KOKO Lahti Oy/Lahden Messut ja matkailuajoneuvoalan suomalainen kattojärjestö Matkailuajoneuvotuojat ry. ovat tehneet sopimuksen Caravan-messujen järjestämisestä Lahden Messukeskuksessa myös seuraavan kolmevuotiskauden ajan. Tulevana vuonna alkavan uuden sopimuskauden ensimmäisessä tapahtumassa 16.-19. syyskuuta 2021 juhlitaan messujen 20-vuotista taivalta. Tapahtuma on alusta saakka järjestetty Lahdessa.

Caravan-messut on matkailuajoneuvoalalle merkittävä tapahtuma, jossa tehdään suuri osa vuosittaisesta kaupasta. Matkailuajoneuvotuojat ry:n päätökseen jatkaa tapahtuman toteuttamista Lahdessa vaikuttivat vahvasti kaupungin logistisesti hyvä sijainti, Lahden Messukeskuksen toimivat tilat sekä sujuva pitkäaikainen yhteistyö Lahden Messujen kanssa. Valtakunnalliselle tapahtumalle Lahden Messukeskusta ympäröivä luonto ja vesistö tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden matkailuajoneuvoharrastajien laajoihin kokoontumisiin messujen yhteydessä.

Caravan-messuilla vierailee vuosittain noin 16 000 kävijää. SF-Caravan Lahden seudun järjestämä perinteinen yhteistapaaminen, yöpymiset läheisillä leirintäalueilla ja lähialueilla sekä päivävierailut matkailuajoneuvolla keräävät messuviikonlopuksi Lahden seudulle yli 2500 matkailuauto- ja vaunukuntaa ympäri Suomea. Tapahtuman taloudellinen vaikutus Lahden talousalueelle on merkittävä, sillä suurin osa messuvieraista sekä näytteilleasettajista tulee alueen ulkopuolelta ja käyttää paikallisia palveluita usean vuorokauden ajan. Haaga-Helian sekä Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n yhteistyönä toteuttaman tutkimuksen mukaan Caravan-messut tuo alueelle kokonaisuudessaan lähes 7 miljoonan euron tulot.

Seuraavat Caravan-messut järjestetään Lahden Messukeskuksessa nelipäiväisenä 16.-19. syyskuuta 2021.

Lisätiedot:
KOKO Lahti Oy/Lahden Messut
Toimitusjohtaja
Emilia Mäki
p. 050 582 0953
emilia.maki@kokolahti.fi

Projektipäällikkö
Jonna Järvelä
p. 040 824 1273
jonna.jarvela@kokolahti.fi

Matkailuajoneuvotuojat ry.
Toiminnanjohtaja 
Antti Siljamäki, p. 050 365 8352
antti.siljamaki@liikkuvakoti.fi

Visit Turku haluaa silittää myötäkarvaan Turussa matkailevia – myös eläinten ystäviä lemmikkeineen. Siksi uuden Eläinten Turku -kävelykierroksen teemana ovat kaupungin eläimet sekä eläimiin liittyvät tarinat, faktat, historia ja nykyaika. Myös karvaturrit ovat tervetulleita opastetulle kierrokselle.

– Turku on käveltävän kokoinen kulttuurikaupunki, jonka tunnelmaa on mukava nuuhkia myös tassutellen yhdessä lemmikin kanssa, toteaa Visit Turun myynti- ja markkinointijohtaja Satu Hirvenoja.

– Opastetut teemakävelyt ovat jo pitkään olleet suosittuja tuotteita Visit Turun palvelutarjonnassa ja erityisen hyvin ne sopivat nyt tähän aikaan, kun kotimaanmatkailu on keskiössä ja ihmiset mielellään tutustuvat kaupunkiin ulkoillen.

Visit Turku järjestää ensimmäiset Eläinten Turku -kävelykierrokset lokakuun alussa Eläinten viikolla. Kierrokselle voi ostaa kymmenen euron lipun verkkokaupasta Kissmyturku.fi-sivustolta tai Visit Turun matkailuneuvonnasta Kauppatorin Monitorista, joka on lähtöpaikka puolentoista tunnin teemakävelylle.

– Kävelykierroksia järjestetään pienryhmille myös tilauksesta. Silloin kierros voidaan järjestää erikseen sovittuna ajankohtana, Hirvenoja vinkkaa kaveriporukoille ja harrasteryhmille.

Matkaa mietittävä lemmikin vinkkelistä

Visit Turun halu nostaa eläimet kävelykierroksen teemaksi kumpuaa luontevasti paikallisesta matkailusta. Turussa järjestetään vuosittain useita eläinaiheisia tapahtumia, jotka tuovat eläinrakkaita vierailijoita kaupunkiin.

– Matkailijat ja tapahtumien kävijät kysyvät usein meiltä Visit Turusta, mihin kohteisiin kaupungissa voisi mennä koiran tai muun lemmikin kanssa. Näistä kyselyistä alkoi aikanaan keskustelu ja ideointi, miten voisimme palvella eläinten ystäviä yhä paremmin, Hirvenoja taustoittaa.

Lemmikin kanssa reissatessa matkailijan on mietittävä esimerkiksi kulkureittejä, ruokailuja ja yöpymistä nelijalkaisen näkövinkkelistä. Hirvenojan mukaan Turku on eläinystävällinen kaupunki.

– Täällä on paljon majoituspaikkoja, joissa voi yöpyä lemmikin kanssa. Kesäisin jokirannan terasseilla koiralle tarjottava vesikuppi kuuluu etikettiin, ja joissakin hotelleissa koirat melkeinpä hemmotellaan piloille, Hirvenoja perustelee hymyillen.

Koska matkakohteen asenne vaikkapa koiria kohtaan ei ole vierailijalle itsestään selvää, Visit Turku ilahtui Turun Ydinkeskustayhdistyksen uudesta tavasta tukea paikallisten yritysten viestintää. Koirat ovat meille tervetulleita -ovitarrat ovat olleet yritysten käytössä elokuusta lähtien.

– Ydinkeskustayhdistyksessä tehtävänämme on ottaa huomioon kaikki keskustassa asioivat kuluttajat. Ovitarrat kertovat asiakkaille helposti sen, että koiratkin voivat tulla mukaan asioimaan tai viettämään omistajansa kanssa aikaa – onpa kyse myymälästä, ravintolasta tai vaikka hotellista. Yrittäjät ovat ottaneet tarrat ilolla vastaan, kertoo Ydinkeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja Heli Järvelä.

Lisätietoja:
Satu Hirvenoja, myynti- ja markkinointijohtaja, Visit Turku
satu.hirvenoja@turku.fi tai +358 40 183 6690

Visit Turun matkailutärpit eläinten ystäville

1. Kävelykierros opastaa Eläinten Turkuun

Miten eläinten ja kaupunkilaisten yhteiselo on onnistunut Turussa eilen ja tänään? Opastetulla parin kilometrin teemakävelyllä näet kaupungin keskustaa uusin silmin ja kuulet kiinnostavia tarinoita eläinten urbaaneista seikkailuista ja turkulaisesta eläinsuojelusta. Lisätietoja uudesta kierroksesta löydät täältä: https://kissmyturku.fi/kauppa/?id=439893

2. Ravureita ja sirkustähtien loistetta Metsämäki Areenalla

Lokakuussa (10.–11.10.) PM-raveja isännöivä Metsämäki Areena tuottaa marraskuussa (26.–29.11.) yhdessä ArtTeatron kanssa koko perheen Happy Horse Circus -show’n, joka tarjoaa komediaa, jännitystä ja huippuunsa hiottuja sirkuselämyksiä. Lue lisää tapahtumasta täältä: https://www.turunhippos.fi/tapahtuu/43-happy-horse-circus

3. Koko perheen näytelmä koirien historiasta

Åbo Svenska Teaterin Koirien näytelmä (Hundarnas historiepjäs) perustuu Mauri Kunnaksen rakastettuun kuvakirjaan. Marraskuussa ensi-iltansa saavassa teatteriesityksessä leikitellään ajalla ja ihmetellään historiaa. Näytelmän nähtyäsi tiedät, mitä tarkoittaa, kun koira haukottelee. Lue esityksestä lisää täältä: https://abosvenskateater.fi/fi/ohjelmisto/hundarnas_historiepjas/

4. Karvaturrin kanssa luonnon helmaan

Ruissalo Turun edustalla on hurmaava saari viettää päivä lemmikin kanssa ulkoillen. Saaronniemen leirintäalueen yhteydessä on koirille oma puisto ja uimapaikka. Turkulaisia reviirejä voi haistella myös lähempänä ydinkeskustaa, sillä Kupittaanpuiston koilliskulmassa on koira-aitaukset isoille ja pienille koirille. Lue lisää Turun koirapuistoista täältä: https://www.turku.fi/asuminen-ja-ymparisto/elaimet/koirapuistot

5. Yövy hotellissa lemmikkiä hemmotellen

Lemmikin kanssa reissatessa kannattaa jo huonetta varatessa varmistaa majoituksen eläinpolitiikka. Turussa on paljon hotelleja ja yöpymispaikkoja, joihin lemmikit ovat tervetulleita – useimmiten pientä lemmikkilisää vastaan. Monille hotelleille on kunnia-asia saada lemmikit viihtymään. Tällaisia ovat muiden muassa Radisson Blu Marina Palace, Turun Seurahuone, Ruissalon Kylpylä ja Holiday Club Caribia. Lue lisää Turun majoitusvaihtoehdoista täältä: https://kissmyturku.fi/yopaikkoja-turussa

Lue lisää aiheesta täältä: https://kissmyturku.fi/elainten-turku--karvakaverin-kanssa-kaupunkiin

Muita matkailuvinkkejä ja inspiraatioita voit poimia täältä: https://kissmyturku.fi/

Uutuuskirja Agit-Prop kertoo sosialistisen Abban huiman tarinan läpi vallankumousten vuosikymmenten. Teoksen on kirjoittanut palkittu elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Jouko Aaltonen, joka ohjasi Agit-Prop-elokuvan Lauluja utopiasta (2017) yhdessä Peter von Baghin kanssa.

Kenen joukoissa seisot, Natalia, Olen kommunisti… Sosialistinen Abba, poliittisen laululiikkeen ikoni Agit-Prop kasattin 1970-luvulla taistolaisuuden nyrkiksi, mutta se nousi koko kansan klassikoksi ja kansainväliseksi tähdeksi. Pekka Aarnio, Monna Kamu, Martti Launis ja Sinikka Sokka lauloivat toivosta ja utopiasta, paremmasta maailmasta. Miten ja miksi poliittisesta agitaatioryhmästä tuli niin suosittu?

”Agit-Prop on myös sukupolvikokemus. Sen ääni on ollut poliittisen liikkeen, idealismin, sosialismin, utopian, kokonaisen sukupolvenkin ääni. Vuosikymmenten myötä esiintyjät harmaantuivat yhdessä yleisönsä kanssa, mutta joukossa oli aina nuorempienkin sukupolvien edustajia,” Aaltonen kommentoi. Yhtye teki 2000-luvulla yhden musiikkihistorian epätodennäköisimmistä comebackeistä. Kaj Chydeniuksen ja Eero Ojasen säveltämät laulut puhuttelevat myös Ultra Bra -sukupolvea. Peter von Bagh on kuvannut Agit-Propia ”uskaltamisen sankarinäytelmä[nä]: jännittynyt, kiihtynyt olotila paremman elämän puolesta, tosiseikka idealismin ikuisesta nuoruudesta.”

