Lappi álbmotmehciid galledanmearri stuorui jagi 2017 1,29 miljovdnii. Stuorámus galledanmeari lassáneapmi lei Urho Kekkonen álbmotmeahcis, ja Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcci lei ain bivnnuheamos buot Suoma álbmotmehciin. Maiddái luondduguovddážiin gallededje dávjá, ja eandalii Pyhä-Luosto luondduguovddáš Naava bivnnuhisvuohta stuorui hirbmat olu.

Lappi álbmotmehciin gallededje dán jagi 1,29 miljon geardde dahjege sullii 50 000 galledeami eanet go ovddit jagi. Urho Kekkonen álbmotmeahci galledanmearri manai vuosttas geardde badjel 300 000, ja oalle buresge. Álbmotmeahcis gallededje mannan jagi 335 ooo geardde. Dat lea riikamet álbmotmehciin nubbin bivnnuheamos. Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcci bisui ain njunnošis, doppe gallededje 533 000 geardde, mii lea 14 000 galledeami eanet  go ovddit jagi. Maiddái Leammi ja Riisitunturi álbmotmehciid galledanmearit lassánedje vehá. Pyhä-Luosto ja Oulanka* álbmotmeahcit bissot ovddit jagi dásis, mii lea hui buorre. Mearrabađa álbmotmeahci galledanmearit geahppánedje muhtun veardde fuones geassedálkkiid geažil.

“Galledanmeriid lassáneapmái leat ráhkkanan, ja Lappis leat investeren ovdamearkan turismaguovddážiid lagašmáđijaide, maidda stuorámus oassi galledemiin čuohcá. Muhto áššehasmeriid, mat ain sturrot ja šaddet eanet riikkaidgaskasažžan, stivremii galgá vel bargat olu, vai luondduárvvut eai áitojuvvo, guovlluid geasuhanfápmu seailu ja vánddardeaddjiid bastit bálvalit nu bures go vejolaš”, muitala álbmotmeahccehoavda Tarja Tuovinen Urho Kekkonen álbmotmeahci birra.

Luondduguovddážat hui ealaskasat - Naavas hui alla lassáneapmi

Lappi luondduguovddážiid mannan jahki lei hui ealaskas. Stuorámus lassáneapmi lei Pyhä-Luosto luondduguovddáš Naavas, mas dahke ođđa olahusa, 130 00 galledeami, mii lea 10 000 galledeami eanet go ovddit jagi. Davvi-Sámi luondduguovddáš ja sámemusea Siida maiddái dagai olahusa 122 300 galledemiinis. Maiddái Oarje-Lappi Ylläsduoddara luondduguovddáš Kellokas, Duottar-Sámi luondduguovddáš Heahtás ja Bállásduoddara luondduguovddážat ledje ovddit jagi ektui eanet ealaskasa.

Galledanmeriid lassáneapmi váikkuha positiivvalaččat báikkálašekonomiijai

Lappi álbmotmehciid galledeaddjiid ruhtageavaheami báikkálaš oppalašsisaboahto- ja barggolašvuođaváikkuhusat ledje 139 miljon euro ja 1 392 olmmošbargojagi. Oassái gussiide álbmotmeahcci lea deháleamos sivva galledit guovllus. Sin ruhtageavaheami váikkuhus báikkálašekonomiijai ja barggolašvuhtii lei 80 miljon euro ja 805 olmmošbargojagi. Unnimustá dan veardde Lappi álbmotmeahcit bukte positiivvalaš lasáhusa báikkálašekonomiijai, go dát galledeaddjit bohtet guvlui álbmotmeahci dihtii. Galledeaddjiid sisaboahtováikkuhus báikkálašekonomiijai lei stuorámus turismaguovlluin, gos galledeaddjiid orrun lea guhkit ja turismabálvalusaid  fálaldat stuorát, ja dalle ruhta geavahuvvo eanet. 

Báikkálašekonomiija váikkuhusat, álbmotmehciid, stáhta vánddardanguovlluid ja luondduguovddážiid galledanmearit ja diehtu báikkálašekonomiija váikkuhusaid rehkenastinvuogis:

www.metsa.fi/suojelualueetjapaikallistalous (suomagillii)

www.metsa.fi/kayntimaarat (suomagillii)

Lassidieđut

Meahciráđđehus, Luonddubálvalusat, Lappi

• spesiálaplánejeaddji Joel Erkkonen, tel. 040 5308693, šleađgapoasta joel.erkkonen(a)metsa.fi
• Urho Kekkonen álbmotmeahci bokte álbmotmeahccehoavda Tarja Tuovinen, tel. 040 7569337, šleađgapoasta tarja.tuovinen(a)metsa.fi 

*Oulanka álbmotmeahcis sulaid 40 % lea Lappi eanagottis

- Iltanuotiolla Mikko "Peltsi Peltola" tarinoi ja Antti Vuorenmaa esittää country- ja bluegrass-musiikkia

Korjattu versio klo 12.18 lähteneen tiedotteen tilalle.

Haltiassa nyt neljättä kertaa järjestettävä koko perheen talvitapahtuma houkuttelee ihmisiä talviseen luontoon ja kokeilemaan uusia lajeja sekä vaikka lähimetsän lettubaariin.  Päivän kruunaa retkiyön viettäminen tapahtumakentällä. Suurin osa tapahtumista on osallistujille maksuttomia.

Talviluonnonpäivän tapahtumat rohkaisevat ihmisiä kokeilemaan uusia lajeja matalalla kynnyksellä. Lapsille on tarjolla ohjattuja metsäseikkailuja, perheet pääsevät talviretkelle ja Suomiretki kutsuu kuvausretkelle. Partiolaisten toimintarasteilla pääsee harjoittelemaan erätaitoja. Lähiluontoon on merkitty lumikenkäluontopolku luontoaiheisine tehtävärasteineen. Kelin salliessa Haltian pihaan syntyy pulkkamäki.

Haltian näyttelyissä on koettavissa uunituore Luontoäidin kutsu -ääniteos. Ravintola Haltian buffet-lounaan lisäksi on yleisölle tarjolla avotulella valmistettuja kotaherkkuja ja lähimetsän lettubaari.

Talviretkeilyyn ja -retkeilyvarusteisiin voi tutustua lukuisten retkeilytoimijoiden pisteillä tapahtumakentällä. On lumikenkiä, ahkioita, retkikeittimiä, omatekoisia risukeittimiä, telttoja. Retkeilyvermeet vaihtavat omistajaa kaikille avoimelle Korpikirppiksellä. Inspiraatiota retkeilyyn löytyy Haltia-salin ohjelmasta, jossa kuullaan seitsemän eri tietoiskua aina taaperon kanssa retkeilystä talviretken kuvausvinkkeihin. Puhujina ovat mm. Raija Hentman (talviretkeilykohteet), Teemu Suominen (talviretkeilyn ihanuus) ja Olli Sorvari (yötaivaan kuvaaminen).

