Espoon tuomiokirkko on avoinna rukousta ja hiljentymistä varten. Kuva Jukka Granstöm.

Espoon seurakunnat supistavat toimintaansa maanantaista 16.3. alkaen. Näin halutaan suojella riskiryhmiä ja ehkäistä koronavirusepidemian leviämistä. Seurakuntien työntekijät ovat tavattavissa keskusteluja varten ja kirkkoon voi rauhassa poiketa hiljentymään.

Valtioneuvosto antoi 12.3.2020 ohjeistuksen toimenpiteistä, joilla koronaviruksen etenemistä voidaan ehkäistä ja hidastaa. Kirkkohallitus on ohjeistanut sen pohjalta seurakuntia luopumaan kaikista kokoontumisista, jotka eivät ole välttämättömiä.

Espoon seurakuntien jumalanpalvelukset jatkuvat, mutta niitä vietetään ilman ehtoollista ja kirkkokahveja. Kirkolliset toimitukset eli kasteet, vihkimiset ja hautajaiset pidetään sovitusti. Rippikoulujen kokoontumiset jatkuvat osin. Peruutuksista ilmoitetaan suoraan osallistujille.

Diakoniavastaanotot ja perheneuvonta toimivat normaalisti. Myös Espoonlahden kirkon elintarvikejakelu pidetään käynnissä. Sairaala- ja oppilaitospapit sekä vammaisdiakonit jatkavat työtään niiden ohjeistusten mukaan, mitä sairaaloissa, laitoksissa ja oppilaitoksissa annetaan.

Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä muiden viranomaisten ohjeet.

Seurakuntien muu kokoava toiminta jää tauolle maanantaista 16.3. alkaen. Tämä koskee kaikkea ryhmätoimintaa, leirejä, diakonialounaita, konsertteja ja muita tilaisuuksia.

Vaikka toiminta suurelta osin keskeytyy, seurakuntien työntekijät ovat tavattavissa keskusteluja varten ja kirkot ovat avoinna rukousta ja hiljentymistä varten.

- Muuttuneessakin tilanteessakin haluamme olla ihmisten tukena. On tärkeää, että kukaan ei jää kysymyksineen yksin. Seurakunnan työntekijät tavoittaa puhelimitse, sähköpostilla sekä sosiaalisessa mediassa. Kirkkoon voi poiketa hiljentymään, rukoilemaan ja vaikka sytyttämään rukouskynttilöitä, sanoo Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Antti Kujanpää.

Seurakuntien yhteinen palvelukeskus ja seurakuntatoimistot siirtyvät palvelemaan puhelimitse ja sähköisin välinein maanantaista 16.3. alkaen.

Toiminnan muutokset päivitetään verkkosivuille mahdollisimman nopeasti. Niistä viestitään myös sosiaalisessa mediassa sekä mahdollisuuksien mukaan suoraan osallistujille. Seurakunnat seuraavat tilannetta tarkasti.

Lisätietoja

tuomiorovasti Antti Kujanpää, 0400 425 252, antti.kujanpaa@evl.fi

viestintäpäällikkö Urpu Sarlin, 050 358 1060, urpu.sarlin@evl.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on päättänyt peruuttaa kaiken SM-tason kilpailutoimintansa huhtikuun loppuun saakka.

Suomen hallituksen suosittamaan huolellisuusvelvoitteeseen sekä kilpailuihin osallistuvien järjestäjien ja kilpailijoiden ikärakenteeseen vedoten SVK:n hallitus on tänäiltana kokouksessaan päättänyt peruuttaa kaiken SM-tason kilpailutoimintansa huhtikuun loppuun saakka.

Lisäksi SVK:n hallitus suosittelee vapaa-ajankalastajapiireille ja seuroille pilkkikilpailuiden peruuttamista tältä keväältä.

SVK:n hallitus toteaa, että kaikkien toimintaan osallistuvien terveyden ja turvallisuuden on oltava etusijalla. SVK seuraa edelleen tiivisti hallituksen ja THL:n koronaan liittyvää viestintää ja tekee tarvittaessa lisää rajoituksia harrastajiensa terveyden turvaamiseksi ja koronaviruksen leviämisen ehkäisemikseksi.

SVK haluaa kannustaa kaikkia omatoimisesti perheen ja ystävien kanssa hienon ja monipuolisen kalastusharrastuksen pariin.

Lisätietoja:  
toiminnanjohtaja Olli Saari, p. 050 339 4660, olli.saari@vapaa-ajankalastaja.fi
tiedottaja Jaana Vetikko, p. 050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi
kalatalousasiantuntija, Marcus Wikström, p. 045 110 2126 (SM-kilpailut), marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi

Nordic Entertainment Group (NENT Group), the Nordic region’s leading streaming company, is temporarily reducing the prices of its Sports packages on its Viaplay streaming service in all markets following the postponement of various Nordic and international sports events due to the global spread of the Coronavirus.

The spread of the Coronavirus is having an adverse impact on the Group’s performance, which will put at risk NENT Group’s previously stated ambition to deliver profitable growth for the full year 2020.

The price for the Viaplay direct to consumer packages including Sports will be reduced to the same price as the Viaplay TV and Movies package – so to SEK 109 per month in Sweden; to DKK 99 per month in Denmark; to NOK 119 per month in Norway; and to EUR 9.99 per month in Finland. The prices will apply for existing customers and are effective immediately. NENT Group had 1.568 million Viaplay customers at the end of December 2019, of which the clear minority are sports customers. The major sports events or competitions that have been postponed or paused, and to which NENT Group holds the media rights, include the Premier League, UEFA Champions League, Superliga, NHL and Bundesliga.  This weekend’s Formula 1 Australian Grand Prix has also been cancelled. Viaplay’s unique offering of original productions, international films and series, and premium kids’ content is unchanged.

It is currently not decided for how long these reduced price points will apply. In the event of longer-term postponements or cancellations, NENT Group will seek compensation from the sports rights owners under the terms of its contracts. The spread of the Coronavirus is also negatively impacting advertising demand, which accounted for 26% of Group sales in 2019. These effects will put at risk NENT Group’s previously stated ambition to deliver profitable growth for the full year 2020. Further updates will be provided at the Group’s Q1 earnings call on 23 April, if not before.  

Anders Jensen, NENT Group President and CEO: “We are facing an unprecedented situation with widespread postponements of many major sports leagues and events. We understand and respect the decisions made by sports event organisers around the world, who are rightly focused on safeguarding the health and wellbeing of athletes and fans. We are in close contact with the organisers to discuss how things will be handled moving forward. Our first priority is always to deliver world class products to our customers, which is why we have taken the decision to make temporary adjustments to our sports package prices. We are working hard to add short term alternatives in sports and even more of the great original productions, series, movies and kids’ content that make Viaplay the Nordic region’s leading streaming service and home of great entertainment experiences. We are also determined to find ways of dealing with the consequences of this global crisis, and minimising the impact on our business moving forward.” 

****

NOTES TO EDITORS

Nordic Entertainment Group AB (publ) (NENT Group) is the Nordic region’s leading entertainment provider. We entertain millions of people every day with our streaming services, TV channels and radio stations, and our production companies create content that is experienced around the world. We make life more entertaining by telling stories, touching lives and expanding worlds – from live sports, movies and series to music and original shows. Headquartered in Stockholm, NENT Group is listed on Nasdaq Stockholm (‘NENT A’ and ‘NENT B’).

Contact us:
press@nentgroup.com (or Tobias Gyhlénius, Head of External Communications; +46 73 699 27 09)
investors@nentgroup.com (or Stefan Lycke, Head of Investor Relations; +46 73 699 27 14)

Download high-resolution photos: Flickr

Follow us:
nentgroup.com / Facebook / Twitter / LinkedIn / Instagram

Privacy policy:
To read NENT Group’s privacy policy, click here

Talent Suomi etenee tänä iltana MTV3-kanavalla klo 19.30 alkaen semifinaalivaiheeseen. MTV on reagoinut suurten yleisötilaisuuksien järjestämiseen viranomaisten suositusten mukaisesti, ja koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi Talent Suomen ensimmäinen suora semifinaalilähetys toteutetaan ilman liveyleisöä. Ulkomailta palannut Talent Suomi -tuomari Krista Siegfrids ei myöskään osallistu ohjelman ensimmäiseen suoraan livelähetykseen tänään. 

"Otamme viranomaisten antamat ohjeet vakavasti ja huomioimme ne ohjelman tuotannossa. Kristan jääminen pois illan Talent Suomi -lähetyksestä on varotoimi, koska hän on oleskellut viime aikoina ulkomailla", ohjelman vastaava tuottaja Hanna Kortti MTV:ltä kertoo.    

