtelaisia 1920-luvun salonkimusiikin helmillä. Iloinen Viipuri -konsertin ohjelmassa on loisteliasta operettimusiikkia, tulisia tangoja, svengaavaa charleston/swing musiikkia, czardaksia, valsseja, slaavilaista romantiikkaa… ja tietysti Säkkijärven polkka! Konserttia tähdittävät Antti Sarpila, Angelika Klas ja Hannu Lehtonen.

Konsertin tuotto käytetään Viipurin taideaarteiden konservointiin. Lahden taidemuseon hoidossa on kymmeniä Viipurin taidemuseon entisiä taideaarteita, joita museo konservoi parhaillaan Kokoelmakummien tuella. Nyt jokaisella lahtelaisella on mahdollisuus lähteä Kokoelmakummiksi osallistumalla tähän häikäisevään konserttiin!

Iloinen Viipuri -konsertti järjestetään Felix Krohn- salissa 19.1. klo 15.00. Lippuja konserttiin voi ostaa osoitteesta www.goldenmonrepos.com tai Lahden museokioskista, osoitteesta Aleksanterinkatu 10. Museokioskin kautta lippuja voi ostaa ainoastaan käteisellä. Myös ryhmävarauksia otetaan vastaan.

Konsertin järjestää Golden Monrepos -salonkiorkesteri yhdessä Lahden taidemuseon, Lahden Kartanon ystävien, Päijät-Hämeen taidemuseoyhdistyksen ja Torkkelin killan kanssa.

Kutsumme median edustajat kuulemaan lisää konsertista Museokioskiin ke 11.12. klo 11.00. Paikalla Maarit Liimatainen Golden Monrepos -salonkiorkesterista ja Sari Kainulainen sekä Liisa Mäkitalo Lahden museoista.

Yhteydenotot:

Maarit Liimatainen
Golden Monrepos -salonkiorkesteri
040 590 4737

Sari Kainulainen
Lahden museot
050 518 4594

Kutsu: Rovaniemellä julistetaan joulurauha liikenteeseen ja viestintään

$
0
0

Tervetuloa Traficomin ja Lapin poliisilaitoksen järjestämään liikenteen ja viestinnän joulurauhan julistukseen torstaina 19.12.2019 klo 11.30 Rovaniemelle, Lordin aukiolle.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin toimialajohtaja Olli Lindroos ja Lapin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Esa Heikkinen julistavat joulurauhan liikenteeseen ja viestintään. Joulurauhan julistuksella halutaan muistuttaa maltin tärkeydestä niin joululiikenteessä kuin verkkoviestinnässäkin.

Tapahtumassa ovat mukana myös tonttukuoro ja poliisin nimikkoporo Artturi. Lisäksi tilaisuudessa on mahdollista tutustua poliisin valvontakalustoon sekä keskustella ajankohtaisista liikenneturvallisuusasioista paikalla olevien asiantuntijoiden kanssa.

Joulurauhan julistuksen yhteydessä Porokello palkitsee aktiivisia ammattikuljettajia.

Lisätietoja:
tiedottaja Tarja Räty, p. 029 5347 035, tarja.raty(at)traficom.fi

Tonttujuoksulla tehdään hyvää

$
0
0

Leikkimielinen hyväntekeväisyystapahtuma Tonttujuoksu juostaan nyt neljättä kertaa Turun keskustassa lauantaina 14.12. Hyväntekeväisyyskohteena on tänä vuonna Turun Seudun Vanhustuki ry. Juoksutapahtuma on osa Joulun polku -teemakokonaisuutta.

Tonttujuoksun reitti on n. 3 km pituinen, ja se kiertää kaunista Turun keskustaa ja jokirantaa. Reitin saa suorittaa juosten, kävellen, hyppelehtien tai juuri sillä tavalla, joka itselle parhaalta tuntuu. Aikaa ei oteta, vaan tärkeintä on yhdessä ulkoilemisen ilo ja hyväntekeväisyys. Tonttujuoksun pukukoodi on vapaa ja paras jouluisa asu palkitaan.

Tonttujuoksun virallisina kummeina toimivat tänäkin vuonna Viestintäliigan ihmisosakkaista Selviytyjissäkin kilpaillut Juhani ja Petteri sekä koiraosakkaista esikoiskirjansakin vastikään julkaissut Seppo. Kummit esittäytyvät kävelykadulla klo 13:45 alkaen. 