Päivä huipentuu iltanuotiolle ja retkiyön viettoon Haltian tapahtumakentällä. Ilta alkaa elävällä musiikilla kodassa kello 18, kun Antti Vuorenmaa esittää country- ja bluegrass-kappaleita Amerikan mailta. Nuotion lämpöön mahtuu noin 40 kuulijaa. Tämän jälkeen nuotiomestari Mikko ”Peltsi” Peltola tarinoi Peltsin kova vuosi -TV-sarjan tulevista koitoksista.

Kuka tahansa on tervetullut jäämään Retkiyöhaasteen merkeissä yöksi Haltian tapahtumakentälle, kun tuo oman majoitteen. Illan hosteina toimivat retkeilyn moniottelijat Marinella Himari ja Joppe Ranta.

Talviluonnonpäivä järjestetään lukuisten yhteistyökumppanien kanssa. Mukana ovat Suomen Erätaito ry ja Korpiklubi, Skidit liikkuu ry, Suomiretki, Partioaitta, Helsingin Seudun Lapinkävijät, Solvallan urheiluopisto sekä lukuisat muut retkeily- ja ulkoilualan toimijat.

Ohjelmaa on tarjolla Haltian lähiluonnossa, tapahtumakentällä, Nuuksion Pitkäjärvellä sekä Haltian sisätiloissa.

Lisätietoja:

Tapahtumakoordinaattori, Heli Rekiranta, 040 754 4664, heli.rekiranta@metsa.fi

Talviluonnonpäivän ohjelma: www.haltia.com/talviluonnonpaiva

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Turun ja Oulun kaupungeille valtakunnalliset Liikkuva koulu ‑palkinnot. Tänään Helsingissä ojennetut 5000 euron suuruiset palkinnot myönnettiin Veikkauksen tuotoista. Palkintorahat tulee käyttää oppilaiden tai koko kouluyhteisön liikkumisen edistämiseen kouluympäristössä.

Turun kaupunki käynnisti Liikkuva koulu -hankkeen Lounais-Suomen aluehallintoviraston avustamana lukuvuonna 2016–2017, mutta koululaisten liikunnallistamisen juuret ovat jo 2000-luvun alussa, jolloin Turussa toteutettiin Koulut liikkeelle- sekä Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä ‑hankkeita. Kehitystyö on tuottanut tulosta. Lasten ja nuorten liikunnallisuuden on havaittu lisääntyneen niin koulupäivän aikana kuin myös vapaa-ajalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö kiittää Turkua oppilaiden osallistamisesta, poikkihallinnollisesta yhteistyöstä sivistys- ja vapaa-aikatoimialan välillä sekä kuntakoordinaatiosta. Turun koulujen tulokset ylittävät Liikkuvien koulujen valtakunnalliset keskiarvot toiminnan organisoinnin, oppilaiden osallisuuden ja kerhotoiminnan osa-alueilla kaikissa koulumuodoissa.

– Turussa on panostettu pitkäjänteisesti oppilaiden hyvinvointiin, ja opettajat ovat tehneet merkittävää työtä toimintakulttuurin uudistamiseksi. Olemme halunneet uudistaa opetusta tuomalla liikunnallisuutta esimerkiksi matematiikan tunneille, jolloin oppilaiden vireystila pysyy korkealla. Tämä palkinto tulee tunnustuksena arvokkaasta ja onnistuneesta työstä kouluhyvinvoinnin eteen, Turun kaupungin perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen kiittää.

Turun Liikkuva koulu on ollut esimerkkinä ja ideoiden lähteenä useiden kaupunkien Liikkuva koulu -hankkeiden käynnistämiselle sekä kehittämiselle.

– Turun kaupunki tekee rohkeaa ja määrätietoista työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja liikkumisen eteen. Kehitämme ainutlaatuisella ja osallistavalla otteella koulupäivän aikaista lasten fyysistä aktiivisuutta. Harrastetoimintamallimme kehittää liikuntainnostusta ja perusliikuntataitoja sekä toisaalta myös liikuntaseurojen osaamista ja seurojen ja koulun välistä yhteistyökulttuuria, Turun Liikkuva koulu -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Markus Kalmari tarkentaa.

Turun Liikkuva koulu järjestää kaikissa Turun perusopetuksen kouluissa liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa, mikä on valtakunnallisesti hyvin merkittävä määrä. Kouluissa panostus näkyy myös selvästi.

– Avainasemassa koulujen toimintakulttuurin kehittämisessä sitoutuneiden rehtorien lisäksi ovat koulujen Liikkuva koulu ‑vastaavat ja harrastetoiminnassa paikalliset urheiluseurat. Kouluissa Liikkuvaa koulua toteutetaan moninaisin tavoin, kuten erilaisin liikunnallisin välituntitempauksin, pitkillä välitunneilla ja välituntiaktivaattoreilla, välituntivälineitä hankkimalla, monipuolisilla koulutuksilla, koulun sisätilojen ja pihojen pienimuotoisilla remonteilla, liikunnallisilla kerhoilla, toiminnallisilla opetusmenetelmillä ja ottamalla oppilaat mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Lasten liikuntakulttuurin kehittämiselle on suuri tarve, ja tässä hankkeessa olemme ottaneet askelia oikeaan suuntaan. Jatkossa tähän tarvitaan edelleen merkittävää panostusta Turussa kuten valtakunnallisestikin, kertovat Turun Liikkuva koulu -hankkeen koordinaattorit Annukka Muuri ja Marie Rautio-Sipilä.

Kiitosta on myös saanut toiminnan kokonaisvaltainen kehitysprosessi, jossa on otettu huomioon niin sosiaalinen kuin urheilullinen puoli.

– Koko hankkeelle on ollut ratkaisevaa tiivis kehitystyö kansallisten asiantuntijatahojen, kuten Jyväskylän ja Turun yliopistojen, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön ja Opetushallituksen kanssa. Yhteistyöllä olemme varmistaneet parhaan mahdollisen asiantuntemuksen kehitystyöhön. Turun kaupungin eri toimialojen ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö on ollut välttämätöntä, Kalmari toteaa.

Valtakunnallisen palkinnon jakoi Helsingissä pidetyssä tilaisuudessa ylijohtaja Esko Ranto opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Palkinnon vastaanottivat Turun kaupungin puolesta Tommi Tuominen sekä Annukka Muuri ja Marie Rautio-Sipilä.

Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita tutustumaan Liikkuvan koulun toimintaan. Pyydämme teitä ottamaan yhteyttä Liikkuva koulu -koordinaattoreihin Annukka Muuriin ja Marie Rautio-Sipilään.

Lisätietoja:

Annukka Muuri, Turun Liikkuva koulu -hankkeen koordinaattori
annukka.muuri@turku.fi, 040 6207 533, 050 5601 764

Marie Rautio-Sipilä, Turun Liikkuva koulu -hankkeen koordinaattori
marie.rautio-sipila@turku.fi, 040 6329 098

Opetus- ja kulttuuriministeriön mediatiedote

Liikkuva koulu -ohjelma on Suomen hallituksen kärkihanke, jonka tavoitteena on, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Tavoitteena on, että ohjelmasta tulee valtakunnallinen koskien kaikkia Suomen peruskouluja. Turun kaupunki sai Suomen suurimman, Liikkuva koulu -ohjelman kehittämisavustuksen lukuvuodelle 2016–2017. Turun Liikkuva koulu -ohjelmaa toteutetaan kaupungin toimialojen monialaisella yhteistyöllä. Hanketta koordinoivat Turun kaupungin sivistystoimiala ja vapaa-aikatoimiala.

Undervisnings- och kulturministeriet har tilldelat Åbo stad och Uleåborgs stad riksomfattande Skolan i rörelse -pris. Prisen på 5000 euro som delades ut i Helsingfors idag finansierades med de intäkter som företaget Veikkaus fått. Prispengarna ska användas till att främja elevernas eller hela skolsamfundets rörelse och motion i skolmiljön.

Åbo stad startade Skolan i rörelse -projektet under läsåret 2016–2017 med hjälp av Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland. Arbetet med att öka skolelevers rörlighet påbörjades dock redan i början av 2000-talet, då man i Åbo förverkligade projekten Koulut liikkeelle (ung. Skolorna motionerar) och Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä (ung. En aktiv och trygg skoldag). Utvecklingsarbetet har gett resultat. En ökning i barns och ungas rörlighet under såväl skoldagen som på fritiden, har kunnat observeras. Undervisnings- och kulturministeriet tackar Åbo för att ha gjort eleverna delaktiga och för det tväradministrativa samarbetet mellan bildnings- och fritidssektorn samt koordinationen i kommunen. Åboskolornas resultat överträffade de nationella medeltalen för alla skolor som deltagit i projektet Skolan i rörelsen beträffande delområdena för organisering av verksamheten, elevernas delaktighet och klubbverksamheten i alla skolformer.

– I Åbo har man långsiktigt satsat på elevernas välbefinnande, och lärarna har gjort ett betydande arbete för att förnya verksamhetskulturen. Vi har velat förnya undervisningen genom att öka motion och rörelse under t.ex. matematiktimmarna, varvid elevernas aktivitet och energi hålls på en hög nivå. Detta pris är ett erkännande för ett värdefullt och lyckat arbete för att främja välbefinnandet i skolorna, tackar Tommi Tuominen, direktör för serviceområdet för finskspråkig grundläggande utbildning.

Skolan i rörelse i Åbo har varit ett exempel och en inspirationskälla då andra städer startat och utvecklat sina egna Skolan i rörelse -projekt.

– Åbo stad arbetar modigt och målmedvetet för att främja barns och ungas välbefinnande och motion. Vi utvecklar på ett unikt och delaktiggörande sätt barnens fysiska aktivitet under skoldagen. Vår modell för hobbyverksamhet ökar motionsivern och utvecklar de grundläggande motionsfärdigheterna samt å andra sidan även kunnandet i idrottsföreningar och samarbetskulturen mellan föreningarna och skolan, preciserar Markus Kalmari, ordförande för styrgruppen för projektet Skolan i rörelse.

Skolan i rörelse i Åbo ordnar över 200 timmar rörlig hobbyverksamhet i alla skolor inom den grundläggande utbildningen i Åbo. På en riksomfattande nivå är detta ett väldigt stort antal timmar. Satsningen syns tydligt i skolorna.

– I nyckelposition i utvecklandet av verksamhetskulturen är utöver de rektorer som förbundit sig till arbetet även skolornas ansvariga för Skolan i rörelse -projektet och för hobbyverksamhetens del de lokala idrottsföreningarna. I skolorna genomförs Skolan i rörelse på många olika sätt, som t.ex. genom olika rastaktiviteter som får eleverna att röra på sig, långa raster och aktivitetsledare på rasterna, anskaffning av rastredskap, mångsidig fortbildning, mindre renoveringar på gården och i skolans utrymmen inomhus, motionsklubbar, aktiverande undervisningsmetoder och genom att ta med eleverna i planeringen och genomförandet av verksamheten. Det finns ett stort behov att utveckla barnens motionskultur och i detta projekt har vi tagit många steg i rätt riktning. I fortsättningen behövs för detta ändamål fortsättningsvis betydande satsningar såväl i Åbo som på riksomfattande nivå, berättar Annukka Muuri och Marie Rautio-Sipilä, koordinatorer för Skolan i rörelse i Åbo.

Beröm har även riktats till verksamhetens heltäckande utvecklingsprocess, i vilken såväl den sociala som idrottsmässiga sidan beaktats.

– Det intensiva utvecklingsarbetet med nationella expertaktörer som t.ex. Jyväskylä universitet och Åbo universitet, Forskningscentralen för tävlings- och toppidrott, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö (ung. Stiftelsen för främjande av motion och folkhälsa) och Utbildningsstyrelsen har varit avgörande för hela projektet. Genom samarbetet har vi säkerställt bästa möjliga kompetens för utvecklingsarbetet. Samarbetet med Åbo stads olika sektorer och organisationer har varit nödvändigt, konstaterar Kalmari.

Det riksomfattande priset delades ut av Esko Ranto, överdirektör vid undervisnings- och kulturministeriet, på en tillställning i Helsingfors. På Åbos vägnar togs priset emot av Tommi Tuominen samt Annukka Muuri och Marie Rautio-Sipilä.

Medierepresentanter är varmt välkomna att bekanta sig med verksamheten som Skolan i rörelse bedriver. Vi ber er ta kontakt med koordinatorerna för Skolan i rörelse Annukka Muuri och Marie Rautio-Sipilä.

Ytterligare information

Annukka Muuri, koordinator för projektet Skolan i rörelse i Åbo
annukka.muuri@turku.fi, 040 6207 533, 050 5601 764

Marie Rautio-Sipilä, koordinator för projektet Skolan i rörelse i Åbo
marie.rautio-sipila@turku.fi, 040 6329 098

Undervisnings- och kulturministeriets pressmeddelande

Programmet Skolan i rörelse är ett av regeringens spetsprojekt. Målet med projektet är att varje elev i den grundläggande utbildningen rör på sig minst en timme per dag. Målet är att programmet blir riksomfattande och gäller alla skolor inom den grundläggande utbildningen i Finland. Åbo stad fick det största utvecklingsbidraget i Finland för programmet Skolan i rörelse för läsåret 2016–2017. Programmet Skolan i rörelse i Åbo genomförs som ett sektorsövergripande samarbete mellan stadens sektorer. Projektet koordineras av Åbo stads bildningssektor och fritidssektor.