Krista Siegfrids on tuomaroinut Talent Suomi -esityksiä jo nähdyissä lähetyksissä.

Kristan tilalla illan lähetyksessä nähdään laulaja Erika Vikman, joka kilpaili viikko sitten UMK-finaalissa ja tunnetaan muun muassa vuoden 2016 tangokuningattarena.

"Olen itse ollut lukuisia kertoja lavalla arvioitavana rakastamani asian eli esiintymisen tiimoilta – tiedän siis varsin hyvin miltä se tuntuu. Tuomarina haluan ehdottomasti olla esiintyjän puolella ja toivon vilpittömästi onnistumista. Talentin lisäksi haluan nähdä sen, että esiintyjä nauttii lavalla olosta ja uskoo täysillä omaan tekemiseensä. Se jos jokin on aseista riisuvaa. Aion nauttia kaikesta talentista mikä lavan tänään valtaa!", Erika Vikman kertoo. 

Vikmanin kanssa illan upeita esityksiä ja kykyjä arvioivat ohjelman tuomarit Jorma Uotinen, HP Parviainen ja Ernest Lawson. Koe-esiintymisistä yhteensä 24 on edennyt kolmeen suorana lähetyksenä nähtävään semifinaaliin, ja kustakin semifinaalista yleisö äänestää Talent Suomen huipentavaan finaaliin kaksi esitystä ja tuomarit yhden. Jännittävässä finaalissa sunnuntaina 5.4. nähdään yhdeksän esitystä, jotka kilpailevat 30 000 euron pääpalkinnosta. Ohjelman juontaa Mikko Leppilampi.  

Illan semifinaalilähetyksessä yleisön äänistä kilpailevat DCA Ensemble, Herra Koskinen, Markus Tervo, Akrotaiturit, Wilhelmina Tamminen ja Lucky, MDD, Mikko Heikinpoika ja Veronika Istomina. 

Äänestysohjeet: https://www.mtv.fi/osallistu#aanesta

Seuraa Talent Suomea:

#TalentSuomi
Youtube: MTV Talent Suomi
Instagram: @mtvtalentsuomi

Talent Suomi MTV3-kanavalla sunnuntaisin klo 19.30 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa myös mtv-palvelussa ja C More -suoratoistopalvelussa.

Talent Suomi -ohjelman MTV:lle tuottaa Fremantle Finland.

Lisätietoja: 

Kuvat: Venetsia ja Pressi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Hanna Kortti, 040 578 2478, hanna.kortti@mtv.fi
Fremantle Finland, vastaava tuottaja Anne Wahlström, 040 503 7686, anne.wahlstrom@fremantle.com
Fremantle Finland, tuottaja Piia Puntola, 050 566 3705, piia.puntola@fremantle.com

Turvapaikkaa etsivä rantautuu Eurooppaan usein syvien vesien läpi.  Millainen prosessi tulijaa odottaa keskellämme? Entä kuinka siirrymme vieraanvaraisuudesta molemminpuoliseen kohtaamiseen niin, että vieraasta tulee omaa?

Vastauksia työstetään yhteisessä missiologisessa seminaarissa teemalla Turvapaikkaa etsimässä – pakolaistyön syvät vedet Savonlinnassa, musiikkiopiston tiloissa perjantaina 12.6.2020.

Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtaja Taneli Skyttä johtaa seminaarin. Hän avaa turvapaikkaa hakevien tilannetta paitsi yksilön auttamisen, myös kristillisen lähimmäisenrakkauden näkökulmista. Skyttä haastaa pohtimaan:

– Olemme osa laajaa kirkkojen ja kristittyjen perhettä, jonka missio tässä maailmassa koskee myös muualta tulleita. Miten täytämme velvollisuutemme Jumalan valtakunnan kansalaisina yksilöinä ja organisaatioina?

– Entä paikallistoimijoiden tasolla; Miten seurakunnat avautuvat vastaanottamaan pakolaisia ja muita toisista kulttuureista tulleita hengellisellä, sosiaalisella, yhteisöllisellä ja käytännöllisellä tasolla monikulttuurisen seurakuntayhteisön rakentumiseksi?

Seminaari kutsuu esiin ja yhteiseen pohdintaan laajalti pakolaisten parissa toimivia. Haaste turvapaikan löytymiseksi myös hengellisessä hädässä on yhteinen.

Seminaarin alustajina on lähetyksen toimijoita Turun Mikaelin ja Helsingin Malmin seurakunnista. Mukana ovat myös Patmos -lähetyssäätiön pastori Timo Keskitalo, kirkkohallituksen asiantuntija Ulla Siirto, Kansanlähetyksen apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola ja aluekoordinaattori Juhani Mäkilä sekä Inkerin kirkon piispa Ivan Laptev.

Seminaarin anti paikallistoimijoiden arkeen on konkreettinen, kun esittelyssä on Culture Map -työkalu kohtaamisten tueksi. Tapahtumassa esitellään myös Kansanlähetyksen ja Kylväjän uusi yhteinen pakolaistyön ohjelma.

Seminaaria seuraa Lähetyksen Kesäpäivät, joiden järjestäjinä ovat Savonlinnan seurakunta ja Lähetysyhdistys Kylväjä.

Turvapaikkaa etsimässä – pakolaistyön syvät vedet -seminaarin ohjelman ja ilmoittautumistiedot löydät Lähetyksen kesäpäivien sivuilta.

Lisätietoja:

Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtaja Taneli Skyttä, taneli.skytta@kylvaja.fi, p. 044 5109 230

Maajussille morsian -ohjelman 13. tuotantokauden esittelyjakso nähdään MTV3-kanavalla tänään klo 20. Tuleva kausi esittelee monipuolisesti maaseudun yrittäjyyttä. Esittelyjaksossa katsojille esitellään ensimmäistä kertaa kahdeksan seuraavaa rakkauteen valmiina olevaa maajussia. Rakkautta etsimässä on kolme naista ja viisi miestä, joista useille elämä maalla on ollut itsestäänselvyys, mutta toisille hyppy tuntemattomaan.

Uudet maajussit ovat iältään 22-52 -vuotiaita ja mukana on sinkkuja maanviljelijöistä maitotilallisiin ja eräoppaista majatalonpitäjiin. Tällä kertaa pohjoisin maajussi asuu Kuusamossa ja eteläisin Pornaisissa. Yhteistä kaikille on se, että he ovat valmiina kohtaamaan elämänsä rakkauden – sen yhden ja oikean, jonka kanssa jakaa arjen ilot ja huolet. 

Ohjelman juontaa ja apuna rakkauden etsinnässä maajusseilla on Vappu Pimiä, jolle tuleva Maajussille morsian -kausi on jo neljäs.

– Tilanne uudelle kaudelle lähtiessä on hyvä, sillä maajusseille on viime vuosina löytynyt mukavasti rakkautta. Viime tuotantokausi oli rakkausrintamalla suurmenestys: Juholle ja Lauralle on tulossa vauva ja Jouko ja Lotta suunnittelevat häitään. On hienoa päästä todistamaan niiden ihmisten tarinoita, jotka eivät ole moneen vuoteen löytäneet rakkautta, mutta Maajussille morsian tuo vihdoin rakkautta etsiville, Pimiä kertoo.

Heti esittelyjakson jälkeen avautuu mahdollisuus kirjoittaa maajusseille. Ohjeet kirjeiden kirjoittamiseen löytyy osoitteesta mtv.fi/haemukaan.

Maajussien esittelyt 

Pia, 52, Pornainen
Vantaalta kotoisin oleva Pia teki kaksi vuotta sitten ison elämänmuutoksen. Hän osti Facebook-ilmoituksen perusteella Bed and Breakfast –majatalon, ja elää nyt maalaisunelmaa majatalon pitäjänä itäisellä Uudellamaalla Pornaisissa. Kesäisin Pia pitää talon pihapiirissä kirppistä ja haaveissa on myös pienen kesäkahvilan perustaminen.

Pia on intohimoinen musiikin kuuntelija. Hän keräilee vinyylilevyjä ja käy usein keikoilla ympäri Suomea. Elämään kuuluvat myös kolme lasta: 16-vuotiaat kaksostytöt ja 21-vuotias poika. Kaksi lapsista asuu Pian kanssa.

Pia etsii rinnalleen energistä, sosiaalista, huumorintajuista ja rockhenkistä miestä, jonka kanssa olisi yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Yhdessä voisi käydä keikoilla sekä visioida ja kehittää tilan toimintaa.