Hyväntekeväisyydellä tärkeä osa vanhustyössä 

Tonttujuoksun 10 € suuruiset osallistumismaksut ohjataan tänä vuonna Turun Seudun Vanhustuki ry:lle. 

– Olemme erittäin iloisia, että saamme olla hyväntekeväisyyskohteena näin joulun alla tässä mukavassa ja iloisessa tapahtumassa. Yhdessä tekeminen ja elämän ilo ovat meillekin erittäin tärkeitä arvoja. On hienoa, että tällä tavalla voidaan tuoda esille vanhustyön merkittävyyttä, kertoo Turun Seudun Vanhustuki ry:n toiminnanjohtaja Nina Karuneva

Turun Seudun Vanhustuki ry esittäytyy kävelykadulla klo 13:45. Yhdistys toteuttaa juoksutapahtuman alkulämmittelyn klo 14 - 14:15. 

Ilmoittautuminen tapahtumaan on vielä avoinna aina perjantaihin 13.12. asti. Ilmoittautuminen tapahtuu nettilinkin kautta: https://www.lyyti.fi/reg/ Tonttujuoksu_14122019_7481

Joulun polun kokonaisuuden toteuttaa Turun Ydinkeskustayhdistys ry yhdessä kaupungin, keskustan yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa. 

Ohjelmatiedot:
www.joulunpolku.fi

Lisätietoja:
Turun Ydinkeskustayhdistys, toiminnanjohtaja Katariina Räike, p. 044 9738 199, katariina.raike@keskellaturkua.fi

Villa Hintikassa käydään pelottomia keskusteluja elämästä – MTV3-kanavan kesäistä uutuusohjelmaa luotsaa Marja Hintikka

$
0
0

Villa Hintikka on Marja Hintikan luotsaama kesäinen ja koskettava uutuusohjelma, jonka jokaisessa jaksossa kolme julkisuudesta tuttua suomalaista saapuu viettämään kiireetöntä kesäpäivää veden äärelle idylliseen Villa Hintikkaan.

Päivän aikana valmistetaan ruokaa ja vaikkapa pestään laituri, mutta ennen kaikkea Marja Hintikka käy kesäisten mökkipuuhien ohella vieraittensa kanssa koskettavia keskusteluja rakkaudesta, itsensä löytämisestä, voittamisesta, häviämisestä, elämästä ja kuolemasta. Vieraat avaavat ajatuksiaan ja puhuvat elämästä pelottomasti – niin kauneimpien kuin kipeimpienkin kokemustensa kautta. Ruotsissa hyväntuulista keskusteluohjelmaa on tehty nimellä Renée's brygga jo viiden tuotantokauden ajan ja rakastettu ohjelma on saavuttanut hienot katsojaluvut. 

Jaksojen vieraat:

1/10 to 9.1. klo 21: Voimanaiset
Marja Hintikka on kutsunut vieraikseen Villa Hintikkaan voimanaiset Lenita Airiston, Anna Puun ja Elina Gustafssonin. Koko kansan rakastama Lenita Airisto kertoo elämänsä tärkeimmistä ihmissuhteista ja onnenhetkistä. Laulaja-lauluntekijä Anna Puu paljastaa omien mökkimuistojensa siivittämänä huussitaidetta ja näyttää kalanperkuutaitonsa. Nyrkkeilijä Elina Gustafsson kertoo, miten rakkaus muutti hänen identiteettiään, ja kuinka hänen pitää olla joka päivä valmiudessa dopingtesteihin. 

2/10 to 16.1. klo 21: Positiivista energiaa
Villa Hintikka täyttyy positiivisesta energiasta ja loputtomasta naurusta, kun Marja Hintikka saa vieraikseen Kiti Kokkosen, Sami Sykön ja Ina Mikkolan. Näyttelijä Kiti Kokkonen paljastaa, miten hänen luomansa Tanhupallo-hahmon menestys ahdisti, ja kertoo vanhan kansan vinkit ampiaisten karkottamiseen. Muotialan asiantuntija Sami Sykkö kertoo, miten taitoluistelun kautta opittu kuri ja täsmällisyys on vaikuttanut hänen koko elämään, ja pääsee paistamaan elämänsä ensimmäistä kertaa lettuja. Toimittaja Ina Mikkola pohtii omia tabujaan ja stailaa Villa Hintikkaan uuden variksenpelättimen. Yhdessä Marja Hintikan kanssa keskustellaan taikauskosta ja tulevaisuuden ihmisistä ja ihmisyydestä.