Kirjaa varten Aaltonen on haastatellut kvartetin jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Lisäksi hän on saanut käyttöönsä ainutlaatuista yhtyettä koskevaa materiaalia, muun muassa Monna Kamun päiväkirjoja ja Martti Launiksen valokuvia. Teos ilmestyy syksyllä 2020 myös äänikirjana Sinikka Sokan lukemana.

”On mahtavaa, että Jouko Aaltonen keri auki noita vuosikymmeniä. Paljon oli unohtunut, paljon jäi ikuisesti muistiin. Paljon tuli yhdessä koettua. Alussa maailman nuoriso loi ympärilleen solidaarisuuden parantavaa voimaa. Sittemmin maailma pirstaloitui, joukot hajaantuivat, solidaarisuus katosi. Olisiko jälleen aika nousta?” Kamu summaa tunnelmiaan Agit-Prop-kirjan ilmestyessä.

Tervetuloa teoksen julkistamistilaisuuteen Helsingin keskustan Akateemiseen Kirjakauppaan torstaina 24.9. klo 17. Illan aikana Agit-Propin Monna Kamu ja Sinikka Sokka keskustelevat Jouko Aaltosen kanssa. Kamu ja Sokka laulavat myös muutaman yhtyeen ikonisista kappaleista. Heitä säestää Eero Ojanen. Kaikkia esiintyjiä on mahdollista haastatella tilaisuuden yhteydessä.

Jouko Aaltonen dokumenttielokuvien ohjaaja, käsikirjoittaja sekä tietokirjailija. Hän saattoi loppuun Peter von Baghin aloittaman elokuvan Lauluja utopiasta (2017), joka käsitteli Agit-Propia. Aaltosen käsialaa on myös poliittista laululiikettä käsittelevä Kenen joukoissa seisot (2006), joka huomioitiin parhaan dokumentin Jussi-palkinnolla.


Jouko Aaltonen
Agit-Prop – Lauluja utopiasta
ISBN 978-951-858-096-9
Sisällysluettelo
Ilmestynyt.

Tilaa arvostelukappale: arvostelukappaleet@finlit.fi
Saatavilla myös pdf-versio.

Kirjoittajan yhteystiedot:
Jouko Aaltonen, jouko.aaltonen@illume.fi, p. 050 0877 458

Lisätiedot sekä Monna Kamun ja Sinikka Sokan haastattelupyynnöt:
Marianne Hiirsalmi, marianne.hiirsalmi@finlit.fi, p. 050 501 9510

Vuoden 2020 Toimiva partiojohtaja -apurahat on myönnetty Vilhelmiina Lehdelle Lounais-Suomen Partiopiiristä ja Atte Jantuselle Järvi-Suomen Partiopiiristä. Lehden kotilippukunta on turkulainen Louhen-Tytöt ja Jantusen jyväskyläläinen Reippaat Pojat. Vuotuiset apurahat jakoi Partiosäätiön hallintoneuvosto maanantaina 21.9.2020.

Sekä Vilhelmiina että Atte toimivat aktiivisesti kotiseutunsa partiotoiminnassa ja edistävät partiotoimintaa myös alueellisesti.

”Partio on antanut minulle valtavasti erilaisia taitoja ja kokemuksia, joista on hyötyä elämän eri osa-alueilla. Esimerkiksi taitoja luonnossa toimimiseen, itsensä kehittämiseen sekä tavoitteellisen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen,” Vilhelmiina toteaa.

Valoisalla asenteella haasteita kohti

Vilhelmiina ”Vilkku” Lehti (24) Louhen-Tytöistä on innostava ja esimerkillinen nuori partiojohtaja, jonka tekemistä leimaa järjestelmällisyys ja asioiden saattaminen loppuun. Hän liittyi lippukuntansa toimintaan mukaan 14-vuotiaana, mutta kasvoi nopeasti vastuutehtäviin ja on kehittänyt itseään partiolaiselle tyypillisesti hyppäämällä aina vähän edellistä suurempaan tehtävään.

”Partio on kasvattanut, ja kasvattaa edelleen, johtajuuteen ja johtajaksi monin eri tavoin. Partiossa olen oppinut ottamaan vastuuta itsestäni ja toisista, tarttumaan toimeen, tekemään päätöksiä nopeastikin tilanteen niin vaatiessa ja toimimaan yhdessä erilaisten ihmisten kanssa muuttuvissa tilanteissa ja ympäristöissä.”

Vilhelmiina toimii aktiivisesti sekä omassa lippukunnassaan että partiopiirissä. Hän luo ympärilleen positiivista ja valoisaa asennetta. Hän on johtaja, jonka ansiosta lippukunnan haasteet johtajaresurssien kanssa on voitettu, aikuisia on tullut mukaan toimintaan ja lippukunnassa kouluttaudutaan aktiivisesti. Vilhelmiina myös tarkastelee ennakkoluulottomasti omien toimintatapojensa oikeellisuutta ja eettisyyttä.

Partiopiirissä Vilhelmiinan sydäntä lähellä ovat erilaiset projektit, kuten leirit, joissa hän on toiminut leirinjohtajana. Hän on myös erittäin kiinnostunut johtamisesta ja oman johtajuutensa kehittämisestä.

”Toivon, että partio pysyy aallon harjalla ja kykenee muuttumaan muuttuvan maailman mukana niin, että toiminta kiinnostaa aidosti lapsia ja nuoria. Unelmoin siitä, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori löytäisi partiosta itselleen rakkaan harrastuksen, jossa kuuluu porukkaan, oppii uutta, pääsee osaksi loistavia seikkailuita ja ennen kaikkea tuntee itsensä arvostetuksi juuri sellaisena kuin on.”

Partiosäätiö myöntää kerran vuodessa kahdelle nuorelle partiojohtajalle Toimiva partiojohtaja -apurahat. 1000 euron arvoisen apurahan jakamisen tarkoituksena on kohottaa nuorten partiojohtajien tekemän vapaaehtoistyön yleistä arvostusta sekä korostaa toiminnan suurta yhteiskunnallista merkitystä. Palkitut valitaan partiopiirien nimeämien ehdokkaiden joukosta, ja apuraha on tarkoitettu käytettäväksi saajan henkilökohtaiseen partiokoulutukseen kotimaassa tai ulkomailla.  


Liitteenä valokuvia Vilhelmiina Lehdestä median käyttöön (kuvaaja mainittu tiedoston nimessä).

Lisätietoja: Vilhelmiina Lehti puh. 0405363059

Vuoden 2020 Toimiva partiojohtaja -apurahat on myönnetty Atte Jantuselle Järvi-Suomen Partiopiiristä ja Vilhelmiina Lehdelle Lounais-Suomen Partiopiiristä. Jantusen kotilippukunta on jyväskyläläinen Reippaat Pojat ja Lehden turkulainen Louhen-Tytöt. Vuotuiset apurahat jakoi Partiosäätiön hallintoneuvosto maanantaina 21.9.2020.

Sekä Vilhelmiina että Atte toimivat aktiivisesti kotiseutunsa partiotoiminnassa ja edistävät partiotoimintaa myös alueellisesti. Atte toimii lisäksi piirissä ja keskusjärjestön kehittämisprojekteissa.

Suurin asia ovat lukuisat partioystävät

Atte Jantunen (25) Reippaista Pojista tunnetaan tunnollisena, luotettavana, reippaana ja aktiivisena nuorena, joka taitavilla sosiaalisilla taidoillaan ja varmalla otteellaan hoitaa niin yhteistyöneuvottelut yritysten kanssa kuin riitatilanteet sudenpentujen välillä. Atte on johtanut lippukunnassaan merkittävää organisaatiomuutosta, jonka myötä jäsenmäärä on noussut merkittävästi, toiminnan laatu parantunut ja maine kasvanut houkutellen mukaan uusia nuoria johtajia ja aikuisia.

”Partio on tarjonnut minulle paljon uusia haasteita ja sitä kautta hyppyjä eteenpäin. Maailmankuvani on laajentunut ja olen oppinut yhteiskunnasta, ihmisistä ja muista toimijoista nuorisoalan kentällä. Loppujen lopuksi kuitenkin kaikki tämä on tapahtunut ihmisten keskellä. Suurin asia mitä olen saanut ovat lukuisat partioystävät, joiden kanssa olen saanut toimia.”

Atte on innokas kasvattamaan omaa osaamistaan ja kehittämään itseään. Hän hakeutuu pelottomasti vaativiinkin tehtäviin. Pelottomuudesta ja halusta viestii ryhtyminen lippukunnanjohtajaksi tilanteessa, jossa lippukunnan toiminta oli epävarmalla pohjalla.

”Partion johtamiskoulutuksen ja partiossa johtamisen kautta olen oppinut tunnistamaan johtamisrooleja ja omia arvojani johtamisessa. Olen löytänyt itselleni tärkeitä johtamisen työkaluja ja rooleja, joista tunnistan vahvuuteni ja joissa viihdyn. Partiossa johtamiskokemus tulee vapaaehtoisten johtamisesta, joka erityispiirteineen tuo mielenkiintoisia aspekteja johtamiseen ja motivointiin.”

Atte on hakenut vastuullisia tehtäviä myös partiopiirissä ja keskusjärjestön kehittämisryhmissä ja saanut niitä, kehittäen itseään ja osaamistaan. Hän tekee paljon, mutta ei nosta itseään, vaan saa toiset loistamaan.

”Haluan että partio säilyy isona harrastuksena lasten ja nuorten keskuudessa. Partio on hyvä harrastus, meidän pitää mahdollistaa sen harrastaminen entistä useammalle ja mahdollisimman vähin estein. Itse unelmoin eräopaskurssille osallistumisesta sekä vaelluksista, jotka ovat jääneet viime aikoina liian pienelle huomiolle.”

Apurahan turvin Atte voi kurssiunelmansa toteuttaa.
”Partiosäätiöllä on tärkeä tehtävä partion jatkuvuuden takaamisessa ja turvaamisessa. Kiitän partiosäätiötä tästä apurahasta ja haluan omalta osaltani olla mukana vahvistamassa partiotoimintaa lippukunta-, alue-, piiri- ja keskusjärjestötasolla.”

Partiosäätiö myöntää kerran vuodessa kahdelle nuorelle partiojohtajalle Toimiva partiojohtaja -apurahat. 1000 euron arvoisen apurahan jakamisen tarkoituksena on kohottaa nuorten partiojohtajien tekemän vapaaehtoistyön yleistä arvostusta sekä korostaa toiminnan suurta yhteiskunnallista merkitystä. Palkitut valitaan partiopiirien nimeämien ehdokkaiden joukosta, ja apuraha on tarkoitettu käytettäväksi saajan henkilökohtaiseen partiokoulutukseen kotimaassa tai ulkomailla.  


Liitteenä valokuvia Atte Jantusesta median käyttöön. Kuvaaja Atte Kesti.

Lisätietoja Atte Jantunen puh. 050 3509866

Tästä ajasta kertova Nimby (lyhenne termistä Not In My Backyard) on pikimusta komedia suvaitsevana itseään pitävien ihmisten suvaitsemattomuudesta. Ohjauksesta vastaa kotimaisen elokuvan kentän anarkistisimpiin ja palkituimpiin tekijöihin lukeutuva Teemu Nikki (Armomurhaaja, tv-sarja Sekasin). Nimby kertoo tästä ajasta ja sen ristiriidoista – ja uskaltaa nauraa aiheille, joille yleensä vain pudistellaan päätä tai joilta suljetaan silmät.