Miia, 36, Kuusamo
Miia on monipuolisen maaseutuyrityksen vetäjä Kuusamosta. Hän pitää vanhaan koulurakennukseen rakennettua majataloa upean luonnon äärellä. Yrityksen toimintaan kuuluvat majoitus-, ruokailu- ja ohjelmapalvelut. Miia on ammatiltaan eräopas ja riistanvartija, ja pääsee toteuttamaan ammattejaan työssään jatkuvasti. Hän vie turisteja pilkkimään, metsästämään, lumikenkäilemään, kalastamaan tai muuten vain nauttimaan kauniista pohjoisen luonnosta.

Majatalon pihapiirissä asustaa monenlaista eläintä: poroja, vuohia, kaneja, koiria, kanoja ja kukko, jonka sisäinen kello on vinksallaan. Miialla on 7- ja 12-vuotiaat pojat, jotka asuvat hänen kanssaan. Miialle lapset, luonto, eläimet ja omavaraisuus ovat kaikki kaikessa.

Miia etsii rinnalleen maanläheistä miestä, jonka kanssa huumori ja arvot kohtaavat. Hän toivoisi arkeensa myös pientä romantiikkaa ja kahdenkeskisiä hetkiä vaikkapa kansallispuistossa makkaraa paistaen. Tulevalle kumppanille toivottuja piirteitä ovat rakkaus luontoa ja eläimiä kohtaan, mutta valmiita erätaitoja ei tarvitse olla. 

Aleksi, 22, Ranua
Porukan nuorin maajussi pyörittää lypsykarjatilaansa Ranualla. Aleksin rakkaus maaseutua kohtaan juontaa lapsuusajoista, kun hän auttoi mummoaan maatilan töissä. Aleksi on haaveillut pienestä pitäen omasta maatilasta. Ajatus isännyydestä ei jättänyt häntä rauhaan, ja kun sopiva tila tuli myyntiin, ei Aleksi aikaillut, vaan marssi pankkiin.

Tulevaisuuden suunnitelmissa miehellä on tilan kehittäminen aina vain paremmaksi. Vapaa-ajallaan Aleksi näkee ystäviään, harrastaa moottorikelkkailua ja on mukana luottamus- ja järjestötoiminnassa kuten maaseutunuorissa. Aleksi on iloinen ja menevä maajussi, joka haluaisi nähdä maailmaa ja matkustaa, kun se on töiden puolesta mahdollista. Hän toivoisi tulevalta kumppanilta myös seikkailuhenkisyyttä ja halua lähteä yhdessä matkoille.

Aleksi etsii avointa ja huumorintajuista naista, jonka kanssa jakaa arjen ilot ja surut. Hän olisi jo valmis sitoutumaan ja löytämään elämäänsä kumppanin, jonka kanssa perustaa myöhemmin tulevaisuudessa perhe.

Jouni, 29, Multia
Jouni on marja- ja metsätilallinen, ja isännöi suvussa vuodesta 1564 ollutta tilaa kauniissa järvimaisemissa. Ammatiltaan Jouni on metsätalousinsinööri ja tekee myös metsäalan opettajan töitä ammattikoulussa Ähtärissä. Oman tilan hommiin kuuluvat metsätyöt sekä kesäisin mustaherukan viljely. Töiden lomassa Jouni opiskelee pedagogisia opintoja opettajan työn tueksi.

Jouni toivoo löytävänsä lempeän, itsenäisen ja fiksun naisen, joka heittäytyisi mukaan myös vähän pöhköihin juttuihin. Luonnollisuus ja naapurintyttömäisyys ovat piirteitä, jotka vievät Jounilta jalat alta. Huumori on Jounille tärkeä osa elämää ja hän toivoo huumorintajun kohtaavan myös tulevan kumppanin kanssa.

Jouni on urheilullinen ja haluaisi saada tulevasta kumppanista seuraa retkeilyyn ja luonnossa liikkumiseen. Hänelle tärkeimmät asiat parisuhteessa ovat toisen kuuntelu ja se, että molemmat saavat olla omia itsejään.

Heidi, 51, Kangasala
Heidi on kultaistennoutajien kasvattaja Kangasalalta. Hän muutti nuorena opiskeluiden perässä kaupunkiin ja valmistui diplomi-insinööriksi. Valmistumisen jälkeen Heidi teki uraa teknologia-alalla, mutta halu takaisin maalle vei hänet  synnyinseutunsa historiallisiin maisemiin.

Kultaistennoutajien kasvattaminen tuli Heidin elämään hänen äitinsä kautta, joka on kasvattanut koiria 1970-luvulta asti. Tilalla riittää vipinää, sillä farmilla asustaa 20 koiraa ja koiranpentuja aina tilanteen mukaan. Lisäksi Heidillä on ranskanluppakorvakaneja, lampaita, kanoja ja kukko.

Heidillä on kolme lasta, joista kaksi teini-ikäistä tytärtä asuu hänen luonaan. Heidi haluaisi rakastua ja löytää rinnalleen huumorintajuisen ja hyvätapaisen miehen, jolla on älliä. Heidi arvostaa kumppanissa sitä, että peukalo ei ole keskellä kämmentä. Hän haluaisi tehdä spontaanisti yhdessä asioita ja nauttia elämästä, joten ripaus yllytyshulluutta ei olisi pahitteeksi. 

Johannes, 24, Vesanto
Johannes on taiteellinen ja musikaalinen maajussi, josta tuli suvun maitotilan isäntä viime vuonna. Tuoreelle maajussille tilan jatkaminen on ollut selvää pienestä pitäen ja hän onkin isäntä jo kuudennessa polvessa. Lukion jälkeen Johannes aloitti agrologi-opinnot. Hän halusi nähdä kouluaikana myös maailmaa, joten lähti vaihto-oppilaaksi Japaniin. Idearikas nuori isäntä aikoo kehittää tilan toimintaa isommaksi ja hankkia lypsyrobotin.

Johannes on aktiivisesti mukana maaseutujärjestötoiminnassa ja harrastaa musiikin tekemistä ja kuuntelua. Elokuvat, videopelit, sarjakuvat ja piirtäminen ovat myös lähellä sydäntä. Johannes toivoisi löytävänsä elämäänsä huumorintajuisen ja älykkään naisen, jonka kanssa jakaa yhteisiä mielenkiinnon kohteita ja mahdollisesti harrastuksiakin. Nainen saa olla myös topakka!

Nuoresta iästään huolimatta Johannes etsii loppuelämän kumppania, jonka kanssa perustaa perhe, kun aika on kypsä. Hän toivoisi rehellisesti kirjoitettuja kirjeitä, joissa kerrottaisiin mahdollisimman monipuolisesti kirjoittajan persoonasta ja elämästä. Johannes on etsimässä tosissaan elämänsä rakkautta ja toivoo sitä myös kirjoittajalta.

Heikki, 50, Iisalmi
Heikki on maanviljelijä ja hevosmies, ja pyörittänyt veljensä kanssa yhtymää, jonka toimintaan kuuluvat lypsykarjatila ja heinän tuotanto. Nyt Heikki on ostanut itselleen uuden tilan ja lypsykarjatilan toiminta on siirtynyt pääosin veljen vetovastuulle. Pitkän linjan hevosmies remppaa nyt hevostallia uuden tilan pihapiiriin, ja hänen kuusi hevostaan pääsevät suunnitelmien mukaan muuttamaan tilalle alkukesästä. Heikki valmentaa hevosia ja hänellä on paljon suunnitelmia tilan kehittämiseksi.

Heikille hevostilan pitäminen on sekä työ että harrastus. Kiinnostus hevosia kohtaan on herännyt jo pienenä poikana. Hän on myös kätevä käsistään ja tekee tilallaan toisinaan puusepän töitä kunnostaen esimerkiksi vanhoja ovia. Heikillä on kaksi lasta, jotka asuvat kauempana, mutta viettävät aina lomat hänen luonaan.

Seikkailunhaluinen Heikki toivoisi löytävänsä puolisoksi naisellisen naisen, jonka kanssa arki soljuisi mutkattomasti ja huumorintaju olisi samankaltainen. Heikki pitää matkustelusta ja haluaisi saada kumppanin matkoille mukaan. Miehestä löytyy myös pohdiskeleva puoli, joka haluaa pysyä ajan tasalla maailmanmenosta. Heikki seuraakin aktiivisesti politiikkaa ja taloutta – eikä haittaisi, jos juttukaveriksi löytyisi vaimo, jota kiinnostaisivat samankaltaiset aiheet.

Juha-Matti, 35, Hirsilä
Juha-Matti on viljatilallinen koneurakoitsija. Hän tekee talvisin auraustöitä ja kesäisin viljelee ja toimii koneurakoitsijana traktorin tai kaivurin hytissä. Rakkaus maatilan töihin ja konehommiin on peruja isältä, jonka apuna Juha-Matti on ollut tilan töissä pienestä pitäen. Kesäisin Juha-Matti auttaa myös muita ja tekee oman farmin töiden lisäksi kahden muun tilan puinnit.