Ratamestari Kai Aho ilmoitti tänään, että Kuopion Kallaveden jäälle rakennettava legendaarinen Finland Ice Marathon -rata aukeaa jälleen lauantaina 27.1.2018.

Rataa käytössä aluksi 2 km

Ensimmäisessä vaiheessa rataa tulee käyttöön kaksi kilometriä, eli luistelemaan pääsee joko kilometrin tai kahden kilometrin mittaista lenkkiä.

“Nyt päästään luistelemaan kahden kilometrin osuutta, muuta alustavat valmistelut on jo tehty myös seuraaville etapeille, eli lähiaikoina on toiveissa jatkaa rataa neljäksi kilometriksi Rönön lenkillä. Myös Kuopionlahden lenkin pohjatyöt ovat hyvällä mallilla, jolloin rata pitenisi jo 7,5 kilometriin. Kokonaistavoite on 12,5 kilometriä”, kertoo ratamestari Aho

Radan osalta odotellaankin siis pakkaskelien jatkumista.

Radan ylläpidosta huolehtiva Kuntatekniikkaliikelaitos Mestar on pumpannut jäälle runsaasti vettä leutojen kelien vuoksi. Lisäksi luonto on tuonut lumena ja vesisateena lisää vettä jäälle.

“Ratojen reunat ovat märkiä ja on syytä pysytellä poissa ratojen reuna-alueilta”, neuvoo ratamestari Aho.

Rata on kaikkien käytössä

Finland Ice Marathon -rata on kaikkien vapaassa käytössä ja radasta onkin muodostunut Kuopion suosituin lähiliikuntapaikka talvisin. Rata on käytössä koko talven, niin kauan kuin rataa voidaan ylläpitää. Ainoastaan Finland Ice Marathonin aikaan 21.-24.2.2018 radan käytössä on rajoituksia.  

Radan aukiolosta ylläpidetään tietoa osoitteessa: http://www.kuopiotahko.fi/kuopio/aktiviteetit/luistelu/luisteluradat/

Lisätietoja

Ratamestari Kai Aho, puh: 044 185 009

 Grandiosan Pelipäivä -applikaatio yhdistää lisätyn todellisuuden ja todelliset pizzalaatikot hauskaksi kokemukseksi: Grandiosa Pelipäivä -lätkäpeli ilmestyy pöydälle pizzalaatikon päälle, kun kuluttaja osoittaa laatikkoa mobiililaitteensa pelisovelluksen kameralla.

Grandiosa Pelipäivässä yritetään tehdä maaleja sekä metsästetään erilaisia saavutuksia, jotka toimivat arpoina pääpalkinnon arvonnassa. Peli sisältää myös videosisältöä Leijonista pelaamassa pizzalaatikoilla sekä sosiaalisen median ulottuvuuden. Pelaaja näkee mm. Facebook-ystävänsä katsomossa ja voi verrata omia pisteitään heidän saavutuksiinsa.

”Tavoitteemme oli ottaa kaikki irti Grandiosan ja Leijonien yhteistyöstä niin, että se rikastuttaa pizzafaniemme arkea. Saimme idean, kun tajusimme, että pakastepizzalaatikkohan on täydellinen jääkiekkokaukalo”, kertoo luova johtaja Nazzareno ”Reno” Sifo pelin suunnitelleesta LM& -mainostoimistosta.

Grandiosan applikaatio yhdistää lisätyn todellisuuden (augmented reality) interaktiiviseen mediaan ja muuttaa pakkaukset virtuaaliseksi kokemukseksi.

“Halusimme tehdä hauskan pelin, jossa uusin teknologia tukee pelikokemusta mutta ei ole pääroolissa. Puhelimesta tulee peliväline jota pitää oikeasti liikutella tuotepakkauksen luoman pelialustan päällä. Näin digitaalinen ja reaalimaailma yhdistyy tavalla, jota tuotepakkauksissa ei ole aikaisemmin nähty”, Jani Järvinen, pelin kehittäneen Tribered Oy:n toimitusjohtaja.

Kampanja on luonteva jatke Grandiosan ja Suomen Jääkiekkoliiton viralliselle yhteistyölle.

-Pelipäivä-kampanja tuo yhteistyöhömme Jääkiekkoliiton kanssa uuden ulottuvuuden. Pelissä yhdistyy suomalaisten suosikkiurheilu ja kotikatsomoiden täydellinen eväs. Kampanjan eksklusiivisen VIP-lippupalkinnon voi myös voittaa vain pelaamalla, sitä ei voi rahalla ostaa, kertoo Grandiosasta vastuussa oleva markkinointipäällikkö Mervi Nieminen Orkla Suomesta.

Kokeile peliä lataamalla ilmainen Grandiosa Pelipäivä –sovellus mobiililaitteellesi AppStoresta tai Googleplaystä ja käyttämällä kuvaa Grandiosa-pizzalaatikosta. Suosittelemme kuvan tulostamista parhaimman pelikokemuksen saavuttamiseksi. 

Liitteen löydät tämän tiedotteen ePressin versiosta täältä. 

Lisätietoja:

Mervi Nieminen, markkinointipäällikkö
mervi.nieminen@orkla.fi
+358 400 641 976

Jo kolmekymppiseksi kasvanut Auran Panimo avaa ovensa kaikille Panimon toiminnasta kiinnostuneille ja toiminnassa mukana olleille ensi keskiviikkona 31. tammikuuta. Luvassa on kiinnostavia tarinoita turkulaisesta bändi- ja nuorisotoiminnasta vuosien varrelta.

Auran Panimolla on ollut musiikki- ja nuorisotoimintaa jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Moni-ilmeistä historiaa juhlistetaan ensi keskiviikkona kello 14–19.

1984 Panimon valtasivat punkkarit, joiden tavoitteena oli tehdä siitä nuorisotila nuorten omilla ehdoilla. Vaikkei tilaa lopulta nuorten omaan hallintaan saatukaan, valtauksen seurauksena syntyi aktiivinen Panimoyhdistys ja Auran Panimolla alkoi vilkas bändi- ja nuorisotilatoiminta nuorisoasiainkeskuksen alaisuudessa.