3/10 to 23.1. klo 21: Maailman kansalaiset
Teemu Selänteen puoliso, ravintoloitsija ja juontaja Sirpa Selänne kertoo oman lapsuuden perheen tragediasta ja pääsee eläytymään uudestaan teatterin pääsykokeisiin. Tähtitieteilijä Esko Valtaoja kertoo Marjalle miten ilmastomuutoksen kanssa pitäisi toimia ja kokoaa Villa Hintikkaan uudet terassikalusteet. DJ ja säveltäjä Darude paljastaa, miten hänen toisen korvansa kuulo hävisi yllättäen sekä valmistaa raakamakkaroita illalliseksi.
 

4/10 to 30.1. klo 21: Julkisuuden valokeilassa
Laulaja Kaija Koo kertoo kuinka halusi päästä eroon lapsuudessaan kotoaan oppimastaan naisroolimallista. Tubettaja Roni Bäck kertoo miltä tuntuu julkaista jatkuvasti videoita omasta elämästään ja pääsee näyttämään leipurintaitonsa. Ohjaaja-näyttelijä Lauri Nurkse kertoo suhteestaan häpeän tunteeseen ja valmistaa Marjalle ja Kaijalle kukka-asetelmat Ronin kanssa.
 

5/10 to 6.2. klo 21: Pintaa syvemmältä
Valokuvaaja ja kuvajournalisti Meeri Koutaniemi nauttii luonnosta sieniretkellä ja paljastaa miltä tuntuu dokumentoida ihmisiä, jotka ovat kohdanneet pahoja asioita elämässään. Hotelliyrittäjä ja malli Saimi Hoyer kertoo, miten sairauden myötä ihmiset ja työt katosivat kokonaan hänen elämästään. Näyttelijä Antti Reini kertoo nuoruuden jengitaustastaan ja valmistaa jälkiruokabravuuriaan.
 

6/10 to 13.2. klo 21: Miesten kesken
Radiojuontaja Aki Linnanahde kokeilee kalaonneaan ja kertoo miten hän käsittelee elämässään suuret surut. Entinen kansanedustaja Jani Toivola paljastaa miltä tuntui olla nuorena kiusattu. Muusikko-kirjailija Pauli Hanhiniemi paljastaa elämänsä suurimman virheen. Yhdessä Marja Hintikan kanssa käydään marjastamassa ja pohditaan vieraiden omia miesesikuvia.

7/10 to 20.2. klo 21: Make it or break it
Villa Hintikkaan saapuu kolmikko, jota yhdistää menestymisen paine. Näyttelijä Alina Tomnikov pelaa ensimmäistä kertaa mölkkyä ja kertoo, millaista oli näytellä Venäjän suurimmassa televisiosarjassa. Laulaja Isac Elliot siistii kaislat Villa Hintikan rannasta ja kertoo millaisin odotuksin hän lähtee tekemään maailmanvalloitusta musiikillaan. Vapaaottelija Teemu Packalén paljastaa olevansa yhtä tarkka harjoittelun kuin kodin siisteyden kanssa ja yrittää rentoutua Villa Hintikalla ennen tärkeää otteluaan.

8/10 to 27.2. klo 21: Herkkyyden keskellä
Näyttelijä ja ravintoloitsija Satu Silvo kertoo onnettomuudestaan ja kuinka oppi sitä kautta ottamaan apua vastaan. Laulaja-lauluntekijä Kasmir paljastaa omaa ulkonäköään kohtaan kokemansa häpeän ja pääsee ensimmäistä kertaa savustamaan kalaa. Tubettaja Mmiisas kertoo paniikkihäiriöstään ja paljastaa salaisen reseptinsä herkutteluhetkiin.

 

9/10 to 5.3. klo 21: Sisaruutta ja veljeyttä
Marja Hintikka saa vieraakseen Villa Hintikkaan Von Hertzen Brothersin laulajan Mikko von Hertzenin, vaatesuunnittelija Katri Niskasen ja näyttelijä Vilma Melasniemen. Vieraat kertovat, miten sisaruus on vaikuttanut omiin valintoihin ja minkälaiset lähtökohdat se on tuonut omalle uralle.

10/10 to 12.3. klo 21: Käännekohtia
Entinen kansanedustaja Satu Toiveaho kertoo erostaan ja saa kunnian tyhjentää huussin yhdessä Marja Hintikan kanssa. Tangokuningatar Erika Vikman saapuu Villa Hintikkaan asuntoautolla ja paljastaa miltä se hetki tuntui, kun hänen ja Dannyn suhde paljastettiin mediassa. Arno Kotro kertoo, miten ensimmäisen kirjan tuoma menestys sekoitti pään ja valmistelee Erikan kanssa yllätysmusiikkiesitystä Marja Hintikalle.