Juha-Matti on aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa ja organisoi yhdistyksen kanssa lavatansseja omassa ulkorakennuksessaan olevassa tilassa. Harrastuksiin kuuluvat myös moottoripyöräily ja -kelkkailu vuodenajasta riippuen. Vapaa-ajallaan Juha-Matti viettää mielellään aikaa kavereiden kanssa. Ystävät kuvailevat häntä kiltiksi ja muut huomioonottavaksi ihmiseksi.

Juha-Matti toivoisi löytävänsä rinnalleen sosiaalisen ja jalat maassa olevan naisen, joka ymmärtäisi toisinaan kiireisen yrittäjän elämää ja arkea. Huumorintaju ja samanlaiset elämänarvot ovat Juha-Matille tärkeitä. Haaveena on myös perheen perustaminen. Kirjeistä hän lukisi mielellään kirjoittajan luonteenpiirteistä, arvomaailmasta ja harrastuksista. 

Maajussien tarkemmat esittelyt ja ohjelmasivut: mtv.fi/maajussillemorsian

#maajussillemorsian

Maajussille morsian -sarjan 13. tuotantokausi esitetään MTV3-kanavalla syksyllä 2020.

Maajussille morsian -esittelyjakso MTV3-kanavalla maanantaina 16.3. klo 20.
Ohjelma on katsottavissa myös mtv-palvelussa ja C More -suoratoistopalvelussa.

Ohjelman MTV:lle tuottaa Fremantle Finland.

Lisätietoja: 

Kuvat: Venetsia ja Pressi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, tuottaja Jasmi Kuusisto, 040 415 0540, jasmi.kuusisto@mtv.fi
Maajussien haastattelupyynnöt: Fremantle Finland, tuottaja Anni Rankka, 040 567 3477, anni.rankka@fremantle.com

Kansainvälisen COVID19-tilanteen vuoksi ja viruksen leviämisen ehkäisemiseksi Lappeenrannan museot peruu perjantaille 20.3. suunnitellut Valokuvamuistoja Neuvosto-Viipurista -näyttelyn avajaiset. Näyttely ja Etelä-Karjalan museo avautuu asiakkaille lauantaina 21.3.2020, jollei epidemiatilanne toisin vaadi.

Parhain terveisin,

Satu Ståhlberg

intendentti, Näyttelyt ja yleisötyö

Lappeenrannan museot

PL 239 (Kristiinankatu 9)

53101 Lappeenranta

tel 040 579 5744

email satu.stahlberg@lappeenranta.fi

www.lappeenranta.fi/museot

Tervetuloa VALOKUVAMUISTOJA NEUVOSTO-VIIPURISTA 1940-60-LUVUILTA -näyttelyn avajaisiin Etelä-Karjalan museoon, Kristiinankatu 15, Lappeenrannan Linnoitukseen perjantaina 20.3.2020 klo 18!

Avajaiskutsu on alla liitteenä.

Tilaisuus on kaikille avoin.

Avajaispuheet tulkataan suomi-venäjä-suomi.

Tervetuloa!

Ystävällisesti,

Satu Ståhlberg

intendentti, Näyttelyt ja yleisötyö

Lappeenrannan museot

PL 239 (Kristiinankatu 9)

53101 Lappeenranta

tel 040 579 5744

email satu.stahlberg@lappeenranta.fi

www.lappeenranta.fi/museot

Vallitsevista olosuhteista johtuen myös JP Leppäluodon konsertit ovat siirtyneet myöhempään ajankohtaan. Tästä syystä artisti on päättänyt tarjota yleisölleen mahdollisuuden kokea Omalla maalla -keikka suorana livestriiminä pe 27.3. klo 20. Striimin voi katsoa Facebook-livenä osoitteessa www.facebook.com/jpleppaluotoofficial/

”Koronavirus veti käsijarrun päälle myös kulttuurialan toimijoilta, ja siinähän kävi niin, että mentiin kylki edellä puuhun koko porukka. Keikat sinkoutuivat salamana ikkunasta ulos ja tässä sitä nyt ihmetellään avohaavoinemme ja pyöritellään peukaloita. Paitsi että eipä pyöritellä! Meillä oli koko rundin ohjelmisto peräkonttiin pakattuna, valmiiksi treenattuna ja sehän esitetään vaikka ilman keikkapaikkoja”, kommentoi Leppäluoto.

Leppäluoto konsertoi yhdessä sellisti Elias Kahilan ja kitaristi Samuli Erkkilän kanssa.

Idea iholle menevästä, suorana yleisön olohuoneisiin striimattavasta live-illasta oli muhinut Leppäluodon ajatuksissa jo pitkään. Haave toteutuu nyt eräänlaisen kriisin kohdatessa. JP orkestereineen esittävät perjantai-iltana 27.3. rennoissa tunnelmissa Omalla maalla -kiertueen biisejä ja juttelevat kappaleiden lomassa fanien kanssa.

Webcastingin toteuttaa pitkän linjan videotuotantoyhtiö Saha Prod Oy, joka on erikoistunut live-musiikkivideotuotantoon. Saha on ollut mukana esimerkiksi Robinin, Sunrise Avenuen, SANNIn, Haloo Helsinki! -yhtyeen, Pepe Willberging, Remu & The Hurriganes ja HIM:n tallenne- ja webcasting-tuotannoissa.

JP Leppäluoto on tunnettu suomalainen metalli- ja hardrock -laulaja, joka on toiminut solistina Charon-, Harmaja- ja Northern Kings -yhtyeissä sekä Raskasta Joulua -levyillä ja -kiertueilla. Leppäluoto on myös musiikkiteatteriesiintyjä. Lisäksi hän tekee sävellystöitä niin bändituotantoihin kuin teatteriproduktioihin. 

www.facebook.com/jpleppaluotoofficial/ 

Pressikuvat: https://www.propromotion.fi/asiakkaat/jp-leppaluoto/ 

Masked Singer Suomen starttijaksossa kuusi ensimmäistä hahmoa astelivat estradille. Jakson päätteeksi Shamaani-hahmon takaa paljastui Pekka Pouta.

MTV3-kanavalla lauantai-iltana aloittanut Masked Singer Suomi sai kaikkien kanavien viihdeohjelmien parhaan startin viiteen vuoteen. Starttijakson keskikatsojamäärä oli koko väestössä 930 000 ja se tavoitti yli 1,3 miljoonaa suomalaista. Erityisen paljon ohjelmaa seurasivat lapsiperheet. 15-64-vuotiaissa ohjelma nousi alkuvuoden katsotuimmaksi ohjelmaksi.

”Masked Singer Suomen vastaanotto oli loistava. Masked Singer on ollut maailmalla jättimenestys ja ohjelman kotimainen versio täytti kaikki odotuksemme. Ohjelma keräsi television ääreen niin lapset kuin vanhemmat, ja mikä hienointa, ihmiset eivät pelkästään katsoneet ohjelmaa vaan osallistuivat hahmojen oikean henkilöllisyyden arvuutteluun. Sosiaalisessa mediassa katsojat jakoivat tuhansia arvauksia siitä, keitä maskin takana on", ohjelman vastaava tuottaja Mirko Baas MTV:ltä kertoo.

"Masked Singer Suomi kuvastaa myös hyvin MTV:n ohjelmistoa: se on raikas, rohkea ja laadukas koko perheen viihdeohjelma, joka vahvistaa entisestään MTV:n hyvin alkanutta vuotta”, jatkaa MTV:n kanavajohtaja Iina Eloranta.

Kevään riemastuttavin aivopähkinä jatkuu tulevana lauantaina, kun Masked Singer Suomessa arvuutellaan, kuka on maskin takana. Starttijaksossa kuusi ensimmäistä hahmoa astelivat estradille ja lauantain 21.3. jaksossa uudet hahmot Peacock, Söpö, Kisu, Pupu, Alien ja Leijona tulkitsevat klassikkokappaleita Oi Beibistä Con Te Partiroon.

Masked Singer Suomi MTV3-kanavalla lauantaisin klo 20 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa myös mtv-palvelussa ja C More -suoratoistopalvelussa.

Ohjelman MTV:lle tuottaa Fremantle Media Finland.

Lähde: Finnpanel Oy, TV-mittaritutkimus.
*Tavoittavuus = vähintään 3 minuuttia yhtäjaksoista katselua.