Moni nykyään hyvin tunnettu yhtye kuten Apulanta, CMX ja myös jo lopettanut Tehosekoitin keikkailivat usein Panimolla. Niin lavalla kuin bänditreeneissä ovat myös alusta saakka viihtyneet paikalliset Turun tauti, Sätkynukke ja Xysma.

Panimoyhdistys alkoi julkaista myös Sue-lehteä, josta tuli myöhemmin Suomen jaelluin rock-lehti.

Punkkareista rokkiakatemiaan
ja teatteritoimintaan

Ajan myötä punkkarit jättivät Panimon. Nuorisototoimen konsertit ja keikat siirtyivät 1992 avattuun nuorisokeskus Palatsiin Eerikinkadulle, mutta treenikämpät ja studio jäivät bändien aktiivikäyttöön nuorisotilatoiminnan rinnalle.

Nyt Auran Panimo on syksyllä 2011 Turun nuorisopalveluissa kehitetyn uuden nuorisotyön sovelluksen, Turku Rock Academyn päämaja.

Myös kulttuurista nuorisotyötä on tehty Auran Panimon tiloissa 1990-luvulta – sen perintönä on Panimolle jäänyt toimimaan nuorisopalveluiden Panimoteatteri, joka tarjoaa maksutonta draamaopetusta nuorille.

Kurkistus Auran Panimoon myös ensi viikolla Kulttuuriblogissa (turku.fi/kulttuuriblogi). Avoimet ovet Auran Panimolla keskiviikkona 31.1.2018 klo 14–19. Paikalla on henkilökuntaa ja musiikkiväkeä vuosien varrelta kertomassa tiloista ja toiminnasta. Kahvitarjoilu.
Media on sydämellisesti tervetullut tapahtumaan!

Lisätietoja (ja henkilökunnan haastattelutoiveet):

Tomi Arvas
toiminnanjohtaja
tomi.arvas@turku.fi
puh. 050 554 6118
Turku Rock Academy
Turun nuorisopalvelut
Turun vapaa-aikatoimiala

--

Heidi Pyhälahti
viestinnänsuunnittelija
heidi.pyhalahti@turku.fi
puh. 050 554 6131
viestintä ja markkinointi
Turun vapaa-aikatoimiala

Ilmailualan Unioni (IAU) on antanut Lassila & Tikanojalle ennakkoilmoituksen yhtiön palveluksessa olevien lentokenttäavustajien työnseisauksesta Helsinki-Vantaan lentokentällä 1.-3.2.2018. Työnseisauksella IAU pyrkii painostamaan L&T:tä neuvottelemaan lentokenttäavustajien työehdoista. L&T ei voi kuitenkaan neuvotella asiasta, sillä yhtiötä sitoo työtuomioistuimen aiemmin antama päätös.

”Olemme sidottuja työtuomioistuimen ratkaisuun, jonka mukaan lentokenttäavustajien työhön on sovellettava kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Oikeuden päätöksen pohjalta emme voi lähteä neuvottelemaan työehtojen muuttamisesta IAU:n kanssa”, toteaa L&T:n yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen tilanteesta.

L&T toivoo, että tilanne saadaan ratkaistua ilman työnseisausta ja avustettavien matkustajien palvelu jatkuu keskeytyksettä.

”Tilanne on ikävä, koska henkilöstömme tekee todella tärkeää työtä lentomatkustajien hyväksi ja lentokentän sujuvan toiminnan turvaamiseksi. Käymme aktiivisesti keskusteluja eri osapuolten kanssa ja toivomme, että tilanteeseen saadaan ratkaisu”, Jorma Mikkonen kommentoi.

Lisätiedot:
Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja, L&T
p. 0500 453 454

Suomen riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvan yhden suden tappamiseksi Varsinais-Suomen alueelle. Poikkeuslupa on myönnetty maakunnassa Pöytyän, Oripään ja pienelle osalle Loimaan kunnnan aluetta

Myönnetyllä poikkeusluvalla on tarkoitus poistaa alueella runsaasti pihakäyntejä ja siten kohonnutta turvallisuusuhkaa aiheuttava susiyksilö. Erittäin rajoitettu poikkeuslupa on rajattu alueella elävän pihakäyntejä tekevän susilauman elinalueille. Mahdollistettu valikoiva ja rajoitettu pyynti toteuttaa suden kannanhoitosuunnitelmaa.

Myönnetty poikkeuslupa on voimassa 3 viikkoa myöntöpäivästä alkaen. 

Reserviläisliiton hallitus kokoontui tänään Vantaalla ja valitsi keskuudestaan kolme varapuheenjohtajaa. Tehtäviin valittiin yksimielisesti Rauno Hauta-aho Kokkolasta, Terhi Hakola Tampereelta ja Ismo Nöjd Järvenpäästä. Kokousta veti puheenjohtaja Ilpo Pohjola, jonka ensimmäinen, kaksivuotinen puheenjohtajakausi on nyt puolivälissä.

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan tehtäviin valittuja henkilöitä on mahdollisuus haastatella puhelimitse. Yhteystiedot ovat seuraavat:

Rauno Hauta-aho, 040 581 7412
Terhi Hakola, 050 350 8020
Ismo Nöjd, 0400 463 417

Reserviläisliiton hallitus muodosti myös liiton valiokunnan, johon liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien lisäksi valittiin Hannu P. Martikainen Kontiolahdelta, Jussi Mäkitalo Virroilta, Simo Saarikallio Alastarolta, Kari Salminen Valkeakoskelta ja Timo Soininen Helsingistä. Liiton valiokunta vastaa liiton toiminnan ja talouden suunnittelusta sekä juoksevien asioiden hoidosta.

Jäsenmäärä kasvoi vahvasti

Reserviläisliiton hallitus vahvisti myös viime vuoden viralliset jäsenmäärät. Liiton kokonaisjäsenmäärä nousi vuoden 2017 lopulla 37.704 henkilöön, joka on kautta aikojen korkein määrä. Vuoteen 2016 nähden kasvua oli peräti 800 jäsentä eli 2,2 prosenttia.

Aliupseereita Reserviläisliiton jäsenistöstä oli vuodenvaihteessa 57, miehistöä 30 ja upseereita neljä prosenttia, minkä lisäksi armeijaa käymättömät miehet muodostivat viisi ja naiset neljä prosenttia jäsenistöstä. Liiton kokonaisjäsenmäärästä naiset muodostivat runsaat viisi prosenttia.

Uusia jäseniä liiton jäsenyhdistyksiin liittyi ja hyväksyttiin 1.1.-31.12.2017 välisenä aikana 3.174 henkeä, joka on 507 henkilöä eli 19 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Aliupseereita liittyneistä oli 41, miehistöä 39 ja upseereita viisi prosenttia. Armeijan käymättömien osuus uusista jäsenistä oli 15 prosenttia, josta miehet muodostivat kahdeksan ja naiset seitsemän prosenttia. Liittyneiden määrä oli kautta aikojen toiseksi korkein.