Nimbyn rooleissa nähdään mm. Susanna Pukkila, Almila Bagriacik, Mari Rantasila, Antti Reini, Elias Westerberg, Ona Kamu, Jouko Puolanto ja Matti Onnismaa. Elokuvan on tuottanut Jani Pösö / It’s Alive! Films. Teemu Nikki ja Jani Pösö vastaavat työparina myös elokuvan käsikirjoituksesta.
Elokuva saa ensi-iltansa elokuvateattereissa perjantaina 9.10.2020.

Katso trailer: https://youtu.be/JMVrwL25ThU

Lehdistönäytös Tampereella:
• to 1.10 klo 10 Plevna sali 2
Elokuvan kesto on noin 93 min.

Ilmoittautumiset lehdistönäytökseen: Taija Holm, p. 040 748 3435 / taija.holm@propromotion.fi

***********

SYNOPSIS
Tapahtumat saavat alkunsa, kun kaupunkilaistunut Mervi vie ensimmäisen kerran tyttöystävänsä Katan maaseudulle vanhempiensa luo. Mervi pelkää, että vanhempien on vaikea suvaita tyttöparia – varsinkin kun Katan äiti on iranilainen ja isä saksalainen - mutta käy ilmi, että perillä Mervillä on itsellään paljon enemmän sulateltavaa. Vanhempien omalaatuinen, avoin rakkausjärjestely, uusnatseihin liittynyt ex-poikaystävä, periuskonnolliset kummivanhemmat ja paikkakunnalle muuttaneiden pakolaisten synnyttämät ristiriidat eivät varsinaisesti helpota vierailua.

Elokuvan levittää elokuvateattereissa Finnkinon elokuvalevitys ja sen oikeudet omistaa Scanbox Entertainment.

Tästä ajasta kertova Nimby (lyhenne termistä Not In My Backyard) on pikimusta komedia suvaitsevana itseään pitävien ihmisten suvaitsemattomuudesta. Ohjauksesta vastaa kotimaisen elokuvan kentän anarkistisimpiin ja palkituimpiin tekijöihin lukeutuva Teemu Nikki (Armomurhaaja, tv-sarja Sekasin). Nimby kertoo tästä ajasta ja sen ristiriidoista – ja uskaltaa nauraa aiheille, joille yleensä vain pudistellaan päätä tai joilta suljetaan silmät.

Nimbyn rooleissa nähdään mm. Susanna Pukkila, Almila Bagriacik, Mari Rantasila, Antti Reini, Elias Westerberg, Ona Kamu, Jouko Puolanto ja Matti Onnismaa. Elokuvan on tuottanut Jani Pösö / It’s Alive! Films. Teemu Nikki ja Jani Pösö vastaavat työparina myös elokuvan käsikirjoituksesta.
Elokuva saa ensi-iltansa elokuvateattereissa perjantaina 9.10.2020.

Katso trailer: https://youtu.be/JMVrwL25ThU

Lehdistönäytös Turussa:
• to 1.10 klo 16 Kinopalatsi sali 3
Elokuvan kesto on noin 93 min.

Ilmoittautumiset lehdistönäytökseen: Taija Holm, p. 040 748 3435 / taija.holm@propromotion.fi

***********

SYNOPSIS
Tapahtumat saavat alkunsa, kun kaupunkilaistunut Mervi vie ensimmäisen kerran tyttöystävänsä Katan maaseudulle vanhempiensa luo. Mervi pelkää, että vanhempien on vaikea suvaita tyttöparia – varsinkin kun Katan äiti on iranilainen ja isä saksalainen - mutta käy ilmi, että perillä Mervillä on itsellään paljon enemmän sulateltavaa. Vanhempien omalaatuinen, avoin rakkausjärjestely, uusnatseihin liittynyt ex-poikaystävä, periuskonnolliset kummivanhemmat ja paikkakunnalle muuttaneiden pakolaisten synnyttämät ristiriidat eivät varsinaisesti helpota

Elokuvan levittää elokuvateattereissa Finnkinon elokuvalevitys ja sen oikeudet omistaa Scanbox Entertainment.

20-vuotisjuhlavuottaan viettävä Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) haastaa suomalaiset tutustumaan silakanlitkaukseen ensi lauantaina syyskuun 26. päivä. Koko perheen Suomi silakkalitkaa -tapahtuma järjestetään Raippaluodossa klo 10-14.

Suomi silakkalitkaa -tapahtuman ohjelmassa on mm. opastusta litkaukseen ja litkan rakentamiseen, silakkamaistiaisia sekä nuorille Fisuun-kätköjen etsintää. Tapahtuma on ilmainen.

Silakanlitkaus on yleiskalastusoikeuksista ehkä tuntemattomin. Sitä harrastaakseen ei tarvita erillisiä lupia. Tämä keväällä suosittu kalastusmuoto saa toisen sesonkinsa syksyllä.
”Syksyllä koittaa Raippaluodon sillalla silakanlitkaajille vuoden toinen sesonki. Silakkalitka koostuu siiman kiinnitetyistä koukuista ja siiman päähän sidotusta painosta. Litka kiinnitetään virvelin siimaan. Raippaluodon sillan alla käy ajoittain kova virta, siksi litkaajan kannattaa varata riittävästi painoja mukaan. Sillalta aukeaa upeat näkymä Merenkurkun saaristoon, joten kalastaessa kannattaa muistaa ihailla myös maisemia. Raippaluodon sillalla voi silakka-aterian ainekset saada kokoon hyvin nopeasti.” toteaa SVK:n kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju.

Raippaluodon tapahtumaa järjestämässä olevan Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirin Veli-Matti Mäenpää: "Jos silakan litkaaminen on vieraampi kalastusmuoto, nyt kannattaa tulla Raippaluotoon noutamaan parhaat vinkit niin litkaamiseen kuin reseptipuoleenkin. Samalla voi ihastella, kun kauniilta sillalta kalastetaan silakkaa. Opastamassa on asiansa osaavia kalastusseurojen aktiiveja ja tarjolla on myös silakkamaistiaisia. Litkauksen ohella seurojen vapaaehtoisilta voi kysyä alueen kalastusseurojen tarjoamasta muustakin toiminnasta.”

Tapahtuman ohessa SVK haastaa suomalaiset litkaamaan silakkaa ympäri rannikkoa.
"Nyt kannattaa nuorempienkin tutustua tähän mainioon tapaan hankkia ympäristöystävällistä ruokaa omaan pöytään. Litkan voi helposti rakentaa itse tai sen voi hankkia valmiina kalastustarvikeliikkeestä. Sitten vain suunta rannikolle sopiville silloille tai veneellä parvia etsimään. Litkaaminen yleiskalastusoikeutena kuuluu meille kaikille, joten iloitaan siitä!" kannustaa myös tunnettu silakan käytön puolestapuhuja Mikko "Peltsi" Peltola.

Raippaluodon tapahtuma on osa SVK:n 20-vuotisjuhlavuoden tapahtumia.
SVK kannustaa tutustumaan silakanlitkaukseen ja jakamaan omat silakanlitkaustunnelmat somessa #suomisilakkalitkaa #suomikalastaa2020

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita Raippaluodon tapahtumaan.

Oheiset kuvat ovat vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä.
Kuva silakka1: Johanna Antila, Suomen Vapaa-ajankalastajat.
Kuva silakan litkaus5: Juha Ojaharju, Suomen Vapaa-ajankalastajat.

Lisätietoja:
Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri, Veli-Matti Mäenpää p. 040 559 9463
SVK, kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju p. 045 1133 050

Suomi Silakkalitkaa Raippaluoto -tapahtuma Facebookissa https://www.facebook.com/events/1675176792649797
Hyviä silakkapaikkoja:  https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastuspaikat/?fwp_kalat=silakka
Rakenna oma silakkalitka: http://www.fisuun.fi/silakkalitkan-rakentamisohje
Lue lisää juhlavuodesta https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi/

Nepalilaiset oppilaskunnat puuttuvat nuorten kohtaamaan syrjintään. Taksvärkki ry:n valokuvanäyttelyssä nuoret vaikuttajat kertovat, kuinka muutosta voi saada aikaan. Seuraavat viisi viikkoa Oikeus olla minä -näyttely kiertää eri tiloissa Oulussa.

Oikeus olla minä -näyttelyssä nepalilaiset oppilaskuntien aktiivit kertovat kuinka nuoret toimivat yhdenvertaisuuden puolesta ja rohkaisevat nuoria kyseenalaistamaan syrjiviä asenteita. "Oppilaskunnan rooli on tärkeä. Autamme ihmisiä ymmärtämään, että ketään ei saa syrjiä”, sanoo koulunsa oppilaskunnan puheenjohtajana toimiva Salin, 15.

Syrjintä, kiusaaminen ja sukupuolten välinen epätasa-arvo ovat nuoriin vaikuttavia ongelmia kaikkialla maailmassa. Nepalissa kaikki nuoret eivät pääse kouluun ja perinteiset sukupuoliroolit määrittelevät usein nuoren tulevaisuutta. Tyttöjen koulunkäynnin haasteena ovat myös kuukautisiin liittyvät tabut. Vähemmistöihin kuuluvat nuoret, kuten muunsukupuoliset ja vammaiset, kohtaavat ennakkoluuloja.

”Haitallisten asenteiden takia tyttöjen oikeudet eivät toteudu. Myös pojat kokevat syrjintää. Syrjintä loppuu vain, jos koko yhteisö osallistuu muutokseen”, painottaa Ishika, 15. Nuoret näyttävät omissa yhteisöissään esimerkkiä. He rikkovat ennakkoluuloja ja tekevät tiedotustyötä.

Valokuvanäyttely on osa Taksvärkki-kampanjaa ja Taksvärkki ry:n Suomessa tekemää globaalikasvatusta. Globaalikasvatuksella Taksvärkki haluaa vahvistaa nuorten uskoa omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa yhteiskunnassa.

Valokuvanäyttely on 21.9.2020 lähtien aukioloaikojen puitteissa nähtävillä seuraavasti: Kaijonharjun kirjasto (viikko 39), Vuolle-opisto (vk 40), Oulun kaupungin pääkirjasto, Piazza (vk 41), Tyttöjen talo (vk 42) ja Kumppanuuskeskus (vk 43).

Osana Oikeus olla minä -kampanjaa järjestettävässä Taksvärkki-keräyksessä suomalaiset nuoret osallistuvat nepalilaisten oppilaskuntien toiminnan ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen. Oppilaitokset voivat ilmoittautua mukaan Taksvärkki-keräykseen ja tilata lapsen oikeuksiin ja nuorten vaikuttamiseen liittyviä kouluvierailuja ja etätyöpajoja kampanjan sivuilta: www.taksvarkki.fi/nepal

Lisätiedot:

Oulun aluekoordinaattori Maria Kivari, Taksvärkki ry, 044 5313938, oulu@taksvarkki.fi

Tiedottaja Pamela Arslan, Taksvärkki ry, pamela.arslan@taksvarkki.fi

www.taksvarkki.fi/nepal

Myös Elite 75t -mallien omistajat saavat aktiivisen vastamelun käyttöönsä ohjelmistopäivityksen kautta.

Jabra tuo aktiivisen vastamelun täysin langattomiin kuulokkeisiinsa aivan uuden Elite 85t -mallin muodossa ja päivittämällä olemassaolevan Elite 75t -malliston tukemaan aktiivista vastamelua.

Elite 85t on varustettu Jabran kaikkien aikojen edistyksellisimmällä ja tehokkaimmalla aktiivisella vastamelulla kuulokkeiden kompaktista koosta ja muotoilusta tinkimättä. Tingitty ei ole myöskään puheluiden tai musiikin äänenlaadusta, vaan Elite 85t on yhdistelmä kaikkia ominaisuuksia, joita tämän päivän käyttäjä langattomilta kuulokkeiltaan odottaa.