Lisätietoja: 

Kuvat: Venetsia ja Pressi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Mirko Baas, 040 750 6174, mirko.baas@mtv.fi
Fremantle Media Finland, vastaava tuottaja Anne Wahlström, 040-503 7686, anne.wahlstrom@fremantle.com 

Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty Kirsi Lehdolle teoksesta Astrobiologia. Elämän edellytyksiä etsimässä (Ursa).Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Kunniamaininnan (2 500 euroa) sai Christer Lindholm kirjasta Totuudenjälkeinen talouspolitiikka – Thatcherista Trumpiin (Vastapaino).

Vuoden tiedekirja -palkinnon tarkoituksena on nostaa esille ansiokasta tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa kirjallisuutta. Palkinnolla halutaan kannustaa tutkijoita julkaisemaan korkeatasoisia tiedeteoksia suomeksi tai ruotsiksi. Vuoden 2019 raatiin kuuluivat professori Tuomas Forsberg, professori Minna Palmroth ja emeritusprofessori Nils Erik Villstrand. Raadin sihteerinä toimi Tieteellisten seurain valtuuskunnan viestintäpäällikkö Ilari Hetemäki.

Vuosittain jaettavan palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto, joka rahoittaa palkinnon.

Vuoden tiedekirja -palkinto myönnetään edellisenä vuonna ilmestyneelle suomalaiselle tiedekirjalle. Palkintoa on jaettu vuodesta 1989 alkaen. Vuoden tiedekirjan kriteereitä ovat aiheen kiinnostavuus ja merkittävyys, sisällön tieteellinen painoarvo sekä teoksen kirjalliset ansiot. Tiedekirjan täytyy perustua tutkimukseen, ja parhaimmillaan teoksesta välittyy myös hyvä tieteellinen synteesi.

Palkintoraati perehtyi huolellisesti noin 75:een vuonna 2019 ilmestyneeseen tieteelliseen teokseen, joista kymmenen valikoitui finaaliehdokkaiksi. Joukko koostui monografiatutkimuksista, pamfleteista, kokoavista yleisesityksistä ja aiemman tutkimuksen popularisoinneista. Valintaperusteissa korostettiin tänä vuonna aiheen ajankohtaisuutta ja sitä, mitä kannattaisi lukea juuri nyt. Raati kiinnitti arvioissaan huomiota sisällön yllätyksellisyyteen sekä siihen, kuinka teos pystyy avartamaan lukijansa maailmankuvaa.

PALKINTOLAUTAKUNNAN PERUSTELUT

Kirsi Lehto: Astrobiologia. Elämän edellytyksiä etsimässä (Ursa 2019). Vuoden tiedekirja 2019

Kirsi Lehdon Astrobiologia kertoo mahtavan tarinan planeetta Maan elämästä. Kirja on läpivalaisu siihen, miten elämä on syntynyt maapallolla, miten yksinkertaisista eliöistä on tullut yhä monimutkaisempia ja lopulta ajattelevia olentoja sekä millaisissa olosuhteissa elämä on kehittynyt. Tieteelliset faktat soljuvat helppolukuisesti ja loogisen tarinan muodossa lukijan eteen muodostaen lopulta ihmetystä ja kunnioitusta herättävän lukuelämyksen. Suomalaisia hemmotellaan, sillä kovin montaa yhtä sujuvasti kirjoitettua ja kaunista kokonaisuutta astrobiologian alalta ei ole kansainvälisestikään ilmestynyt. Kirjan luettuaan lukija jää ihmettelemään, miten uskomattoman paljon tutkijat ovat saaneet selville elämästä maapallolla.

Mutta mitä on astrobiologia? Lehto määrittelee sen lähestymistavaksi, joka liittyy biologiaan, kemiaan, geofysiikkaan, geologiaan, fysiikkaan ja tähtitieteeseen – sekä filosofiaan, sillä elämän löytyminen maailmankaikkeudesta olisi tietenkin ihmiskunnalle valtavan merkittävää: emme olisi yksin. Nimestään huolimatta suurin osa kirjasta käsittelee näitä kotoisia tieteitä maapallolla, mutta lopuksi spekuloidaan elämästä muualla avaruudessa.

Lehdon tärkeimpiä viestejä on, miten monimutkaisen ja vuorovaikuttavan kokonaisuuden maapallo tarjoaa elämälle ilmastollaan ja geofysiikallaan. Tätä kokonaisuutta ihmisen toiminta voi nyt horjuttaa. Kirja on potentiaalinen klassikko, ja se soveltuu monenlaiselle lukijalle aina lukiolaisesta elämänjanoisiin senioreihin.

Kirsi Lehto on filosofian tohtori, joka on toiminut molekyylibiologian ja astrobiologian tutkijana ja opettajana Turun yliopistossa.

Christer Lindholm: Totuudenjälkeinen talouspolitiikka – Thatcherista Trumpiin (Vastapaino 2019). Kunniamaininta

Christer Lindholm kertoo kirjoittaneensa kirjan vastareaktiona niille enemmän tai vähemmän ylimielisille analyyseille, jotka ovat hallinneet julkista keskustelua niin Brexit-äänestyksestä, Trumpin vaalivoitosta kuin oikeistopopulistien suosiosta yleisemminkin. Teos on äärimmäisen ajankohtainen ja auttaa ymmärtämään paitsi taloutta myös politikkaa. Se taustoittaa markkinoiden tehokkuuteen uskovan, Lindholmin markkinafundamentalismiksi kutsuman ajattelutavan nousun Thatcherin johtamasta Isosta-Britanniasta meidän aikamme hallitsevaksi ideologiaksi länsimaissa. Oikeistopopulismin kannatus voidaan Lindholmin mukaan nähdä reaktiona globalisoituneen talouden ja kaventuneen kansallisen demokratian väliseen ristiriitaan. Kirja esittää myös alustavia ratkaisuja tilanteeseen: ristiriitaa voitaisiin lieventää kansainvälisen yhteistyön avulla. Kirja on kirjoitettu tiiviisti argumentoiden, ja se pitää lukijan otteessaan alusta loppuun.

Christer Lindholm on kauppatieteiden tohtori, joka on toiminut tutkijana Åbo Akademissa.

Vuoden tiedekirja -palkinto julkistetaan Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) maanantaina 16.3.2020 klo 17 ja palkinnonsaaja on toimittaja Anna-Liisa Haavikon haastateltavana Tiedeklubilla Manalassa (Dagmarinkatu 2) keskiviikkona 25.3.2020 klo 17. Tervetuloa!

Lisätietoja:

Ilari Hetemäki
Viestintäpäällikkö
Tieteellisten seurain valtuuskunta
puh. 050 363 4416

ilari.hetemaki@tsv.fi

• Suomen Rengaskierrätys ja Lopen kunta ovat sopineet uudenlaisen tuotantolaitoksen rakentamisesta Silmänkannon teollisuusalueelle
• Uusimmalla tekniikalla toimiva laitos nostaa kierrätysmateriaalin jalostusastetta ja luo uusia työpaikkoja
• Kiertotalouden lähituotanto tuo työpaikat ulkomailta Suomeen ja auttaa pienentämään kuljetuksista syntyviä päästöjä

Suomen Rengaskierrätys Oy ja Lopen kunta ovat sopineet uudenlaisen tuotantolaitoksen rakentamisesta Lopen Silmänkannon teollisuusalueelle.  Riihimäen kupeessa sijaitsevalle, noin 7800 asukkaan Lopelle nouseva laitos kykenee vuodessa käsittelemään noin 20 000 tonnia renkaita.

”Me haluamme olla mukana maamme kiertotalouden näkyvässä kehittämisessä”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen perustelee.

Investointi on suomalaisessa kiertotaloudessa merkittä, sillä se nostaa kierrätysrenkaan hyödyntämisen seuraavalle tasolle.

”Pystymme jalostamaan kierrätysrenkaasta nykyisten materiaalien lisäksi aiempaa korkeamman lisäarvon materiaaleja esimerkiksi teollisuuden raaka-aineeksi. Tällaisia ovat vaikkapa äänieristysmattoihin ja kengänpohjiin käytettävä kumijauhe.”

Laitos valmistuu vuoden 2022 syksyllä. Tuotanto käynnistyy vuoden 2023 alussa.

Kiertotalouden pelinavaaja pienelle kunnalle

Käsittelylaitoksen toiminta perustuu alan nykyaikaisimpaan teknologiaan. Pelkästään koneinvestointien suuruus on noin 6–7 miljoonaa euroa. Päälaitteistoksi kaavaillaan noin 65 metriä pitkää linjastoa.

“Linjastossa renkaat leikataan ja hienonnetaan niin pieneksi, että eri materiaalit saadaan erotettua toisistaan. Sen jälkeen ne puhdistetaan ja pakataan säkkeihin toimitettavaksi teollisuudelle”, Tuominen kertoo.