Vuodenvaihteessa liiton maakunnallisista piireistä suurin oli Pirkanmaa 4.635 jäsenellään. Seuraavilla sijoilla olivat Helsinki (4.017), Etelä-Pohjanmaa (3.028), Uusimaa (2.652), Varsinais-Suomi (2.552) ja Etelä-Häme (2.504). Jäsenmäärät nousivat viime vuoden aikana neljässätoista ja laskivat neljässä piirissä.

Lisätietoja antaa Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg, puh. 0400 640 755 tai s-posti olli.nyberg@reservilaisliitto.fi.

Liitteenä olevassa kuvassa vasemmalta varapuheenjohtajat Rauno Hauta-aho ja Terhi Hakola, puheenjohtaja Ilpo Pohjola sekä varapuheenjohtaja Ismo Nöjd. Kuva on median ja muiden tahojen vapaasti käytettävissä mutta kuvalähteenä tulee mainita Reserviläisliitto.

Katja Anoschkin oli taidon 50 ottelun haasteen kuudes suorittaja. Haaste suoritettiin Teatteri Vanhan Jukon lavalla lauantaina 27.1. Jotta haastetun voidaan katsoa onnistuneen haasteessa, hänen tulee voittaa otteluista puolet. Katja Anoschkinin tulos lähes kahden ja puolen tunnin ottelukimaran jälkeen oli 37 voitettua ottelua, kaksi tasapeliä ja yksitoista hävittyä ottelua. Näin ollen Anoschkin jakaa 2013 haasteen selättäneen Päivi Nevalaisen kanssa haastetapahtuman pistepörssin kärkipaikan.

Anoschkin summasi otteluiden jälkeen tunnelmiaan seuraavasti: ”On kyllä tosi hyvä fiilis ja raukea olo. Aika hyvin sain taisteltua loppuun asti. Muutaman kerran siellä otteluiden aikana tuli mieleen, että ’ei pysty’, vaikkei missään vaiheessa tullut fiilistä, että haluaisin lopettaa. Mietin, siinä lopussa, että vaikka konttaan tän läpi, mutta tämä vedetään. Olin valmistautunut siihen, että kun se vähän huonompi ajatus tai fiilis tulee, niin antaa sen ajatuksen vaan tulla ja mennä, tyhjennän mielen ja keskittyn vaan yhteen otteluun kerrallaan. Rankinta oli ehdottomasti otteluiden 25-35 välillä, kun alkoi paikat kramppaamaan ja muutama kovempi isku tuli läpi. Yleisöstä sai tosi paljon energiaa.”

Haaste on ottelijalle sekä henkisesti, että fyysisesti vaativa. Väsymys ja kolhujen aiheuttamat tuskat ovat todellisia, joten ottelijalta vaaditaan henkistä vahvuutta. Vaikka ottelu onkin kova koettelemus, ovat aiemmin haasteen vastaan ottaneet, että Anoschkin itse kuvailleet haastetta kuitenkin kunnianosoituksena sekä tunnustuksena.

Katja Anoschkinin haastanut Suomen taidomaajoukkueen pitkäaikainen kapteeni Jere Anttalainen kertoi haastamisen ja haasteen vastaanottamisen antavan myös mahdollisuuden lajissa kehittymiselle. Näin myös Anoschkin totesi ottelujen jälkeen: "Vaikka hetkittäsesti yksittäisen ottelun aikana tulisikin lyhyt notkahdus taaksepäin, niin kysymys on siitä miten saa käännettyä tilanteen voittoon. Tässä oppii itsestä paljon ottelijana".

”Lähtökohtaisesti otteluaika kussakin ottelussa oli kaksi minuuttia. Niissä otteluissa, jossa Anoschkin saavutti ipponin eli täyden pisteen lyönneillä, potkuilla, pyyhkäisyillä ja kaadoilla ennen täyttä aikaa, oli otteluaika luonnollisesti lyhyempi.” Taidon lajipäällikkö Sera Kaukola summasi ottelun sääntöjä.

Suoritettuaan haasteen hyväksytysti Anoschkin sai haastaa seuraajansa. Haasteen vastaanotti Essi Pelttari Sandokaista Keravalta.

Helsingin ju-jutsuklubin tiloissa Kaapelitehtaalla pidettiin 28.1 kansalliset ju-jutsukilpailut. Kilpailuissa nähtiin vauhdikkaita otteluita, kilpailut käytiin Hokutoryu täyskontaktisäännöillä. Kilpailemassa oli sekä aikuisia että junioreita.

Tulokset:

Tytöt ja pojat 7-13v.

-28kg:

1. Selma Laine, Salon Zanshinkan
2. Casper Lipsonen, Helsingin ju-jutsuklubi
3. Kaneli Kilpinen, Salon Zanshinkan

-33kg:

1. Ronny Lindholm, Turun ju-jutsuseura
2. Elmeri Kylväjä, Helsingin ju-jutsuklubi
3. Leo Lahtinen, Helsingin ju-jutsuklubi

-43kg:

1. Olli Liljeström, Helsingin ju-jutsuklubi
2. Ilya Mitrofanov, Helsingin ju-jutsuklubi
3. Aleksi Laine, Helsingin ju-jutsuklubi

-48kg:

1. Dani Lindholm, Turun ju-jutsuseura
2. Ali Nurkse, Salon Zanshinkan
3. Nasrin Ameri, Helsingin ju-jutsuklubi

+53kg:

1. Kuutti Asikainen, Helsingin ju-jutsuklubi
2. Max Wahlroos, Helsingin ju-jutsuklubi

Pojat 14-15v, -63kg:

1. Isak Loppi, Helsingin ju-jutsuklubi
2. Joonas Aho, Helsingin ju-jutsuklubi
3. Saku Tuominen, Helsingin ju-jutsuklubi

Pojat 16-17v, +73kg:

1. Vilho Tanner, Lohjan Kamppailukeskus
2. Emil Mc Artan, Pietarsaaren ju-jutsu

Naiset -66kg

1. Eeva Pohto, Helsingin ju-jutsuklubi
2. Mira Hirvonen, Imatran ju-jutsuseura
3. Jonna Vahtera, Turun ju-jutsuseura

Naiset +66kg:

1. Noora Jalonen, Rauman Judoseura Samurai
2. Iiris Turunen, Joensuun ju-jutsuseura Ryu-o

Miehet -75kg

1. Joni Lipiäinen, Lohjan Kamppailukeskus
2. Niklas Jokinen, Imatran ju-jutsuseura
3. Pekka Pöllänen, Joensuun ju-jutsuseura Ryu-O

Miehet -94kg:

1. Jani Koskinen, Salon Zanshinkan
2. Eemil Hoffren, Hämeenlinnan Kushin-kan

Miehet +94kg:

1. Tony Forsback, Helsingin ju-jutsuklubi
2. Topi Tuominen, Helsingin ju-jutsuklubi

Trelogy on uusi kansainvälinen skeittitapahtuma, joka tullaan järjestämään Tampereella vuosittain. 30-vuotisjuhliaan viettävät skeittauksen suomenmestaruuskilpailut saavat nyt rinnalleen kaksi suurta kotimaista skeittitapahtumaa. Kaariskeittaukseen suuntautunut Manserama ja katuskeittaukseen erikoistunut HELride tuovat paikalle ammattiskeittareita niin naapurimaista kuin Yhdysvalloistakin asti.