#villahintikka 

Villa Hintikka MTV3 kanavalla torstaisin 9.1.2020 klo 21 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa myös C More -suoratoistopalvelussa ja mtv-palvelussa.

Villa Hintikan MTV3-kanavalle tuottaa Banijay Finland.

Lisätietoja:

Kuvat: Venetsia ja PRESSI

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Sari Valtanen,
040 527 3241, sari.valtanen@mtv.fi
Banijay Finland, vastaava tuottaja Saija Simoni, 044 540 6668, saija.simoni@banijay.fi

 


Lappeenrannan kaupunginteatterin Toiseksi kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus maanantaina 16.12.

$
0
0

Jo perinteeksi muodostunut Lappeenrannan kaupunginteatterin Toiseksi kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuus pidetään teatterin yleisölämpiössä maanantaina 16.12. klo 18.00.

Lämpimästi tervetuloa nauttimaan jouluntunnelmasta, glögistä ja pipareista sekä laulamaan joululauluja yhdessä teatterin väen kanssa. Noin tunnin kestävän Toiseksi kauneimmat joululaulut -tapahtuman säestää Jani Pola.  

Toiseksi kauneimmat joululaulut
Lappeenrannan kaupunginteatterin yleisölämpiö
Ma 16.12. klo 18.00

Mobiltillstånd upphör vid årsskiftet

$
0
0

Perioden för traditionella mobiltillstånd slutar 31.12.2019. För Forststyrelsens kunder gäller ändringen fiskare, jägare och andra som rör sig i naturen, som har kunnat skaffa tillstånd genom att ringa ett automatnummer med mobilen. Ändringen beror på att telefonoperatören lägger ner underhållet av de traditionella mobiltillstånden.

Forststyrelsen har sålt ungefär 26 000 mobiltillstånd per år.

Forststyrelsen ersätter de upphörda tillstånden med Eräluvat-applikationen, som kunden avgiftsfritt kan ladda ner från en applikationsbutik, och via applikationen kan man skaffa tillstånd med en smarttelefon. I det gamla systemet ringde kunden automatnumret och fick det tillstånd hen behövde i ett textmeddelande efter samtalet. Systemet som upphör kunde även användas med knapptelefoner.

Ändringen påverkar främst fiske. Forststyrelsen har sålt mobiltillstånd åt fiskare för ungefär 500 000 euro varje år. Vart femte fisketillstånd har köpts med mobil. Vid vissa fiskeområden har hela 80 procent av kunderna skaffat sitt tillstånd med mobil.

Dessutom har man med mobilen kunnat skaffa gästtillstånd för älgjakt, björnlicenser för renskötselområden och spårtillstånd för att åka snöskoter. Eftersom systemet fungerar fram till slutet av året, kan man ännu i december skaffa tillstånd för att hugga sig en julgran genom att ringa automatnumret.

”Ändringen är även en möjlighet. På grund av det här fick vi en bra orsak till att förnya vår mobiltjänst. Kunder har även önskat en applikation som man kan ladda ner”, säger dataadministrationschef Jari Haarala från Forststyrelsens Jakt- och Fisketjänster.

Med Eräluvat-applikationen som offentliggörs vid årsskiftet kan man förutom att skaffa fiske- och spårtillstånd även betala statens fiskevårdsavgift. Jakttillstånd läggs till i applikationen innan jaktsäsongen nästa höst. Applikationen går till att börja med att ladda ner till telefoner som använder Android-operativsystem och lite senare även till iOS-telefoner.

Tilläggsuppgifter

Dataadministrationschef Jari Haarala, Forststryrelsen
jari.haarala(a)metsa.fi, tfn 0206 39 6239

Överinspektör Olli Urpanen, Forststryrelsen
olli.urpanen(a)metsa.fi, tfn 0206 39 5056

Kännykkäluvat poistuvat vuodenvaihteessa

$
0
0

Perinteisten kännykkälupien aikakausi päättyy 31.12.2019. Metsähallituksen asiakkaista muutos koskee kalastajia, metsästäjiä ja muita luonnossa liikkujia, jotka ovat voineet hankkia lupia soittamalla kännykällä automaattinumeroihin. Muutos johtuu siitä, että puhelinoperaattori lakkauttaa perinteisten kännykkälupien ylläpidon.

Metsähallitus on myynyt mobiilisti vuosittain noin 26 000 lupaa.