Silmänkannon teollisuusalue valmistui Lopelle muutama vuosi sitten. Valmistuessaan Suomen Rengaskierrätys Oy:n tuotantolaitos on vasta toinen alueen teollisuuskiinteistöistä. Lopen kunnanjohtaja Mikko Salmelan mukaan uudet teollisuusinvestoinnit ovatkin pienelle kunnalle merkittäviä.

”Uusia yrityksiä ei tule koputtelemaan ovea joka päivä. Kuntien kesken yritysten investoinneista on kova kilpailu”, Salmela sanoo.

Salmela näkee arvokkaana tuotantolaitoksen alueelliset työllisyysvaikutukset. Alkuvaiheessa laitos työllistää suoraan 11 henkeä ja välillisesti tuotanto- ja logistiikkaketjun kautta kymmeniä lisää.

”Näemme vahvan panostuksen kiertotalouden kehittämiseen myönteisenä asiana. Toivomme, että valmistuttuaan tuotantolaitos toimii päänavaajana ja innostaa myös muita kiertotalouden yrityksiä investoimaan Silmänkannon  alueelle.”

Laitos korvaa tuonnin kiertotalouden lähituotannolla

Suomen Rengaskierrätys Oy on yksi Suomen 17:sta ympäristölain mukaisesta tuottajayhteisöstä. Se huolehtii jäsenyritystensä puolesta käytöstä poistuvien renkaiden keräys- ja kierrätystoiminnasta.

Renkaiden kierrätysaste on asettunut 2000-luvun aikana lähes sadan prosentin tasolle. Tähän mennessä käytöstä poistetut autonrenkaat on käytetty suurelta osaltaan maanrakentamisessa, missä niistä on tehty esimerkiksi tiestön rakennusainetta, pehmeitä alustoja ratsastuskentille ja kevennysrakenteita vaativiin kohteisiin.

Lopelle tehtävällä investoinnilla Suomen Rengaskierrätys vastaa EU:n kierrätysvelvoitteisiin, sillä uudessa käsittelylaitoksessa pystytään valmistamaan korkeamman jalostusasteen materiaaleja.

”Tähän asti tällainen teollisuuden kumipohjainen raaka-aine on tuotu pääasiassa ulkomailta, sillä maastamme on puuttunut korkeamman jalostusasteen tuotantolaitos”, Tuominen huomauttaa.

Renkaasta saatavien materiaalien hyödyntämistä on tutkittu paljon. Kiertotalousajattelu lähtee siitä, että kierrätetystä renkaasta muokattu materiaali pääsee nopeasti ja edullisesti raaka-aineena takaisin markkinoille. Lopen investointi luo kaivattua lähituotantoa kiertotalouteen ja auttaa pienentämään hiilidioksidipäästöjä, joita pitkät kuljetusmatkat aiheuttavat.

”Edustamme renkaiden valmistajia ja maahantuojia Suomessa, ja olemme yhdessä sitoutuneet maamme hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Erika Vikman nähtiin ensimmäisessä semifinaalissa Krista Siegfridsin tilalla. Ernest Lawson, HP Parviainen ja Jorma Uotinen arvioivat esityksiä tuomaristossa tuttuun tapaan.

Talent Suomi eteni viime sunnuntaina ensimmäiseen semifinaaliin. Suorasta lähetyksestä finaaliin jatkavat Akrotaiturit, MDD ja Veronika Istomina. Sunnuntaina 22.3. klo 19.30 alkaen MTV3-kanavalla nähdään ohjelman toinen suora semifinaali, josta yleisö äänestää finaaliin kaksi esitystä ja tuomarit yhden. Ohjelman juontaa Mikko Leppilampi. Jännittävässä finaalissa sunnuntaina 5.4. nähdään yhdeksän esitystä, jotka kilpailevat 30 000 euron pääpalkinnosta.

Äänestysohjeet: https://www.mtv.fi/osallistu#aanesta 

Toisessa semifinaalilähetyksessä yleisön äänistä kilpailevat:

Leticia-kuoro, ikä 12-19, Salo - Kuorolaulu
Leticia-kuoron erikoisuus on, että noin kolmasosa laulajista on erityislapsia ja -nuoria, jotka ovat löytäneet oman paikkansa kuoron riveistä. Monet ovat tulleet arkoina ja ujoina kuoroon, mutta ovat löytäneet pikkuhiljaa rohkeutta olla omia itsejään. Kuorossa vallitsee yhteisymmärrys siitä, että kaikki ovat erilaisia ja saavat olla sellaisia kuin ovat. Kuoro on matkustanut ympäri Eurooppaa eri kilpailuissa sijoittuen viime vuoden kuorolaulun EM-kisoissa kulta- ja hopeasijoille. 

Stefan & Maria, ikä 13 ja 13, Helsinki - Kilpatanssi
Stefan Kagadi ja Maria Soitonen aloittivat tanssin 6-vuotiaina ja päätyivät kolme ja puoli vuotta sitten tanssimaan yhdessä. He tanssivat 6-7 kertaa viikossa 2-3 tuntia kerrallaan ja tykkäävät eniten foxtrotista, sambasta ja rumbasta. He ovat kolminkertaiset Suomen-mestarit ja voittaneet Junior International Blackpool -tanssifestivaaleilla neljä pokaalia. Ikimuistoisimpiin tilanteisiin kuuluu muun muassa esiintyminen Tanssii tähtien kanssa -ohjelman alkunumerossa. 

Tintti Mikkonen, 54, Kangasala - Tulitaiteilija ja tankotanssija
Tintti Mikkonen ei ole koskaan halunnut elää perinteisten kaavojen mukaan, eikä aio tehdä niin jatkossakaan. Hän on pääasiassa tankotanssiohjaaja, tankotanssi- ja tulitaiteilija sekä puvustaja, ja tekee itse kaikki pukunsa. Tankotanssiharrastus alkoi kahdeksan vuotta sitten ja oli rakkautta ensikosketukselta. Tulitaiteeseen Tintti tutustui jonglöörauksen kautta. Tuliryhmä Flamma perustettiin 2002, ja Tintti esiintyy heidän kanssaan yhä välillä.

Leevi Lehtonen, 14, Jämsä - Tanssi
Leevi Lehtosen ykköshaave on olla ammattitanssija ja koreografi, ja hän toivoo voivansa valmentaa joskus omaa tanssiryhmäänsä. Leevi on tanssinut 4-vuotiaasta lähtien ja hän alkoi harrastaa tanssia 7-vuotiaana. Tanssi auttaa Leeviä ilmaisemaan itseään. Jos tanssijan tai koreografin haaveet eivät toteudu, on Leevillä suunnitelmissa olla youtubettaja. Tälläkin hetkellä Leevi tubettaa ja on suosittu 35 000 seuraajallaan. 

Rasmus Koskinen, 12, Pori - Vatsastapuhuja
Rasmus Koskinen on teatterista ja tv-sarjoistakin tuttu karismaattinen nuori näyttelijä. Talent Suomeen hän osallistuu puheliaan nukkensa Nestorin kanssa – tosin esiintyminen olisi onnistunut myös taikatemppuja tehden tai lyömäsoitintaitoja esitellen. Rasmus on ollut esiintyjä jo kolme-neljävuotiaasta lähtien ja haaveileekin, että saisi esiintymisestä joskus ammatin. Lähitulevaisuuden haaveena Rasmuksella on Talent Suomen voittaminen. 

Elo Umukoro, 14, Helsinki - Laulaja
Elo Umukoro haki Talent Suomeen laulunopettajansa kehotuksen kautta. Hän on soittanut klassista pianoa joitakin vuosia ja innostui puolisen vuotta sitten vapaasäestyksestä. Elo alkoi heti säveltää ja kirjottaa biisejä, ja innostui sitä
kautta laulamisestakin. Laulunsa sanoitukset hän ammentaa elämässä tapahtuneista asioista, ja kokee pystyvänsä sitä kautta käsittelemään asioita parhaiten. Elo tykkää suorasta ja perustellusta palautteesta, jonka avulla voi oppia.

Juho Kuusi, 34, Helsinki - Lavarunoilija
Helsingissä asuva Juho Kuusi on freelance-runoilija, joka keikkailee lavarunoilijana, opettaa sitä, tuottaa erilaisia tapahtumia ja juontaa niitä. Juho on voittanut lavarunouden SM-kisat kaksi kertaa ja myös järjestänyt kisoja. Juho pitää esiintymisen aiheuttamasta ristiriidasta: se on hänelle samaan aikaan kauhistuttavaa ja parasta mitä on. Parhaimmillaan runous voi tuoda jonkun elämään lohtua tai iloa tai auttaa katsomaan asioita uusista näkökulmista.