Ensimmäistä kertaa Jabra mahdollistaa aktiivisen vastamelun myös jälkikäteen hankittavana lisäominaisuutena. Kaikki, jotka jo omistavat Elite 75t- tai Elite Active 75t -kuulokkeet, saavat päivitettyä kuulokkeensa vastamelumalleiksi Sound+ -sovelluksesta. Uusien Elite 75t -mallien ostajille vastamelu on päivitetty kuulokkeisiin valmiiksi.

Elite 85t ja Jabra Advanced ANC™

Aiemmin Elite-nappikuulokkeissa on ollut kuulokkeiden muotoilun aikaansaava passiivinen melunvaimennus, joka sulkee ympäristön äänet ulkopuolelle tiukan istuvuuden ansiosta. Aktiivinen vastamelu (Active Noice Cancelling, ANC) puolestaan tehdään digitaalisesti.

Elite-kuulokkeiden uusin jäsen Elite 85t on varustettu Jabra Advanced ANC™ -vastamelulla, joka on Jabran tavalliseen vastameluun verrattuna huomattavasti tehokkaampi. Uutuuskuulokkeet ovat markkinoiden pienimpiä ANC-kuulokkeita.

Puheluiden laadusta huolehtivat kuusi mikrofonia: kummassakin kuulokenapissa on kolme mikrofonia, yksi sisäpuolella ja kaksi ulkopuolella. Parannettu tuulisuojaus vaimentaa tuulen kohinaa ulkona ollessa. Jabra Advanced ANC™ on joustava ratkaisu, jota voi säätää portaattomasti täydellisestä vastamelusta täydelliseen HearThrough’hun – näin kuulokkeet toimivat ihanteellisesti kaikenlaisissa ympäristöissä.

Puoliavoin rakenne

Jabra Elite 85t -kuulokkeiden 12-milliset kaiutinelementit tuottavat ison äänen ja vahvan basson. Kuulokkeiden puoliavoin rakenne vähentää painetta korvassa ja tuntuu miellyttävältä. Geelipehmusteet on muotoiltu ovaalimmaksi, mikä saa kuulokenapit istumaan tiiviimmin korvissa. Niinpä Elite 85t -nappeja ei tarvitse työntää kovin syvälle korvaan, vaan kuulokkeet istuvat napakasti ja mukavasti ilmankin.

Elite 85t:n akunkesto on 5,5 h vastamelu päällä, ja latauskotelosta saa lisää soittoaikaa 25 h tai 31 h ilman vastamelua.

Elite 75t -kuulokkeissa aktiivinen vastamelu nyt standardina

Palkittu Elite 75t – sekä Active-malli että tavallinen – on puheluiden ja musiikin loistavan äänenlaadun sekä kiitetyn istuvuutensa puolesta ennallaan, mutta nyt kuulokkeisiin on saatavilla myös aktiivinen vastamelu, jota voi pitää päällä musiikkia tai muuta mediaa kuunnellessa.

Käyttäjille ilmaiseksi tarjottava vastamelupäivitys on Jabran insinööriosaamisen ja Qualcommin teknologian ansiota. Elite 75t -mallistossa jo aiemmin käytetyn erinomaisen digitaalisen signaalinkäsittelyn ja vastameluosaamisen avulla vastamelu on saatu tuotua ensimmäistä kertaa jo olemassa olevaan kuulokemallistoon.

Kaikissa lokakuusta 2020 eteenpäin ostetuissa Jabra Elite 75t -malliston kuulokkeissa on aktiivinen vastamelu valmiina – eivätkä mallit maksa tämän vuoksi yhtään sen enempää kuin nytkään. Aiemmin kuulokkeet hankkineet saavan ominaisuuden käyttöönsä sovelluksesta.

Elite 75t -vastamelumalleissa on edelleen IP55- tai IP57-luokituksen mukainen suojaus sekä kahden vuoden takuu. Vastamelu päällä akunkesto on 5,5 h (kaikkiaan 24 h latauskotelon kanssa) ja ilman vastamelua sama 7,5 h (kaikkiaan 28 h latauskotelon kanssa) kuin ennenkin.

Jabra Elite 85t lyhyesti:

• Kompakti muotoilu ja ovaalit EarGels-silikonipehmusteet varmistavat tiiviin ja mukavan istuvuuden.  

• Vastamelusirun ansiosta vastamelu poistaa entistä tehokkaammin ympäristön ääniä.

• 6 mikrofonin puheluteknologian ja tuulisuojauksen ansiosta puhelut toistuvat selkeinä myös ulkona ollessa.   

• Vastamelu hyödyntää 4 mikrofonia kuulokkeiden sisällä ja ulkopuolella.

• 12-milliset kaiutinelementit tuottavat ison äänen ja vahvan basson.

• Puoliavoin rakenne tuntuu miellyttävältä ja mahdollistaa ympäristön äänten kuulemisen luontaisesti.  

• Vastamelu on säädettävissä portaattomasti täydestä vastamelusta täyteen HearThrough’hun.

• IPX4-luokitus ja 2 vuoden takuu  pölyä ja vettä vastaan (Sound+ -sovelluksessa rekisteröityneille käyttäjille)

• Akku kestää 5,5 h yhdellä latauksella ja latauskotelon kanssa 25 h vastamelun ollessa päällä. Ilman vastamelua akunkesto on yhdellä latauksella 7,5 h ja kokonaisuutena 31 h.  

• Qi-sertifikaatti mahdollistaa langattoman latauksen, kuulokkeet ovat yhteensopivat kaikkien Qi-sertifioitujen latureiden kanssa.

• Sound+ -sovelluksen taajuuskorjaimella äänen saa säädettyä itselle mieluisaksi esimerkiksi basson vahvuutta lisäämällä tai heikentämällä.

• Toimii puheavustajien - Alexa, Siri® ja Google Assistant™ - kanssa.

• MyControls-ominaisuudella saa määriteltyä nappien toiminnot ja Jabra MySound säätää äänen käyttäjän kuulolle sopivaksi.

Jabra Elite 85t on saatavilla marraskuussa 2020 (ennakkotilattavissa Gigantista viikolla 41), suositushinta 249,99 €.

Värivaihtoehdot ovat Titanium/Black (saatavilla marraskuussa 2020), Gold/Beige, Copper/Black, Black ja Grey (saatavilla tammikuussa 2021).

Lue lisää: www.jabra.com/elite85t

Kuvapyynnöt, testilaitteet ja lisätiedot:

Nora Tamminen, Pilgrim

nora.tamminen@pilgrim.fi

Suomalaisten pitkäaikainen suosikki Tuttu Juttu Show saapuu jälleen MTV3-kanavan lauantai-iltoihin 17.10. klo 21 alkaen. Legendaarista ohjelmaa juontavat tuttuun tapaan Timo Koivusalo ja Susanna Laine. 

Lämminhenkisessä ja hyväntuulisessa ohjelmassa selvitetään, kuinka hyvin parisuhteessa elävät oikeastaan tuntevat kumppaninsa. Jokaisessa jaksossa on vieraina kaksi pariskuntaa, joista toinen on julkisuudesta tuttu. Timo Koivusalon ja Susanna Laineen tehtävänä on selvittää rennolla otteella, kumpi pariskunta tuntee kumppaninsa ajatuksenjuoksun ja tavat toimia erilaisissa tilanteissa paremmin. Jos molemmat osapuolet vastaavat kysymyksiin oikein, saavat he siitä ruusun. Enemmän ruusuja kerännyt pari saa päättää, pitävätkö he voittamansa kylpyläloman vai lähtevätkö he yrittämään pääpalkintoa: romanttista ulkomaanmatkaa.

Jaksoissa vierailee upea kattaus kiinnostavia suomalaisia. Julkisuudesta tuttujen parien lisäksi ohjelmaan saapuu vieraita eri puolilta Suomea: Turusta, Helsingistä, Vantaalta, Kirkkonummelta, Tampereelta, Mäntsälästä, Raumalta sekä Loimaalta.

”Uuden kauden avausjaksossa nähdään Tuttu Juttu -historian ehdottomasti paras vastaus erotiikkakysymykseen,” Timo Koivusalo hehkuttaa innoissaan Eva Wahlströmin vastausta, jolla pariskunta ansaitsi poikkeuksellisesti kaksi ruusua.

JAKSOT:

1/10: Uuden kauden avausjaksossa selviää kuinka hyvin Eva Wahlström ja Niklas Räsänen todella tuntevat toisensa. Kilpakumppaneina Ensitreffit alttarilla -pari Anniina Marjamäki ja Ville Manner. 

2/10: Tänään riemastuttavia salaisuuksia parisuhteestaan paljastavat Kristiina ja Mikko Kekäläinen. Heidän kanssaan leikkiin lähtevät Susanna ja Teemu Lahtinen. 

3/10: Näyttelijä Olga Temonen ja elokuvaohjaaja Tuukka Temonen sukeltavat hyväntuulisen tuntemisleikin pyörteisiin leikkikavereinaan Laura ja Pasi Sauna-aho.

4/10: Mira Luoti ja Mika Haapasalo
5/10: Aami ja Konsta Hietanen
6/10: Satu ja Sami Kapanen
7/10: Alina Voronkova ja Joonas Hurri
8/10: Jani Sievinen ja Maria Nyqvist
9/10: Antti Lindtman ja Kaija Stormbom
10/10: Pepe Willberg ja Pauliina Visuri

#mtvtuttujuttu #tuttujuttu

Tuttu Juttu Show MTV3-kanavalla lauantaisin 17.10. klo 21 alkaen.
Kahden ensimmäisen jakson jälkeen klo 20.30 alkaen. Ohjelma on katsottavissa myös C More -suoratoistopalvelussa ja mtv-palvelussa.

Tuttu Juttu Show'n MTV:lle tuottaa Artista Filmi.

Lisätietoja:

Kuvat: Venetsia ja Pressi
Kuvatiedustelut ja -pyynnöt: Onni Ojala, kuvankäsittelijä, onni.ojala@mtv.fi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, kotimaisten tuotantojen päällikkö Hanna Kortti, 040 578 2478, hanna.kortti@mtv.fi
Artista Filmi Oy, juontaja, tuottaja/ohjaaja Timo Koivusalo, timo@artista.fi

Vapaaehtoistyö.fi -verkkopalvelun toteuttaman tutkimuksen mukaan koronaepidemia synnytti merkittävästi uusia vapaaehtoistyön tekijöitä. Uusittu kaikille avoin Vapaaehtoistyö.fi tarjoaa turvallisen väylän tehtävien pariin.

Vapaaehtoistyö.fi -verkkopalvelu toteutti kesän 2020 aikana kyselytutkimuksen vapaaehtoisena toimimisesta. Kyselyyn osallistui kaikkiaan 1389 vapaaehtoista, jotka olivat 30 – 79 –vuotiaita.

“Kyselyyn vastanneista lähes 1400 vastaajasta 549 (40 %) on aloittanut vapaaehtoistehtävät koronaepidemian aikana. Heistä 81 prosenttia haluaa jatkaa vapaaehtoistyön tekemistä myös poikkeusolojen jälkeen”, iloitsee Vapaaehtoistyö.fi -hankkeen projektipäällikkö Anna Kähkönen Kirkkopalvelut ry:stä.