Metsähallitus korvaa poistuvat luvat Eräluvat-applikaatiolla, jonka asiakas voi ladata maksutta sovelluskaupasta ja jolla luvat voi hankkia älypuhelimeen. Vanhassa järjestelmässä asiakas soitti automaattinumeroon ja sai tarvitsemansa luvan puhelun jälkeen tekstiviestillä. Poistuva järjestelmä toimi myös näppäinpuhelimilla.

Eniten muutos vaikuttaa kalastukseen. Metsähallitus on myynyt kalastajille kännykkälupia noin 500 000 euron edestä vuosittain. Viidennes kalastusluvista on ostettu kännykällä. Joillakin kalastuskohteilla peräti 80 prosenttia asiakkaista on hankkinut lupansa kännykällä.

Lisäksi kännykällä on voinut hankkia hirvenmetsästyksen vieraslupia, poronhoitoalueen karhulupia sekä uralupia moottorikelkkailuun. Koska järjestelmä toimii vuoden loppuun saakka, tämän joulun kuusiluvat voi edelleen hankkia soittamalla automaattinumeroon.

”Muutos on myös mahdollisuus. Saimme tästä hyvän syyn uudistaa mobiilipalvelumme. Asiakkaat ovat myös toivoneet ladattavaa sovellusta”, tietohallintopäällikkö Jari Haarala Metsähallituksen Eräpalveluista sanoo.

Vuodenvaihteessa julkaistavalla Eräluvat-sovelluksella voi hankkia paitsi kalastus- ja uralupia myös maksaa valtion kalastonhoitomaksun. Metsästyslupia lisätään sovellukseen ennen ensi syksyn metsästyskautta. Sovellus on aluksi ladattavissa Android-käyttöjärjestelmää käyttäville puhelimille ja hieman myöhemmin myös iOS-puhelimille.

Lisätietoja

Tietohallintopäällikkö Jari Haarala, Metsähallitus
jari.haarala(a)metsa.fi, puh. 0206 39 6239

Ylitarkastaja Olli Urpanen, Metsähallitus
olli.urpanen(a)metsa.fi, puh. 0206 39 5056

Mátketelefonlobit jávket jahkemolsašumis

$
0
0

Atnui stáđásmuvvan mátketelefonlobiid áigodat nohká 31.12.2019. Meahciráđđehusa áššehasain nuppástus guoská guolle- ja meahccebivdiid ja eará luonddus johttiid, geat leat sáhttán skáhppot lobi automáhtanummiriidda riŋgemiin. Nuppástusa sivvan lea, ahte telefonoperáhtor heaittiha mátketelefonlobiid bajásdoallama.

Meahciráđđehus lea vuovdán mobiila bokte jahkásaččat sulaid 26 000 lobi.

Meahciráđđehus buhtte jávkan lobiid Eräluvat-applikašuvnnain, man áššehas sáhttá luđet nuvttá applikašuvdnagávppis ja mainna lobiid sáhttá skáhppot fiehttotelefovdnii. Ovddit vuogádagas áššehas riŋgii automáhtanummirii ja oaččui su dárbbašan lobi háladeami maŋŋá teakstadieđu bokte. Dát vuogádat lea doaibman maiddái boallobeavdetelefovnnaiguin.

Eanemus nuppástus váikkuha guollebivdui. Meahciráđđehus lea vuovdán guolásteaddjiide mátketelefonlobiid sulaid 500 000 euro ovddas jagis. Viđádas guolástanlobiin leat ostojuvvon mátketelefovnnain. Muhtun guolástanbáikkiin juobe 80 % áššehasain leat skáhppon lobiideaset mátketelefovnnain.

Lassin mátketelefovnnain leamašan vejolašvuohta skáhppot ealgabivddu guosselobiid, boazodoalloguovllu guovžalobiid ja luoddalobiid skohtervuodjimii. Go vuogádat doaibmá jagi loahpa rádjai, de dáid juovllaid guossalobiid sáhttá ain skáhppot automáhtanummirii riŋgemiin.

”Nuppástus lea maiddái vejolašvuohta. Dás oaččuimet buori ákka ođasmahttit min mobiilabálvalusa. Áššehasat leatge sávvan applikašuvnna”, lohká diehtohálddahusoaivámuš Jari Haarala Meahciráđđehusa Fuođđobálvalusain.