Helsinkiläinen cheerleading-joukkue Funky Team Blackbackz on päättänyt vetäytyä Talent Suomi -ohjelmasta vallitsevan koronatilanteen vuoksi.

Seuraa Talent Suomea:

#TalentSuomi
Youtube: MTV Talent Suomi
Instagram: @mtvtalentsuomi

Talent Suomi MTV3-kanavalla sunnuntaisin klo 19.30 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa myös mtv-palvelussa ja C More -suoratoistopalvelussa.

Talent Suomi -ohjelman MTV:lle tuottaa Fremantle Finland.

Lisätietoja: 

Kuvat: Venetsia ja Pressi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Hanna Kortti, 040 578 2478, hanna.kortti@mtv.fi
Fremantle Finland, vastaava tuottaja Anne Wahlström, 040 503 7686, anne.wahlstrom@fremantle.com
Fremantle Finland, tuottaja Piia Puntola, 050 566 3705, piia.puntola@fremantle.com

Poikkeuksellinen koronavirustilanne kokoaa suomalaisia koteihin. Kotivarasta on hyvä huolehtia, mutta turhaa hamstrausta on syytä välttää. Ruoanlaitossa kannattaa suosia vaivattomia ja riittoisia ruokia, joissa hyödynnetään kotoa löytyviä aineksia.

Koulujen kiinnimeno, organisaatioiden siirtyminen etätyöhön sekä omaehtoiset tai pakolliset karanteenit mullistavat suomalaisten arkea. Monissa talouksissa ruokaa tarvitsee valmistaa useamman kerran päivässä. Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen järjestöpäällikkö Helena Velin kehottaa suosimaan helppoja arkiruokareseptejä ja hyödyntämään kaappien ja pakastimen sisältöä.

”Esimerkiksi pataruoat ovat riittoisia, nopeasti kasaan pyöräytettäviä ja niihin on helppo käyttää pakastimen ja kaappien pohjalta löytyviä aineksia. Toki ne vaativat aikaa muhia uunissa tai liedellä, mutta ne voi laittaa hautumaan heti aamusta, eikä niiden valmistumista tarvitse vahtia hellan vieressä.”

Piristetään arkea ja pidetään huolta toisistamme

Entistä enemmän kotiin keskittyvää vapaa-aikaa voi piristää tekemällä ruokaa ja leipomalla yhdessä.

”Lasten kanssa voi leipoa esimerkiksi sämpylöitä ja piirakoita tai tehdä vaikkapa marjakiisseliä pakastimesta löytyvistä marjoista”, Velin vinkkaa. ”Koululaiset voivat myös itse valmistaa oman lounaansa edellisenä iltana #kouluruokaakotona-ohjeistuksen avulla.”

Hyvä käsihygienia on ehdottoman tärkeää aina kotiin tullessa, ruokaa tehdessä, ruokailun yhteydessä, vessassa käydessä ja vaipan vaihdossa sekä yskimisen, aivastamisen ja niistämisen jälkeen.

”Lapsia, ja miksei aikuisiakin, voi kehottaa laulamaan ’Jänis istui maassa” -laulun käsiä saippuoidessa ja huuhdellessa. Näin pesu on tarpeeksi huolellinen eikä liian lyhyt huitaisu.”

Velin kannustaa pitämään yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin puhelimitse ja sosiaalisen median välityksellä.  Apua kannattaa jakaa ja myös reippaasti pyytää, jos sitä tarvitsee.

”Jos lähipiirissä tai vaikka naapurissa on sairastuneita, ikäihmisiä tai muita riskiryhmään kuuluvia, selvitä tarvitsevatko he kaupassakäyntiapua. Ostokset voi jättää oven ulkopuolelle ja näin minimoida tartuntariskiä puolin ja toisin.”

Kotivara auttaa alkuun

Kotitalouksien varautumissuositus on, että kotoa pitäisi aina löytyä koko perheelle ruokaa ja lääkkeitä ainakin 72 tunniksi. Kotivaran perusidea on, että missä tahansa yhteiskunnan häiriötilanteessa tai henkilön sairastuessa kotoa löytyy valmiiksi ainakin kolmen vuorokauden kotivara.

Kotivara ei kannusta hamstraukseen.

”On järkevää ostaa monipuolisesti niitä tuotteita, mitä muutenkin käyttäisi. Näin kuluttaminen ei kohdistu vain muutamiin tuotteisiin, kuten pastoihin ja säilykkeisiin, ja näin vältetään yksittäisten tuotteiden tilapäinen loppuminen”, painottaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkija Heikki Laurikainen.

”Sairastapauksessa kotivara antaa aikaa järjestellä asiat rauhassa. Apua voi pyytää ystävältä tai naapurilta tai käyttää verkkokauppaa ja kotiinkuljetuspalveluita”, Velin sanoo.

Lisätietoja:

Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry
järjestöpäällikkö Helena Velin
p. 040 527 1579
helena.velin@maajakotitalousnaiset.fi

Vaivattomia ja riittoisia kotiruokia:
www.maajakotitalousnaiset.fi/vaivatontakotiruokaa

72 tunnin kotivara:
www.maajakotitalousnaiset.fi/kotivara
http://72tuntia.fi/

#kouluruokaakotona
Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijat tuottavat Facebookiin ja Instagramiin päivittäin opetusvideoita ja -kuvia terveellisistä lounasvaihtoehdoista lasten näkökulmasta. Materiaalin avulla kouluikäiset lapset voivat itse valmistaa hyvää, terveellistä ja helposti valmistuvaa #kouluruokaakotona.
https://www.facebook.com/etelasuomen.maajakotitalousnaiset/
https://www.instagram.com/mknetelasuomi/

Kuopiolainen komiikkatuottaja Juha Jylhäsalmi oli jo viikon murehtinut oman alansa Korona-kurimusta, kunnes päivitti Facebookiin, että kiinnostaisiko tuttuja yrittäjiä ostaa satasella lippu stand up -keikalle metsään.

Yleisön kooksi määriteltiin korkeintaan yhdeksän henkeä ja 41 minuuttia myöhemmin kaksi keikkaa oli jo myyty. Heti päivityksen jälkeen Jylhäsalmi soitti kuopiolaistuneelle koomikkoystävälleen Teemu Vesteriselle ja kysyi kiinnostusta lähteä esiintymään ja Vesterinen suostui heti.

Seuraavaksi tuttu keilahalliyrittäjä kysyi lupaa yrittää samaa temppua Vesterisen kotipitäjässä Saarijärvellä sillä tuloksella, että yksi keikka myytiin loppuun 18:ssa minuutissa.

- Yhteistä kaikille keikoille oli se, että kukaan ei vielä lipun ostettuaan edes tiennyt, missä ja milloin keikka järjestettäisiin ja kuka siellä esiintyisi. Se kertoo mielestäni siitä, miten paljon ihmisillä on auttamishalua ja intoa tarttua juuri nyt uusiin ideoihin, Juha Jylhäsalmi kuvailee.

- Tästä minä saan uusia keikkoja menetettyjen tilalle ja lisäksi pääsen hankkimaan täysin uudenlaisia keikkakokemuksia, kertoo Teemu Vesterinen.

Keikkoja ei ainakaan toistaiseksi ole haluttu alkaa striimaamaan, vaan halutaan säilyttää täysin ainutlaatuinen kokemus katsojien kesken, vaikka moni olisi striimauksesta valmis maksamaankin.

Vesterisen mukaan metsässä ei aleta eturivin pariskunnalta kyselemään, kauanko he ovat olleet yhdessä eikä muutenkaan pyritä tekemään tyypillistä stand up -keikkaa.

- Pyrin luomaan sinne sellaisen nuotiopiirimäisen tunnelman, jossa ei niinkään haeta riehakasta biletunnelmaa vaan antaudutaan tarinoinnin kautta intensiiviseen tunnelmaan, joka voi tuoda mukanaan ihan mitä vain.

Esiintymispaikkaa ei ilmoiteta julkisesti ja osallistujillekin annetaan vain ohje saapua tiettyyn paikkaan tiettyyn aikaan. Erikoista näissä keikoissa on myös se, että keikat järjestetään silloin kun se kaikille parhaiten sopii. Koomikolla on nyt vapaa-aikaa ja tuottaja Jylhäsalmikin lupaa kaiken tapahtuvan joustavasti. Pääsylippuun kuuluu myös lihapiirakka ja pillimehu.

- Nyt mukana on jo noin 40 yritystä/ihmistä, joten ainakin viisi metsäkeikkaa on tulossa. Keikkojen aikataulu on vielä auki, mutta keikat tehdään aikaisintaan huhti- tai toukokuussa. Maaliskuussa on tarkoitus etsiä mahdollisimman hyvä ja turvallisen paikka esiintyä näissä poikkeusolosuhteissa, Jylhäsalmi sanoo.