Tapahtuma valtaa Tampereen Hiedanrannan vanhan teollisuuskiinteistön Kuivaamon, jonne rakennetaan pieni skeittikylä tapahtuman ajaksi. Kisoja varten rakennettavan noin 500 neliön streetin lisäksi paikalta löytyvät myös perinteiset skeittimessut, joissa alan parhaat skeittikauppiaat esittelevät ja kaupittelevat tuotteitaan. Luvassa on myös valokuva- ja skeittilautanäyttely, ensi-iltaesityksiä ja jatkobileet. Lisäksi suomalainen skeittilehti Hang Up Magazine palkitsee edeltävän vuoden merkittävimmät skeittiteot, videot ja skeittarit Hang Up Awardseissa. Kenet valitaankaan vuoden skeittariksi 2017?

Lisämausteensa tapahtumalle antavat myös kaikille avoin Kenneli Diy -betoniskeittihalli sekä sen viereisellä käytävällä oleva yleisölle avoin streetti.

Tapahtaman järjestävät Suomen Rullalautaliitto ry ja Pirkanmaan Kaarikoirat ry.

Aikataulut, sarjat ja muut tarkemmat tiedot löydät osoitteesta:
www.trelogy.fi
Facebook event
Instagram
#Trelogyskate

Yhteistyökumppanit:
DC, Bos, Visit Tampere, Väliaikainen Hiedanranta, Tampereen Sähkölaitos, Hang Up Magazine, Fire 1984, Day Off Skateshop, El Rio Grind Skateboards, Beyond, My Favorite Things

www.rullalauta.fi
www.helride.fi
www.manserama.fi
www.kaarikoirat.fi
Kenneli Diy betoniskeittihalli
Skeittilautanäyttely

Turun nuorisovaltuusto tukee vuosittain yhteensä 10 000 eurolla nuorten itse ideoimien toiminnallisten hankkeiden toteuttamista. Rahoitusta voi hakea kerran vuodessa ja yhdelle hankkeelle myönnetään enintään 2000 euroa. Haku on käynnissä nyt ja se päättyy 18. helmikuuta.

Hankerahaa voi hakea ryhmä, jossa on vähintään kolme 13–19-vuotiasta Turussa asuvaa tai opiskelevaa nuorta. Nuorten toivotaan ideoivan tapahtumia tai toimintaa, joihin mahdollisimman moni voi osallistua. Kyseessä voi olla esimerkiksi teemapäivä, konsertti, disko, retki, luento tai kurssi, joka ei muuten toteutuisi.

Nuorisovaltuuston puheenjohtajisto esikarsii hankkeet, jotka eivät täytä hankehaun sääntöjä. Hankkeita ideoineet nuoret esittelevät jatkoon päässeet hankeideansa nuorisovaltuuston kokouksessa Turun kaupungintalolla 28.3.2018. Nuorisovaltuusto valitsee äänestämällä ne ideat, jotka saavat rahoitusta. Hankkeet toteutetaan vuoden 2018 aikana.

Hakulomake on verkossa http://lomakkeet.turku.fi. Hankehaun säännöt ja lisätietoa nuorisovaltuuston verkkosivuilla www.turku.fi/nuvaraha ja ruotsiksi www.turku.fi/sv/ungdomsfullmaktigespengar.

Turun nuorisovaltuusto on vaaleilla valittu sitoutumaton Turussa asuvia ja opiskelevia nuoria edustava vaikuttajaryhmä, joka ajaa nuorten etuja.

Lisätiedot:

nuorisosihteeri Mirja Teräs
puh. 044 907 2969
mirja.teras@turku.fi
nuorisopalvelut
Turun vapaa-aikatoimiala

Lea-palkinnon saanut ja KOM-teatterin kantaesitystuotantona menestynyt näytelmä Pasi Was Here saa ensi-iltansa Eino Salmelaisen näyttämöllä keskiviikkona 31.1.2018 klo 19. Milko Lehdon ohjaus on järjestyksessään toinen villiksi ja ronskiksi luonnehditusta tekstistä.

Olipa kerran Suomi, jossa katsottiin samoja TV-ohjelmia. Elettiin Tšernobylin varjossa, kasvatettiin takatukkaa ja ihailtiin, kuinka Iso-Arska palautti maailmaan järjestyksen.

35-vuotiaaksi jo ehtinyt Hemmo elää omassa kuplassaan urbaanissa Punavuoressa. Tieto lapsuuden parhaan kaverin Pasin kuolemasta saa hänet ensimmäistä kertaa elämässään nostalgiseksi. Hemmo palaa muistoissaan kotikulmille 80-luvun Savonlinnaan ja poikain mehevimpiin yhteisiin hetkiin - alkaa riemastuttava nostalgiatrippi päiväkodista aikuisuuden kynnykselle. Mitä tapahtui sille Pasille, josta piti isona tulla Panteran kitaristi ja naida Pamela Anderson?

Pasi Was Here on näytelmä kaikista niistä lapsuuden parhaista kavereista, jotka myöhemmin kasvoivat erilleen. Se on esitys ystävistä, jotka melkein unohtuivat mutta joita kannamme aina mukanamme.


Näytelmä lapsuudenystävälle toi Lea-palkinnon

Tänä vuonna Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n valinta parhaaksi uudeksi näytelmätekstiksi oli Veikko Nuutisen (s. 1981) kirjoittama Pasi Was Here. Vuosittain jaettava Lea-palkinto julkistettiin 9. tammikuuta Lahdessa. Katselmuksessa olivat mukana vuonna 2016 kantaesitetyt kotimaiset näytelmät. Palkinto myönnetään tekstin, ei esityksen perusteella. Kantaesityskaudellaan KOM-teatterissa Pasi Was Here ylsi yli 26 000 katsojan yleisömenestykseen.