Koronaepidemian aikana syntyi suuri auttamisen halu sekä uusia auttamisen muotoja, vaikkakin epidemian aikana monet vakiintuneet vapaaehtoistyön tehtävät olivat tauolla. Poikkeusoloissa vapaaehtoistoimintaan innoittivat muun muassa halu auttaa, huoli riskiryhmistä, velvollisuudentunto sekä tehtävien tarjoama mielekäs tekeminen.

“Suurimpina vapaaehtoistoiminnan hyötyinä nähdään erilaisten ihmisten kohtaaminen (79 % vastaajista) ja yhteisöllisyyden vahvistuminen (77 %)”, Kähkönen kertoo.

Vapaaehtoistyö.fi -palvelusta löytyy järjestöjen, kuntien ja seurakuntien välittämiä vapaaehtoistehtäviä. Niihin voi hakea, vaikka ei rekisteröityisi palvelun käyttäjäksi. Tehtäviä tarjoavat tahot huolehtivat tehtävien turvallisuudesta sekä vapaaehtoisen että avun saajan näkökulmasta, tarkistavat tarvittaessa vapaaehtoistyöntekijöiden taustat sekä antavat tarvittaessa koulutuksen tehtävään.

”Uudistettu sivusto palvelee sekä vapaaehtoistyötä etsiviä että vapaaehtoistehtävien tarjoajia. Rekisteröityneet käyttäjät hyötyvät palvelun lisäominaisuuksista. Tehtäväsuositukset, hakuvahti sekä vapaaehtoistyön CV ovat uusia työkaluja”, Kähkönen kuvaa alustan toiminnallisuuksia.

Vapaaehtoistyö.fi -palveluun ilmoittautui tammi-kesäkuun 2020 välillä 2.172 uutta vapaaehtoista. Palveluun rekisteröityneitä ihmisiä on kaikkiaan jo yli 32.335 vapaaehtoista ympäri Suomen. Palvelu on käytössä 430 järjestössä ja 153 seurakunnassa.

Vapaaehtoistyöllä täydennetään julkisia palveluita

Vapaaehtoistehtäviä Vapaaehtoistyö.fi -verkkopalvelussa tarjoaa järjestöt, kunnat sekä seurakunnat. Pitkän linjan vapaaehtoistoiminnan kansallinen vaikuttaja Kansalaisareena hallinnoi verkkopalvelua yhdessä Kirkkopalvelut ry:n kanssa.

”Kyselytutkimuksemme vastaajista kolme neljäsosaa (75 %) koki vapaaehtoistyön täydentävän kotipaikkakuntansa yksityisiä ja julkisia palveluita”, kuvaa vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallista merkittävyyttä toiminnanjohtaja Elina Varjonen Kansalaisareena ry:stä.

Vapaaehtoisten henkilökohtaisesti kokemat hyödyt linkittyvät myös yhteiskunnan rakenteisiin. Tutkimuksen vastaajista kaksi kolmasosaa tunsi tekevänsä yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa sekä pystyvänsä oman työpanoksensa kautta vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin.

"Omaa osaamista voi hyödyntää myös työelämän ulkopuolella. Näin voi tehdä itselleen merkityksellisiä asioita, joiden kautta pääsee paremmin osalliseksi yhteiskunnan muuhun toimintaan”, Varjonen kertoo.

Yli kaksi kolmasosaa (68 %) vapaaehtoistyötä tekevistä on sitä mieltä, että vapaaehtoistoiminta on hyvin organisoitua. 65 % kokee voivansa vaikuttaa toiminnan sisältöön ja sen toteuttamistapaan.

Tarve vapaaehtoistyön tekemiselle nousee perustarpeista

Motiivi vapaaehtoistyöhön nousee halusta auttaa, hyvän tekeminen tuo iloa ja tyydyttää ihmistä. Työterveyspsykologi Satu Lähteenkorva nimeää auttamisen olevan yksi neljästä ihmisen tasapainon kannalta olennaisista peruspsykologisista tarpeista. Muita tarpeita ovat kuuluminen, osaaminen ja vapaaehtoisuus.

”Kuulumisen tunne on ihmiselle voimakkain tarve. Vapaaehtoistyön kautta vahvistetaan omaa ja muiden kuulumisen tunnetta yhteisöön ja yhteiskuntaan”, työterveyspsykologi Lähteenkorva kertoo.

Mielen hyvinvointia tukee myös vapaaehtoistoiminnassa oman osaamisen hyödyntäminen ja sen kartuttaminen. Vapaaehtoistyössä saa osata ja oppia.

“Vapaaehtoistyö elää uuden kukoistuksen aikaa. Työelämä voisi oppia vapaaehtoistyön eetosta, sillä työelämässä kärsitään kroonisesta palautteenantamisen ja -saamisen vajeesta”, Lähteenkorva sanoo.
 

Lisätiedot

Anna Kähkönen projektipäällikkö, Kirkkopalvelut ry, p. 040 664 7832 anna.kahkonen@vapaaehtoistyo.fi

Elina Varjonen toiminnanjohtaja, Kansalaisareena ry, p. 044 240 0051 elina.varjonen@kansalaisareena.fi

Satu Lähteenkorva työterveyspsykologi, Psykologipalvelu Core Oy, p. 040 149 8414 satu@corepsykologi.fi 

Haastattelupyynnöt

Pia Kokko viestintäsuunnittelija, Kirkkopalvelut ry, p. 040 548 5329 pia.kokko@kirkkopalvelut.fi

Valokuvat: https://www.kirkkopalvelut.fi/logo-ja-kuvapankki/kokoelma/vapaaehtoistyo-fin-logot/
Kuvatiedot kunkin kuvan lisätiedoissa.

Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelun toteuttaman tutkimuksen mukaan koronaepidemia synnytti merkittävästi uusia vapaaehtoistyön tekijöitä. Uusittu kaikille avoin Vapaaehtoistyö.fi tarjoaa turvallisen väylän tehtävien pariin.

Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelu toteutti kesän 2020 aikana kyselytutkimuksen vapaaehtoisena toimimisesta. Kyselyyn osallistui kaikkiaan 1389 vapaaehtoista, jotka olivat 30–79-vuotiaita.

“Kyselyyn vastanneista lähes 1400 vastaajasta 549 (40 %) on aloittanut vapaaehtoistehtävät koronaepidemian aikana. Heistä 81 prosenttia haluaa jatkaa vapaaehtoistyön tekemistä myös poikkeusolojen jälkeen”, iloitsee Vapaaehtoistyö.fi-hankkeen projektipäällikkö Anna Kähkönen Kirkkopalvelut ry:stä.

Koronaepidemian aikana syntyi suuri auttamisen halu sekä uusia auttamisen muotoja, vaikkakin epidemian aikana monet vakiintuneet vapaaehtoistyön tehtävät olivat tauolla. Poikkeusoloissa vapaaehtoistoimintaan innoittivat muun muassa halu auttaa, huoli riskiryhmistä, velvollisuudentunto sekä tehtävien tarjoama mielekäs tekeminen.

“Suurimpina vapaaehtoistoiminnan hyötyinä nähdään erilaisten ihmisten kohtaaminen (79 % vastaajista) ja yhteisöllisyyden vahvistuminen (77 %)”, Kähkönen kertoo.

Vapaaehtoistyö.fi-palvelusta löytyy järjestöjen, kuntien ja seurakuntien välittämiä vapaaehtoistehtäviä. Niihin voi hakea, vaikka ei rekisteröityisi palvelun käyttäjäksi. Tehtäviä tarjoavat tahot huolehtivat tehtävien turvallisuudesta sekä vapaaehtoisen että avun saajan näkökulmasta, tarkistavat tarvittaessa vapaaehtoistyöntekijöiden taustat sekä antavat tarvittaessa koulutuksen tehtävään.

”Uudistettu sivusto palvelee sekä vapaaehtoistyötä etsiviä että vapaaehtoistehtävien tarjoajia. Rekisteröityneet käyttäjät hyötyvät palvelun lisäominaisuuksista. Tehtäväsuositukset, hakuvahti sekä vapaaehtoistyön CV ovat uusia työkaluja”, Kähkönen kuvaa alustan toiminnallisuuksia.

Vapaaehtoistyö.fi-palveluun ilmoittautui tammi-kesäkuun 2020 välillä 2172 uutta vapaaehtoista. Palveluun rekisteröityneitä ihmisiä on kaikkiaan jo yli 32335 vapaaehtoista ympäri Suomen. Palvelu on käytössä 430 järjestössä ja 153 seurakunnassa.

Vapaaehtoistyöllä täydennetään julkisia palveluita

Vapaaehtoistehtäviä Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelussa tarjoaa järjestöt, kunnat sekä seurakunnat. Pitkän linjan vapaaehtoistoiminnan kansallinen vaikuttaja Kansalaisareena hallinnoi verkkopalvelua yhdessä Kirkkopalvelut ry:n kanssa.

”Kyselytutkimuksemme vastaajista kolme neljäsosaa (75 %) koki vapaaehtoistyön täydentävän kotipaikkakuntansa yksityisiä ja julkisia palveluita”, kuvaa vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallista merkittävyyttä toiminnanjohtaja Elina Varjonen Kansalaisareena ry:stä.

Vapaaehtoisten henkilökohtaisesti kokemat hyödyt linkittyvät myös yhteiskunnan rakenteisiin. Tutkimuksen vastaajista kaksi kolmasosaa tunsi tekevänsä yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa sekä pystyvänsä oman työpanoksensa kautta vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin.

"Omaa osaamista voi hyödyntää myös työelämän ulkopuolella. Näin voi tehdä itselleen merkityksellisiä asioita, joiden kautta pääsee paremmin osalliseksi yhteiskunnan muuhun toimintaan”, Varjonen kertoo.

Yli kaksi kolmasosaa (68 %) vapaaehtoistyötä tekevistä on sitä mieltä, että vapaaehtoistoiminta on hyvin organisoitua. 65 % kokee voivansa vaikuttaa toiminnan sisältöön ja sen toteuttamistapaan.

Tarve vapaaehtoistyön tekemiselle nousee perustarpeista

Motiivi vapaaehtoistyöhön nousee halusta auttaa, hyvän tekeminen tuo iloa ja tyydyttää ihmistä. Työterveyspsykologi Satu Lähteenkorva nimeää auttamisen olevan yksi neljästä ihmisen tasapainon kannalta olennaisista peruspsykologisista tarpeista. Muita tarpeita ovat kuuluminen, osaaminen ja vapaaehtoisuus.

”Kuulumisen tunne on ihmiselle voimakkain tarve. Vapaaehtoistyön kautta vahvistetaan omaa ja muiden kuulumisen tunnetta yhteisöön ja yhteiskuntaan”, työterveyspsykologi Lähteenkorva kertoo. Mielen hyvinvointia tukee myös vapaaehtoistoiminnassa oman osaamisen hyödyntäminen ja sen kartuttaminen. Vapaaehtoistyössä saa osata ja oppia.

“Vapaaehtoistyö elää uuden kukoistuksen aikaa. Työelämä voisi oppia vapaaehtoistyön eetosta, sillä työelämässä kärsitään kroonisesta palautteenantamisen ja -saamisen vajeesta”, Lähteenkorva sanoo.