Lisätietoja:

• Juha Jylhäsalmi puh. 040 5715 231
• juha(at)komediafestivaali.fi

Etelä-Karjalan museo, Lappeenrannan taidemuseo, Ratsuväkimuseo ja Wolkoffin talomuseo ovat suljettuna koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi. Museot sulkeutuvat keskiviikkona 18.3.2020 ja ovat suljettuna 13.4.2020 saakka.

Myös museoiden toimisto on suljettu asiakkailta. Henkilökunta työskentelee suurimmaksi osaksi etänä. Yhteydenotot poikkeustilanteen aikana toimiston puhelinnumeroon 040 587 2274 tai sähköpostiin museot@lappeenranta.fi

Museon kulttuuriympäristöpalvelut (rakennustutkimus ja arkeologia) hoidetaan poikkeustilanteen aikana vain sähköisesti tai puhelimitse. Samoin kokoelmiin, näyttelyihin ja yleisötyöhön liittyvät tiedustelut ja asiat hoidetaan sähköpostitse tai puhelimitse. Museon henkilökunnan yhteystiedot löytyvät museon verkkosivuilta: https://lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Museot/Henkilokunnan-yhteystiedot

Lisätietoa Valtioneuvoston 16.3.2020 linjaamista toimenpiteistä koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana:

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-totesi-suomen-olevan-poikkeusoloissa-koronavirustilanteen-vuoksi

Lisätietoja:

Päivi Partanen, museotoimenjohtaja
puh. 040 564 2204, paivi.partanen(at)lappeenranta.fi

Marttojen maksuton neuvonta on ihmisten apuna arjessa. Vastaamme kasvaneeseen neuvonnan tarpeeseen laajentamalla neuvontapuhelimen ja Kysy martalta -chatin aukioloaikoja. Lisäksi uudet Aikaa olla kotona -sivut tarjoavat neuvoja, tekemistä ja vinkkejä kotoiluun ja arkeen poikkeusoloissa.

Chat

Osoitteesta martat.fi (sivun alalaidasta) saat yhteyden päivystävään marttaan. Kirjoitat viestin, ja marttajärjestön asiantuntijat vastaavat esimerkiksi ruokaan, ravitsemukseen, kotivaraan ja kodinhoitoon liittyviin kysymyksiin. Maksuton palvelu on avoinna 18.3. alkaen ainakin 9.4.2020 asti ma–la kello 9–19 sekä sunnuntaina 22.3. klo 9–19.

Neuvontapuhelin

Neuvontapuhelin palvelee kotitalousneuvonnan kysymyksissä 18.3. alkaen ainakin 9.4.2020 asti ma–la kello 9–19 sekä sunnuntaina 22.3. klo 9–19 numerossa 050 430 6520 (numero on normaalihintainen kotimaan matkapuhelinnumero, johon soittamisen hinta riippuu asiakkaan omasta operaattorista ja liittymän hinnoittelusta).

Aikaa olla kotona -sivut

Uusille Aikaa olla kotona -sivuille kootaan päivittäin uusia sisältöjä, ideoita ja vinkkejä poikkeusolojen arjen tueksi. Sivulta löytyy reseptivinkkejä, tekemistä pihassa, puutarhassa ja parvekkeella, kodinhoidon niksejä sekä ideoita lasten kanssa kotona puuhailuun ja harrastamiseen. (www.martat.fi/aikaa-olla-kotona)

Marttojen asiantuntijat median apuna

Samalla muistutamme, että asiantuntijamme ovat valmiina vastaamaan median tiedusteluihin ja kysymyksiin arkisin klo 9–16 (etunimi.sukunimi@martat.fi).

• Yleiset mediatiedustelut: viestintäpäällikkö Joonas Jylhä, 050 331 2978
• Kotivara, varautuminen, ruoka: kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen, 050 511 8116
• Kotivara, varautuminen, ravitsemus: kehittämispäällikkö Kaisa Härmälä, 050 511 8007 (vastaa 23.3. alkaen)
• Kodinhoito, asuminen: neuvonnan johtaja Teija Jerkku, 050 342 0585
• Lapsiperheet: koordinaattori Katariina Silanen, 050 566 4508
• Neuvontapuhelin ja chat: toiminnanjohtaja Marja Kuuteri, 050 351 6658
• Piha ja puutarha: asiantuntija Tiina Ikonen, 050 339 4262
• Käsityöt, vapaaehtoistoiminta Martoissa: kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara, 040 508 8249
• Ympäristö- ja ilmastoasiat: kehittämispäällikkö Salka Orivuori, 050 547 4751

Lisätiedot

• Aikaa olla kotona -sivut: www.martat.fi/aikaa-olla-kotona
• Kysy Martalta -chat ja neuvontapuhelin: www.martat.fi/kysy-martalta-chat

Koronavirustilanteen takia joudumme sulkemaan kaikki kirjaston toimipisteet 13.4.2020 saakka. Tänä aikana omatoimiasiointi ei ole mahdollista, kirjastoauto ei kulje eikä kirjaston kotipalvelu toimi.

Sulkuaikana erääntyvästä aineistosta ei peritä myöhästymismaksuja. Saapuneita varauksia säilytetään sulkuajan päättymiseen asti ja senkin jälkeen 7 vrk.

Kannattaa muistaa myös verkossa olevat aineistomme: meillä on lainattavia e-kirjoja, kotona luettavia e-lehtiä, kotona katsottavia elokuvia, e-musiikkia ja e-äänikirjoja. Kaiken tämän löydätte Heili-verkkokirjastosta: heili.finna.fi.

Kirjaston kotisivuille lappeenranta.fi/kirjasto päivitetään ajankohtaiset tiedot sulkuajan päättymisestä. Seuraa meitä myös sosiaalisessa mediassa: @LappeenrantaKir (Twitter ja Facebook) ja @lappeenrannankirjasto (Instagram)!

Toistaiseksi palautusluukkuihin voi vielä palauttaa aineistoa pääkirjastoon sekä Joutsenon, Korvenkylän, Lauritsalan, Voisalmen ja Ylämaan kirjastoihin.

Ystävällisin terveisin
Merja Rostila
erikoiskirjastonhoitaja
Lappeenrannan kaupunginkirjasto
p. 040 6811874
merja.rostila@lappeenranta.fi

För att motverka att coronaviruset sprids avbokas vårsäsongens reserveringar av reserverings- och hyresstugorna som Forststyrelsens Naturtjänster hyr ut från och med den 21 mars 2020.

Stugor förekommer särskilt i nationalparker, andra skyddsområden och ödemarksområden. En del av dem som bokat stugorna är dock redan i terrängen med nyckel till stugan, och för sin egen säkerhets skull får använda stugan som de bokat.

Forststyrelsens Naturtjänster avbokar reserveringarna av sina reserverings- och hyresstugor samt reserverings- och hyreshem och kåtor ända till 31.5, och inga nya bokningar görs nu heller. Utflyktsmålens bastuhus får tills vidare inte användas.

Avbokningen gäller stugor, hem och kåtor i nationalparker, andra skyddsområden och ödemarksområden. Byggnaderna är små och har ofta mycket närliggande bäddplatser. Stugorna är ofta reserverade under vårsäsongen, i synnerhet i Lappland. Under coronavirusepidemin är det svårt att upprätthålla tillräcklig hygien i friluftsförhållanden.
De som gjort bokningen kontaktas så snart som möjligt. Betalda bokningsavgifter återbetalas eller alternativt kan man flytta bokningen.

Ödestugorna stängs inte, eftersom man inte kan kontakta dem som använder dem och ödestugan kan behövas när det dåliga vädret överraskar. Forststyrelsen påminner om att i de livligaste stugorna kan hända att tiotals personer besöker stugorna dagligen, så var och en ska använda sitt omdöme om man går in i ödestugan.

Forststyrelsen har redan tidigare uppmanat oss att undvika att åka på utflykter till avlägsna objekt som saknar trafikförbindelser. Till exempel i Lappland finns det boknings-, hyres- och ödestugor för vandrare som ligger tiotals kilometer från närmaste vägar. I nödsituationer tar det flera timmar att få hjälp till stugorna och andra avlägsna utflyktsmål som ligger bakom dåliga förbindelser, och under dåliga väderförhållanden mycket längre, till och med dagar.

Under utflykter är det alltid viktigt att upprätthålla hygienen, men nu är det särskilt viktigt.

Mera information:

Parkchef Pirjo Seurujärvi, Lappland, tfn 0400 125782 (på finska)

Kommunikationschef Päivi Rosqvist, tfn 0400 425 666

• utinaturen.fi/coronavirusinstruktioner