Jahkemolsašumis almmustahtton Eräluvat-applikašuvnnain sáhttá skáhppot guolástan- ja luoddalobiid ja maiddái máksit stáhta guolleváriiddikšunmávssu. Meahcástanlobit lasihuvvojit applikašuvdnii ovdal boahtte čavčča meahcástanbaji álgima. Applikašuvdna lea álggos oažžumis Android-geavahanvuogádaga ávkkástallan telefovnnaide ja vehá maŋŋelis maiddái iOS-telefovnnaide.

Lassidieđut

Diehtohálddahushoavda Jari Haarala, Meahciráđđehus
jari.haarala(a)metsa.fi, tel. 0206 39 6239

Alladárkkisteaddji Olli Urpanen, Meahciráđđehus
olli.urpanen(a)metsa.fi, tel. 0206 39 5056

Luonnosta elinvoimaa ja hyvinvointia

$
0
0


Luonto rauhoittaa, virkistää ja elvyttää. Luonnossa oleillessa sydämen syke tasaantuu, verenpaine laskee ja mieliala kohenee. Luontosivusto.fi -palvelu ja Nautitaan luonnosta -korttipakka tarjoavat
luontoelämyksiä sekä ohjaavat luonnon hyvinvointivaikutusten pariin. Ne sisältävät helppoja luontoperustaisia tapoja tukea omaa hyvinvointia arjessa ja ne sopivat käytettäväksi sekä ryhmätoiminnassa että yksin tai läheisen kanssa.


Luontosivusto.fi on helppokäyttöinen verkkopalvelu, joka tuo luontoelämykset sisätiloihin ja mahdollistaa luonnosta nauttimisen vuodenajasta ja säätilasta riippumatta. Sivusto sopii kaikille, jotka haluavat edistää hyvinvointiaan luonnon avulla – aihe, joka on ajankohtainen ja jota on tutkittu paljon viime aikoina. Elvy eri vuodenaikojen parissa kuvien ja videoiden äärellä, uppoudu tarinaan ja koe retki suomalaisiin luontomaisemiin – tai innostu kisailemaan luontoaiheisten tietovisojen parissa! Luontosivuston monipuoliset sisällöt perustuvat tutkimustietoon sekä yhteistoiminnalliseen palvelumuotoiluun ikääntyvien ja omaishoitoperheiden kanssa.
 

Nautitaan luonnosta -korttipakka sisältää lyhyitä harjoituksia ja sykähdyttäviä luontovalokuvia eri puolilta Suomea. Korttipakan harjoitukset ohjaavat luonnon hyvinvointivaikutusten pariin aistihavaintojen, rentoutumisen ja virkistävien luontotietoutta testaavien aiheiden kautta. Ne auttavat tunnistamaan arjen jaksamista edistäviä voimavaroja.

Miina Sillanpään Säätiön Kuu kiurusta kesään -hankkeessa kehitettiin myös omaishoitajien luontoryhmätoiminnan malli, joka on vapaasti kaikkien käytettävissä. Malli sisältää ryhmätapaamisia, joissa käsitellään mm. luontosuhdetta, luonnon merkitystä yksilölle sekä itselle tärkeitä ja mahdollisia luonnossa liikkumisen tapoja. Ryhmätoimintamallissa käytetään Luontosivusto-verkkopalvelua ja Nautitaan luonnosta-korttipakkaa sekä retkeillään lähiluonnossa. Ryhmätoimintamalli soveltuu ikääntyneiden luontotoimintaan kokonaisuutena tai sitä voi muokata omaan toimintaympäristöön sopivilla tavoilla.

Hankkeen tuotokset ovat maksuttomia ja sopivat kaikille luontotoiminnasta kiinnostuneille.
 

Kuu kiurusta kesään – Elinvoimaa luonnosta ikääntyneiden omaishoivaan 2017–2019 on Miina Sillanpään Säätiön yleishyödyllinen hanke. Yhteistyökumppaneina toimivat Omaishoitajaliitto, Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Sininauhaliiton Vihreä Veräjä. Hanketta tukee Sosiaali- ja terveysministeriö.

 
Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Helena Launiainen, p. 040 952 3239, helena.launiainen@miinasillanpaa.fi tai
viestintäkoordinaattori Pauliina Ohtonen, p. 040 7486 650 pauliina.ohtonen@miinasillanpaa.fi 
 

Linkit:

Luontosivusto: www.luontosivusto.fi 

Miina Sillanpään Säätiö: www.miinasillanpaa.fi

Nautitaan luonnosta -korttipakan tilaukset: julkaisut@miinasillanpaa.fi 

 

Viewing all 17843 articles
Browse latest View live