Lisätiedot
Anna Kähkönen projektipäällikkö, Kirkkopalvelut ry, p. 040 664 7832 anna.kahkonen@vapaaehtoistyo.fi 
Elina Varjonen toiminnanjohtaja, Kansalaisareena ry, p. 044 240 0051 elina.varjonen@kansalaisareena.fi
Satu Lähteenkorva työterveyspsykologi, Psykologipalvelu Core Oy, p. 040 149 8414 satu@corepsykologi.fi

Haastattelupyynnöt
Pia Kokko viestintäsuunnittelija, Kirkkopalvelut ry, p. 040 548 5329 pia.kokko@kirkkopalvelut.fi

Valokuvat: https://www.kirkkopalvelut.fi/logo-ja-kuvapankki/kokoelma/vapaaehtoistyo-fin-logot/

Vapaaehtoistyö.fi
kirkkopalvelut.fi
kansalaisareena.fi
#munhyväteko #vapaaehtoistyö

Koronavirus ja sen aiheuttamat rajoitustoimet ovat vaikeuttaneet raskaasti kuntokeskusten toimintaa kaikkialla Suomessa. Ole.Fit-kuntokeskusketjussa ja sen 35 toimipaikassa on kuitenkin katsottu koko ajan rohkeasti eteenpäin haastavasta ajasta huolimatta. 

– Haluamme muistuttaa liikunnan tärkeydestä ja teemme samalla aktiivisia toimia, joiden avulla parannamme turvallisuutta kuntokeskuksissa. Liikunnasta saavutettavat kansanterveydelliset ja -taloudelliset hyödyt ovat merkittäviä myös epidemia-aikana, toteaa Fit Globalin hallituksen puheenjohtaja Tomi Peltonen.

Lisää osaamista kuntokeskusten kehittämiseen

Koronavirukseen liittyvät rajoitukset ja niistä johtunut välitön asiakkaiden vähentyminen keskuksissa sai Ole.Fit-ketjun kehittämään toimintojaan entistä rivakammin ja samalla on pyritty huolehtimaan, että kehitystyöhön on myös riittävät resurssit. 

– Palkkasimme asiakkuuspäällikön auttamaan kuntokeskusyrittäjiämme arjen toiminnassa. Nyt syyskuussa työnsä aloittanut Minna Halme tuo jokaiseen Ole.Fit-kuntokeskukseen lisää osaamista ja työkaluja toiminnan kehittämiseen, Peltonen toteaa. 

Uudet kuntokeskukset avattu Ilmajoelle, Tampereelle ja Raisioon

Ole.Fit on kasvanut muutamassa vuodessa yhdeksi Suomen suurimmista kuntokeskusketjuista. Ketjuun on avattu vuosittain 6–10 uutta kuntokeskusta eri puolille Suomea. Tänä syksynä on avattu jo kolme uutta keskusta Ilmajoelle, Tampereelle ja Raisioon. 

– Syksyn aikana avaamme vielä keskuksen Pihtiputaalle. Lisäksi neuvottelut ovat kesken muutaman muun kohteen kanssa, kertoo Peltonen. 

Lisätietoja: Fit Global, Tomi Peltonen, hallituksen puheenjohtaja, p. 040 534 4601, tomi.peltonen@ole.fit  

Rovaniemen kulttuurin kehto, taidemuseon ja kamariorkesterin koti Korundi herää uuteen hehkuun, kun torstaina 24. syyskuuta avattava Korundi Kitchen & Cafe tulee täydentämään talon tarjontaa. Kulttuuritalosta halutaan luoda uuden konseptin myötä kaikkien kaupunkilaisten matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja olohuone.

- Koko Korundin olemassaolon ajan on saman katon alle on toivottu helposti lähestyttävää kahvila-ravintolaa, jonne on helppo pistäytyä tai josta nauttia näyttelyiden ja konserttivierailujen lomassa. Toivomme sydämestämme, että nyt avattava rento Korundi Kitchen & Café on vastaus näihin toiveisiin, kertoo Hannele Koskiniemi Arktikum-palvelu Oy:stä.

Suomessa ja maailmalla on meneillään museobuumi, joka on näkynyt myös Korundissa kävijämäärien kasvuna. Uudistusten myötä talon odotetaan entisestään vilkastuvan, sillä laadukas, päivittäin auki oleva kahvila ja ravintola on olennainen osa museokäyntejä joka puolella maailmaa.

- Rovaniemen vanhaa rakennuskantaa ja modernia arkkitehtuuria yhdistävä rakennus itsessään on jo elämys. Kynnystä astua sisään laskee, kun Korundin lounasravintola, rento kahvila sekä pohjoisen designia arvostavien suosioon noussut Korundi Shop tuovat oman lisänsä talon jo olemassa olevaan tarjontaan, Koskiniemi uskoo.

Keittiöfilosofia nuoren naiskolmikon käsialaa

Päätös Korundin kahvila-ravintolan avaamisesta tehtiin jo ennen koronaa, joten ravintolan tiimi ehti matkustaa Helsinkiin inspiroitumaan pääkaupungin kulttuuritalojen tunnelmasta sekä ideoimaan Korundiin tulevan kahvila-ravintolan konseptia. 

- Rentous on kaiken punainen lanka. Keittiössä suosimme kotimaisia, laadukkaita raaka-aineita sekä lämpimiä, eri puolilta maailmaa tulevia mausteita, kertoo keittiöpäällikkö Eveliina Hiltunen joka vastaa uuden lounaskonseptin suunnittelusta ja on tuttu myös Arktikumin ravintolasta.

Hiltusen lisäksi energiseen naistiimiin kuuluvat luksusmatkailijoiden ruokaelämyksiä viime vuosina toteuttanut keittiövastaava Sanni Tuisku ja ravintolapäällikkö Anu Ahokangas, jonka moni muistaa Rovaniemen teatterin ravintolasta sekä aiemmilta vuosilta myös Korundin väliajoilta. 

- Tarjoamme raikkaan, runsaan ja vaihtelevan lounasbuffetin päivittäin. Erikoisuutenamme  salaattipöydässä on muun muassa valikoima pikkelöityjä kasviksia ja erilaisia tahnoja. Kattauksesta löytyy niin hummusta, babagannoushia kuin tapenadejakin, jotka ovat toki itse tehtyjä. Lämmin ruoka lisukkeineen täydentää tätä makujen mosaiikkia, kertoo Hiltunen. 

Naiset puhkuvat intoa, koska ovat päässeet luomaan koko konseptin alusta alkaen itse.   

- Kun on itse päässyt vaikuttamaan kaikkeen, paikka tuntuu ihan omalta ja on aidosti sydämellään mukana, iloitsee Sanni Tuisku. 

Falafel Friday tulee kaupunkiin!

Kahvilan, joka vastaa myös konserttien ja tapahtumien väliaikatarjoiluista, valikoimiin tulee paljon uutta: chia-puddingeja, smoothieita, tuorepuuroja sekä tahnoilla ja iduilla piristettyjä leipiä. Kahvila toimii myös taidekahvilana, jossa on aina esillä taidetta museon omasta Jenny ja Antti Wihurin kokoelmasta sekä kuukausittain vaihtuva Lapin taiteilijaseuran näyttely.  

Todellinen Korundi Kitchen & Cafén erikoisuus on kerran kuussa järjestettävä Falafel Friday,  jonka buffetiin valmistettavat sadat falafelit keittiötiimi pyörittelee ja tekee alusta loppuun käsityönä. Falafeleja on tarjolla lounaalla joka kuun ensimmäinen perjantai.

- Olemme tehneet sellaisen paikan, jossa itsekin viihtyisimme - aina sisustusta myöten. Juuri oikeanlaisen tunnelman pehmeine sohvineen ja huonekasveineen on onnistunut luomaan rovaniemeläinen sisustussuunnittelija Tuula Ylinenpää, naiset kiittelevät. 

Avajaisviikolle tiimi on keksinyt kultturellin idean: kaikille lounastajille lahjoitetaan Kulttuuripassi, jolla pääsee tutustumaan Korundin taidenäyttelyjen lisäksi Arktikumiin ja Pilkkeeseen. Lounaan yhteydessä 23.9.-2.10.2020  jaettava passi on voimassa marraskuun loppuun saakka ja sillä voi vierailla jokaisessa kohteessa kerran. 

Korundi Kitchen & Café 

Ma-pe lounas klo 11-14,
Kahvila ti-pe 11-17, La klo 11-16
Su suljettu
https://korundikitchencafe.fi/

Korundi

• Vuonna 2011 avattu Kulttuuritalo, jonka tilat on kunnostettu vuonna 1933 rakennetusta postiautovarikosta.

• Postiautovarikko on yksi harvoista toisessa maailmansodassa säilyneitä rakennuksista Rovaniemellä.
  

• Arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaan nykyiseen käyttötarkoitukseensa uudistamassa talossa toimivat Rovaniemen taidemuseo ja Lapin kamariorkesteri. Korundissa järjestetään myös erilaisia tapahtumia konserteista stand up-keikkoihin.
  www.korundi.fi

Lisätietoja: 

Hannele Koskiniemi

Toimitusjohtaja/ Managing director
Arktikum-palvelu Oy / Arktikum-service Co

+358 40 721 3926

www.korundi.fi

Parhaillaan Tähdet Tähdet -ohjelmassa katsojia hurmaava Suvi Teräsniska keikkailee yhtyeensä kanssa Kylpylähotelli Rauhalahdessa perjantaina 2.10. Upeaääninen laulajatar on julkaissut urallaan yhteensä kymmenen albumia. Suvin suurimpia hittejä ovat muun muassa Hento kuiskaus, Täydellinen elämä, Jos menet pois, Pahalta piilossa, Elämäni miehiä ja Hei mummo. Yleisön rakastama Suvi on palkittu mm. Emma-gaalassa Vuoden iskelmä-albumista 2017, Iskelmä-Finlandialla 2016 sekä Kullervo Linnan säätiön palkinnolla 2013.

Erikoisjärjestelyt keikkoja ja tansseja varten

”Mahtavaa saada Suvi Teräsniska Rauhalahteen keikalle pitkästä aikaa”, hehkuttaa ravintolapäällikkö Juha Tirkkonen. "Ravintolassamme on syksyn keikkoja ja tansseja varten erikoisjärjestelyt ja otamme ilmastoituun iltaravintolaan max. 330 henkilöä, joille kaikille on istumapaikat. Laajennetulla parketilla saadaan pidettyä turvavälejä, kun asiakkaat voivat tanssia eri alueilla. Pikanttina lisänä ravintolailloissa on uusi viini-/snack baari. Otamme vakavasti viranomaisten ohjeistukset, jotta voimme turvata sekä asiakkaiden että henkilökunnan terveyden ja toivomme myös asiakkaiden huolehtivan siitä, että tulevat vain terveinä tiloihimme."

Suvi Teräsniskan keikan showtime perjantaina 2.10. klo 22.30, ovet auki klo 21. Ennakkoliput osoitteesta lippu.fi.

Iltaravintolat Storyville ja Rymy-Eetu ovat investoineet ensimmäisinä ravintoloina Helsingissä asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuuteen modernin teknologian avulla. Ravintoloihin hankittu, patentoitu Genano-teknologia ei pelkästään kerää mikrobit sisäilmasta vaan myös eliminoi ne – mukaan lukien virukset ja bakteerit. Tämä on syy, miksi monet sairaalat ovat valinneet nämä laitteet desinfioimaan ilmaa mm. eristyshuoneissa ja laboratorioissa. 

Tästä päivästä lähtien tämän teknologian avulla taistellaan Covid-19-virusta vastaan myös Helsingin yöelämässä. Laitteet on asennettu ravintoloihimme tiistaina 22.9. ja ovat nyt käytössä. Haluamme tarjota asiakkaillemme virusvapaata hengitysilmaa, toteaa ravintolotsija Jorma Railonkoski.

Kun mekaanisen kuitusuodattimen erottelukyky loppuu noin 300 nanometrin (=0,3 µm) kohdalla, Genano® Nonthermal Plasma -ilmiöön perustuva suodatus kerää huoneilmasta jopa 3 nanometrin (=0.003 µm) kokoiset hiukkaset.

Genanon teknologia ei vain kerää epäpuhtauksia, kuten tyypilliset ilmanpuhdistimet, vaan se myös tappaa virukset ja bakteerit.

Mikrobit pois jopa vuodeksi desinfioituvalla pinnoituksella

Torstaina 24.9. käsitellään lisäksi vielä Rymy-Eetun ja Storyvillen pinnat itsedesinfioituvalla pinnoituksella.

Valon avulla itsedesinfioituva pinnoite tekee työtä vuorokauden ympäri tuhoten taudinaiheuttajat. Kotimainen, testattu menetelmä on jo käytössä sadoissa kohteissa. ”Kyse on valokatalyysistä, jossa muodostuvat happiradikaalit reagoivat pinnoilla esiintyvien mikrobien kanssa tuhoten ne”, toteaa prosessin kehittäneen Plasmonics Oy:n toimitusjohtaja Pasi Keinänen.

”Katalyysipinnoite tuhoaa yhteistyössä valon kanssa mm. Mikrobe- ja, viruksia, bakteereja ja homeitiöitä. Tutkimuksen mukaan valokatalyysillä kyetään tuhoamaan pinnoilla esiintyvästä influenssaviruksesta 98 % kahden tunnin kuluessa normaalissa huoneenvalossa.”

Desinfiointipalvelua tuottaa Nanoksi Finland Oy, jonka toimitusjohtaja Jukka Laks kertoo: ”Käsittelyn jälkeen pinnoite aktivoituu uudelleen ja jatkaa mikrobien tuhoamista vain valon voimalla, joten menetelmä ei vaadi uusimista harvoin kosketelluilla pinnoilla. Runsaasti kosketeltavat pinnat, kuten ovenkahvat, säätimet ja kytkimet, suositellaan käsiteltäviksi 12 kuukauden välein.”


Rymy-Eetu, Erottajankatu 15, Helsinki, www.rymy-eetu.fi
Palkittu bileravintola Helsingin ydinkeskustassa, joss pöydällätanssiminen on sallittua. Suositut Oktoberfest-olutjuhlat alkavat tänään ja niitä vietetään 24.9.- 10.10.2020
.
Storyville, Museokatu 8, Helsinki, www.storyville.fi
- Ranked as one of the best jazz clubs in the world- / DownBeat Magazine

Lisätietoja: 

Jorma Railonkoski, ravintoloitsija Happy Hour Restaurants Oy, puh. +358503533935, jorma.railonkoski@storyville.fi

Matti Kouva, asiantuntija Genano Oy, www.genano.fi, puh. +358504702474, matti.kouva@genano.fi 

Jukka Laks, Nanoksi Finland Oy, puh. +358407358962, www.nanoksi.com, jukka.laks@nanoksi.com

Viro on ansainnut asemansa yhtenä Pohjois-Euroopan herkkusuiden suosikkikohteena, sillä paikalliset ravintolat ovat yhtä moni-ilmeisiä kuin maan historia. Tarjolla olevien makuelämysten hinta-laatusuhde hakee vertaistaan.

Maailman Michelin-ravintoloissa kannuksensa hankkineet virolaiskokit ovat kotimaahansa palattuaan fuusioineet uusimpia ruokatrendejä ja valmistustekniikoita perinteisiin, välillä hieman unholaankin vaipuneisiin raaka-aineisiin ja luonnonantimiin. Moni matkailija on jo maistanut tuloksia virolaisen keittiötaiteen buumista – makuelämyksiä, jotka ovat pohjoismaisen pelkistettyyn muotoon iloisesti muokattuja ja kriitikoiden kiittämiä.

Esittelemme ohessa joukon Viron parhaimpiin kuuluvia, uusimmissa White Guide- ja Silverspoon-kilpailuissa palkittuja ja palkintoehdokkaina olleita ravintoloita. Alkuvuoden koronaepidemia oli ankara myös virolaiselle ravintolasektorille, mutta onnekkaan moni suosituksien arvoinen ravintola onnistui välttämään pahimman. Kaikkien kohteiden yhteystiedot löydät www.visitestonia.com/fi -sivustolta.

Ravintolat

Ravintoloiden @nimi viittaa Facebook-sivun osoitteeseen, esim. www.facebook.com/orestoran. Ravintolan aukioloajat, tarkan osoitteen yms. yhteystiedot sekä lisää kuvia löydät matkailusivulta www.visitestonia.com/fi syöttämällä ravintolan nimen hakukenttään.

NOA @NOArestoran

Vaikka vuonna 2017 koko Baltian parhaaksi valittu NOA Chef’s Hall vetäytyi syyskuun alussa uudistumistauolle, on samoissa tiloissa Tallinnanlahden rantaa Viimsiin johtavan tien varrella sijaitseva ravintola NOA:kin ehdottomasti vierailun väärtti. Keittiömestari Roman Sidorovtiimeineen valmistaa uusimpien trendien mukaisia ruokia White Guide -listasijoituksen 15. veroisesti.

Ö @orestoran

– Ö on viron kielessä tärkeä ja rehellinen kirjain, toteaa ravintolan nimessä ja annoksien kehittelyssä saarenmaalaista huumoria hyödyntävä keittiömestari Martin Meikas. Ö:n ruokalistaa värittävät raaka-aineiden kausittaisuus sekä vanhojen klassikkojen purkaminen osiksi ja kokoaminen uudelleen modernilla tavalla. Meikas on myös toinen Ö:n naapurin eli Kaks Koka -ravintolan keittiömestareista.

PURI @PuriRestoran

Viron ulkoilmamuseon lähellä Kakumäen satamassa sijaitseva Puri uudistui koronakesän aikana hieman. Maisteluillallisia tarjoilleen Chef’s Siden sijasta se loihtii nyt huolella valituista raaka-aineista laadukkaita à la carte -annoksia keittiömestareidensa Kristjan Vaapin ja Martin Ludwigin johdolla. Ravintolan oma sommelier on panostanut edustavan viinivalikoiman koostamiseen.

180° @180Restaurant

180° on Michelin-tähditetyn Matthias Dietherinluotsaama fine dining -ravintola lumoavan merinäköalan tarjoavassa Noblessnerin satamassa. – Haluamme ruokiemme kertovan itse itsestään - todellisia tähtiä listallamme ovat raaka-aineet, ilman ylimääräisiä kiemuroita, kuvailee keittiömestari periaatteitaan. Vuoden 2019 SilverSpoon-kilpailun tuplavoittaja.

ALEXANDER @Padastemanor

Kahdesti White Guide Global Masters Level -tittelin ja viidesti Viron paras ravintola -palkinnon voittanut Alexander sijaitsee Pädasten kartanon päärakennuksessa. Pohjolan saaristolaiskeittiöstä inspiraatiota ammentavia ruokia, joissa heijastuvat eri vuodenaikojen maut, on mahdollista nauttia myös keittiömestari Stefan Berwangerin isännöimässä Chef’s Table -ryhmäpöydässä.

GMP Pühajärve @GMPclubhotel

Useasti yhdeksi parhaista ja tyylikkäimmistä virolaisravintoloista valittu GMP Pühajärve muokkaa ruokalistaansa ympäröivän etelä-virolaisen luonnon ja vuodenaikojen tahdissa. Paikallisten maanviljelijöiden kasvattamista raaka-aineista keittiömestari Koit Uustalu loihtii sekä päivittäisiä a la carte -annoksia että juhlavia 7 ruokalajin fine dining -maisteluillallisia. 

Mon Repos @monreposrestoran

Parhaan palvelun ja kansainvälisen keittiön Silverspoon-palkinnot 2019 voittanut Mon Repos sijaitsee 1920-luvun tallinnalaisen eliitin suosimassa huvilassa. Sen à la carte -menu on inspiroitu Kadriorgin puiston kulta-ajoista. Yläkerrassa on tarjolla 4 ja 6 ruokalajin maistelumenut, jotka keittiömestari Vladislav Djatšuk valmistaa gastronomia-ajattelunsa “hieman huumoria, rakkautta ja suolaa” mukaan. 

ORE @orerestoran

Oren keittiötä on luonnehdittu sanoilla luova ja eklektinen eli vaikutteita eri suuntauksista yhdistelevä. Holvikattoisen ja tunnelmaltaan hartaan mutta samalla viihtyisän ravintolan makuelämykset ovatkin White Guide -kriitikoiden mukaan lähes ravistelevan erilaisista lähtökohdista koottuja harmonisia kokonaisuuksia.

Rannahotel @Rannahotell

Funkisarkkitehtuurin helmeksi nimetyssä hotellissa toimiva ravintola tarjoilee huipputason skandinaavista ruokaa. Utelias ja lapsuuden makuelämyksiä arvostava keittiömestari Sören Mäesaluon luonut vuoden 1937 henkisen maistelumenun sekä ruokalistan, jonka annokset ovat White Guide -kriitikoiden mukaan näyttäviä ja vastaavat vaativimpienkin eurooppalaisten makua.

Hõlm @holmrestoran

Neljänä peräkkäisenä vuonna White Guide -listan kärjen tuntumaan yltäneen ravintola Hõlmin tekee verrattomaksi kaksi seikkaa: avokeittiö, joka tuo keittiömestari Lauri Ülenurmen johtaman ruoanlaittotaiteen suoraan silmien eteen sekä yksityiskohdiltaan harkitut ja elämykselliset ruoat, jotka pohjautuvat ravintolan omistajan isoäidin vuonna 1925-1926 kirjoittamaan reseptikokoelmaan.

Syksyn top ruokafestarit

Loppukesän satokauden ohella syksy on Virossa ruokafestivaalien ja ravintolaviikkojen kulta-aikaa. Teemoja riittää nahkiaisista ja maakuntaherkuista jopa väriltään mustiin ruokiin asti. Foodie-matkailijan kukkaroa hellivät puolestaan ravintolaviikkojen erikoishinnat.

Lisätietoja sekä tapahtumapaikkojen tarkat koordinaatit löydät kirjoittamalla“TOP ruokafestivaalit“ matkailusivun www.visitestonia.com/fi hakukenttään tai suoraan tapahtuman kotisivulta.

Olustveren ruokamarkkinat ja säilykemessut 19.09. Olustvere, Viljandin maakunta

Keski-Viron perinteisillä ruoka-markkinoilla riittää ohjelmaa ja paikallistuottajien herkkuja jokaiseen makuun. Messuvieraat voivat myös tutustua Olustveren kartanon tiloihin.

Nahkiaisfestivaalit 26.9. Narva-Jõesuu, Ida-Virumaa

Itäisimmässä osassa Viroa nahkiaisia on pyydetty jo muinaisista ajoista alkaen. Festivaali tuo kaupungin satamaan aitojen kalamarkkinoiden tunnelman – tarjolla on maistiaisia nahkiaisruokalajeista, ja mukaan voi ostaa tuoretta kalaa sekä erilaisia kalasäilykkeitä. 

Ruoan ystävien ravintolaviikko 9.-18.10. eri puolilla Viroa  

Edustava joukko Viron parhaita ravintoloita asettaa kahdesti vuodessa tarjolle erityisen sopuisaan hintaan näytteitä keittiötaidoistaan. www.toidunautleja.ee

Bocuse d’Or Europe Tallinn 15.-16.10. Saku Suurhalli, Tallinna

Maailman arvostetuimman gastronomia-kilpailun Euroopan karsinnat ensimmäistä kertaa Virossa. Huippukokit 20 maasta valmistavat miljoonien tv-katsojien silmien edessä tuomarien arvioitavaksi ruokia virolaisen Järveotsan tilan viiriäisistä sekä Paaditalun kalakasvattamon jättikonnamonneista, tavoitellen vuoden 2021 finaalipaikkaa Lyoniin.

Tallinnan ravintolaviikko 1.-7.11. Tallinna

Upea tilaisuus nauttia virolaisesta ruokakulttuurista ja tutustua alan tuoreisiin trendeihin. Kukkarolle ystävälliset kampanjahinnat mahdollistavat vierailut useisiin eri ravintoloihin ja niiden vertailun. www.tallinnrestaurantweek.ee

Läänemaan ruokaviikko 12.-22.11. Haapsalu ja Läänemaa

Vuoden 2020 virolaiseksi ruoka-maakunnaksi valitun Läänemaan ja Haapsalun monissa ruokapaikoissa on reilun viikon ajan tarjolla erikoismenut, jotka tuovat esiin paikallisesti kasvatettua puhdasta ruokaa ja siitä valmistettuja korkealaatuisia makuelämyksiä. www.laanemaatoit.ee

Yhteyshenkilö:

Timo Raussi, Visit Estonia

Viesitintäpäällikkö (Suomi)

Timo.Raussi@eas.ee | +372 5657 1400

https://www.visitestonia.com/fi 

Kahan tuotevalikoima aktiivisille retkeilijöille kasvaa! Uudet, innovatiiviset Thule Tepui -kattoteltat mahdollistavat yöpymisen missä ja milloin vain. Helppo pystytys auton katolle ja yösija on valmis. Näillä tuotteilla todella nautit luonnosta, maisemista ja vapaudesta!

Kahan Tepui-valikoimaan kuuluu kolme eri telttamallia: Explorer Ayer, Explorer Kukenam ja Explorer Autana. Sivuseinillä varustetusta Autana-mallista löytyy versiot sekä kolmelle että neljälle nukkujalle. Katso aina autokohtaiset telttasoveltuvuudet ja hyväksytyt kattotelinetyypit valmistajan ostajan oppaasta.

Thule Tepui -valikoima

Kahan telttavalikoimasta löytyy sopiva ratkaisu kahdelle, kolmelle tai neljälle nukkujalle. Thule Tepui -kattoteltat soveltuvat käytettäväksi kaikissa sääolosuhteissa, kaikkina vuodenaikoina.

Tepui Explorer Ayer

• Kahdelle nukkujalle
• Painorajoitus: 182 kg
• Värit: harmaa ja sininen
• UV-säteilyn kestävä ja homehtumaton
• Kokonaan avattavat verkkokangaspaneelit mahdollistavat tehokkaan tuuletuksen
• Neljä suurikokoista sisätaskua pitävät tavarat järjestyksessä
• Mukana mukava vaahtomuovipatja

Tepui Explorer Kukenam

• Kolmelle nukkujalle
• Painorajoitus: 272 kg
• Värit: harmaa ja oliivi
• UV-säteilyn kestävä ja homehtumaton
• Kokonaan avattavat verkkokangaspaneelit mahdollistavat tehokkaan tuuletuksen
• Neljä suurikokoista sisätaskua pitävät tavarat järjestyksessä
• Mukana mukava vaahtomuovipatja

Tepui Explorer Autana

• Omat mallit kolmelle ja neljälle nukkujalle
• Painorajoitus: 3 hengen teltassa 272 kg, 4 hengen teltassa 295 kg
• Värit: harmaa ja oliivi (3), harmaa (4)
• UV-säteilyn kestävä ja homehtumaton
• Kokonaan avattavat verkkokangaspaneelit mahdollistavat tehokkaan tuuletuksen
• Neljä suurikokoista sisätaskua pitävät tavarat järjestyksessä
• Mukana mukava vaahtomuovipatja
• Suojatunneli oviaukon suojaamiseksi sekä irrotettava jatkokappale

Thule Tepui -telttoihin on myös saatavilla elämää helpottavia, käteviä lisävarusteita. Koko valikoimaa voi selata Autoluettelossa.

Lisätiedot:

Tero Illi, tuotepäällikkö

tero.illi@kaha.fi

09 615 68282

Kesäkuussa käynnistyneen kaksivuotisen yhteishankkeen tavoitteena on kasvattaa Suomen kilpailukykyä, tunnettuutta ja vetovoimaa yhtenä maailman johtavista urheilu- ja liikuntatapahtumien järjestäjämaista kansainvälisessä suurtapahtumien pelikentässä. Hankkeen avulla jalkautetaan vuonna 2019 valmistunutta eri ministeriöiden yhteistyönä valmisteltua kansallista urheilu- ja liikuntasuurtapahtumastrategiaa.

Helsingin, Jyväskylän, Lahden, Tampereen ja Turun kaupungit muodostavat kaupunkiverkoston hankkeelle, jolla yhdistetään kaupunkien erilaista asiantuntijuutta ja vahvistetaan Suomi-brändiä kansainvälisten urheilun suurtapahtumien järjestäjänä. Myös Suomen urheiluopistosäätiö ja kaikki valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset, eli urheiluopistot ovat mukana omalla erityisosaamisellaan valtakunnallisessa yhteistyössä. Valtakunnallista hanketta toteutetaan läheisessä yhteistyössä urheilun kansallisten lajiliittojen sekä Suomen Olympiakomitean ja Paralympiakomitean kanssa.

Hankkeen rahoittajina ovat  opetus- ja kulttuuriministeriö, viisi suurtapahtumakaupunkia sekä Suomen urheiluopistosäätiö. Poikkihallinnollisessa yhteistyössä ovat mukana myös työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö sekä Business Finland/Visit Finland.

Kansallisen projektin vetäjänä toimii elokuusta alkaen projektipäälliköksi nimitetty liikuntatieteiden maisteri Jani Backman, 41. Backman on toiminut vuodesta 2006 lähtien autourheilun kansallisen lajiliiton, AKK-Motorsport ry:n johtotehtävissä pääsihteerinä ja toimitusjohtajana. Vuodesta 2016 lähtien hän on vastannut promoottorina AKK:n markkinointiyhtiö AKK Sports Oy:ssä Suomen MM-rallin, Neste Rallin järjestämisestä.

Hanke pohjautuu vuonna 2019 valmistuneeseen kansallisen liikunnan ja urheilun suurtapahtumastrategian jalkauttamiseen. Kyseessä on kaksivuotinen (2020-2022) hanke, joka ulottuu 2022 Pekingin talviolympialaisiin ja paralympialaisiin asti.

- Hankkeen tavoitteena on parantaa Suomen vetovoimaisuutta kansainvälisten suurtapahtumien hakuprosesseissa. Lajiliittojen, kaupunkien ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisen yhteistyön tiivistäminen ja osaamisen kokoaminen on erittäin tärkeää, jotta Suomi saa jatkossakin järjestettäväkseen urheilun kansainvälisiä suurtapahtumia, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toteaa.

Projektitoimisto Lahteen 

Lahti on valittu hankkeen kotipesäksi. Kaupungissa on tehty pitkäjänteistä yhteistyötä eri ministeriöiden kanssa urheiluliiketoimintaan liittyvän kehittämisen osalta mm. Kiinan markkinoille suuntautuvan urheiluosaamisen viennin saralla. Lahti oli mukana myös Helsingin ja Tampereen rinnalla kansallisen liikunta- ja suurtapahtumastrategian ohjausryhmässä ja Lahden keskeinen sijainti mahdollistaa tehokkaan toiminnan kaupunkiverkostoon nähden.

Hanketta koordinoivan Lahden seutu - Lahti Region Oy:n toimitusjohtaja Raija Forsman on tyytyväinen kansallisesta yhteistyöverkoston syntymisestä. Forsman kertoo, että hankkeen myötä voimansa yhdistävä liikunta- ja urheilutapahtumakaupunkien verkosto on tehnyt valtakunnallisesti yhteistyötä jo vuosien ajan ja nostanut maailmalla suomalaista urheilutapahtumaosaamista esille kansainvälisesti. Forsman näkee urheilumatkailun ja kansainväliset urheilutapahtumat keskeisenä osana maakuvan ja vetovoiman rakentamista.

- Kaikkien hankkeessa mukana olevien kaupunkien kehityksen keskiössä on liikuntaan ja urheiluun linkittyvä tapahtumateollisuus sekä matkailu- ja tapahtumaosaaminen, joka on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi alueen vetovoiman, työllisyyden, matkailutulon ja asukkaiden hyvinvoinnin kasvattamiseksi,  Forsman jatkaa.

Urheilun kansainväliset suurtapahtumat vahvistavat merkittävästi Suomi-brändiä, kanavoivat merkittäviä vientituloja ja heijastuvat moniulotteisesti aluetalouteen ja erityisesti matkailuun. Urheilulla ja liikunnalla on myös merkittävä työllistävä vaikutus. Liikuntaan ja urheiluun linkittyvä matkailu- ja tapahtumaosaaminen ovat globaalisti myös merkittävää ja kasvavaa liiketoimintaa sekä koulutustarjontaa.

Kansallista hanketta koordinoivan Jani Backmanin mukaan Suomen urheilu- ja liikuntaosaaminen on kansainvälisesti tunnustettua. Jokaisen mukana olevan urheilukaupungin on mahdollisuus ottaa entistä enemmän vaikuttavuutta urheiluosaamisensa hyödyntämisestä oman alueen vetovoiman, tunnettuuden sekä liiketoiminnan rakentamiseksi niin kansallisesti kuin erityisesti kansainvälisesti.

- Hankkeessa toteutetaan neljä toisiaan täydentävää toimintalinjaa vallitseva koronapandemiatilanne huomioiden, joista alkuvaiheessa keskeisimpinä ovat tapahtumahakujen edistäminen, Suomen tunnettuuden lisääminen kansainvälisenä suurtapahtumien isäntämaana sekä edunvalvonta ja kansainvälisen suurtapahtumatoiminnan merkityksen ymmärryksen lisääminen. Tällä hetkellä, kun kansainvälisiä tapahtumia ei vallitsevan tilanteen takia täysipainoisesti pystytä hakemaan ja järjestämään, on syytä suunnitella tulevaa, jotta olemme entistä kilpailukykyisempiä jatkossa. Suomen suurimmat suurtapahtumakaupungit ovat vahva viisikko viemään asioita yhteistyössä eteenpäin, jatkaa Backman.

OKM:n, suurtapahtumakaupunkien Helsinki, Jyväskylä, Lahti, Tampere ja Turku sekä Suomen urheiluopistosäätiön ja kaikkien Suomen urheiluopistojen rahoittaman hankkeen avulla Lahti on mukana liikunnan ja urheilun suurtapahtumakaupunkien verkostossa ja toteuttaa visiota yhtenä keskeisimmistä kansainvälisistä urheilun suurtapahtumakaupungeista Suomessa. Hankkeen kokonaisrahoitus on 270.000 €. Hankkeen tavoitteena synnyttää pysyvä suurtapahtumayksikkö sekä -toimintamalli.

Lisätiedot:

Opetus- ja kulttuuriministeriö
Tiina Kivisaari, Johtaja, VTM
Liikunnan vastuualue
tiina.kivisaari@minedu.fi
p. 0295 3 30178

Lahden seutu – Lahti Region Oy
Jani Backman
projektipäällikkö, urheilun suurtapahtumat
jani.backman@lahtiregion.fi
p. 040 522 4346