"Minun on helpompi kirjoittaa näytelmäni jollekin tietylle katsojalle kuin koettaa tarjota jokaiselle jotakin. Tämän näytelmän ihannekatsoja on lapsuudenystäväni Savonlinnan esikaupunkialueelta Kellarpellosta. Ajattelen tekstini olevan ikään kuin lahja hänelle", kertoo Veikko Nuutinen. Millaisen näytelmän Pasi sitten olisi halunnut nähdä? "Ajattelin, että lapsellisen hauskan, villin, törkeän, räävittömän, ronskin. Näytelmän, jossa on hurjia toimintakohtauksia, raakuuksia, kiusallisen noloja tilanteita, alapäähuumoria, pissakakkajuttuja ja Sepulturan ja Panteran musiikkia. Näitä laatuja lähdin hakemaan, kun aloin miettiä teoksen estetiikkaa."

Eino Salmelaisen näyttämölle Pasi Was Heren ohjaa Milko Lehto. Lavastussuunnittelusta vastaa Teppo Järvinen, pukusuunnittelusta Paula Varis, valosuunnittelusta Sami Rautaneva ja äänisuunnittelusta Niklas Vainio. Rooleissa nähdään Tuukka Huttunen (Pasi), Janne Kallioniemi (Hemmo) sekä Maija Lang ja Tommi Raitolehto useissa vaihtuvissa tehtävissä.

Esitystä suositellaan vähintään yläkouluikäisille. Liput 38-33 € (koululaisryhmät opettajan johdolla 17 € / lippu).


Pressikuvat:
http://www.ttt-teatteri.fi/mediagalleria/pasi-was-here-pressikuvat

Pasi Was Here TTT:n verkkosivuilla:
http://www.ttt-teatteri.fi/ohjelmisto/pasi-was-here

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
tiedottaja Mika Kauhanen, puh. 050 401 8252, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi

Rovaniemen Teatteri – Lapin Alueteatteri ja Tanssiteatteri Rimpparemmi tuottavat Myrskyluodon Maija -musikaalin ensi-iltaan helmikuun 10. päiväksi Lappia-taloon. Myrskyluodon Maija on Rovaniemen Teatterin ja Rimpparemmin suurin yhteistuotanto yli kymmeneen vuoteen. Edellinen yhtä ison mittakaavan esitys Rovaniemen Teatterissa oli Marilyn-musikaali kaudella 2006–2007.

Myrskyluodon Maija -musikaalin ohjaa Seppo Välinen. Esitys pohjautuu Anni Blomqvistin kirjasarjaan, Jussi Helmisen musikaalikäsikirjoitukseen ja Jukka Keinosen sovitukseen. Sävellys on Matti Puurtisen. Musikaalista on esityksiä 19. toukokuuta saakka Lappia-talon suurella näyttämöllä.

Myrskyluodon Maija tuo Lappia-talon näyttämölle 47 esiintyjää käsittäen näyttelijät, tanssijat ja orkesterin. Näyttelijät ja tanssijat tulevat Rovaniemen Teatterista, Tanssiteatteri Rimpparemmiltä sekä Lentävän Poron Teatterista. Lisäksi lavalla nähdään laulajia, muusikoita sekä Lapin urheiluopiston tanssilinjan opiskelijoita. Päärooleissa vanhana Maijana on Pirjo Leppänen ja nuorena Maijana Kirsi Kärnä. Jannen roolin näyttelee Eero Ojala.

Musikaalin suunnittelu on alkanut maaliskuussa 2017. Suunnitteluryhmässä ovat ohjaaja Seppo Välisen lisäksi olleet koreografi Matti Paloniemi, lavastaja Pentti Uimonen ja pukusuunnittelija Paula Varis. Kapellimestarina on Minna Siitonen, joka on myös sovittanut musiikin. Valo- ja videosuunnittelu on Miksa Koposen sekä äänisuunnittelu Antti Lindholmin ja Taito Kantomaan yhteistyötä. Naamioinnin on luonut Kaisa Mylläri.

Ohjaaja Seppo Välinen pitää Myrskyluodon Maija -musikaalin kantavina teemoina uskoa, luontoa ja rakkautta. Niistä voimakkaimmin nousee esiin rakkaus.

- Luonto on Myrskyluodolla arjen keskiössä. Se määrittää olemista, kun eletään ulkosaaristossa. Tarinan aikaan usko ja kristillinen kirkko ovat olleet vahvasti osa kulttuuria. Maijan usko on kuitenkin myös uskoa yhteisöön, rakkauteen, luonnonvoimiin ja elämään. Suurinta on rakkaus läheisiin, lapsiin ja ennen kaikkea puolisoon. Maijan ja Jannen rakkaus on ikuista, toiseen nojaavaa rakkautta, ohjaaja Seppo Välinen sanoo.

Myrskyluodon Maijan tapahtumat kulkevat 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun. Ohjaajan mukaan aikakausi on näytelmästä tunnistettavissa. Kuitenkin ennen kaikkea esitys on tunnevoimainen draama ja kertoo Myrskyluodon ihmisten iloista ja suruista naisen kokemana.

- Myrskyluodon Maija on iso suomalainen tarina ja iso naisen tarina. Olemme hakeneet voimaa ja perustaa tarinan aikakaudesta, mutta emme ole antaneet sen jähmettää meitä vaan esitys on täynnä iloa, nuorta energiaa ja elämään luottavaa villeyttä, Seppo Välinen kuvailee. 

Lisätietoja saat Kati Kuhalta: kati.kuha@rovaniementeatteri.fi, 040 7686672.

Oheiset kuvat on ottanut Petri Teppo. Niissä on nuori Maija (Kirsi Kärnä), vanha Maija (Pirjo Leppänen) ja Janne (Eero Ojala).

Talvehtiva luonto herää hetkeksi iloiseen eloon, kun suosittu Eläinten talvi –tapahtuma järjestetään tulevana lauantaina Liminganlahdella.

Eläinten talvi –tapahtuma järjestetään la 3.2.2018 klo 11–15. Liminganlahden luontokeskukseen ja sen pihapiiriin on järjestetty perheille monenlaista tekemistä. Paikan päällä pääsee muun muassa tutustumaan talviötököihin mikroskoopilla, askartelemaan ja kurkistamaan karhunpesään. Saukkosisarukset saattelevat perheet luontorasteille.

- Nyt on helppoa lähteä talviselle luontoretkelle myös perheen pienempien kanssa, toteaa Ulla Matturi Metsähallituksesta.

Tapahtuma järjestään nyt jo kuudennen kerran. Suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Tänä vuonna hyvä lumitilanne mahdollistaa monipuolisen tekemisen kirjon ulos.

- Meillä pääsee kokeilemaan lumikenkäilyä ja lumirakentamista. Ja tietysti ohjelmassa on myös suosittu poniajelu ja -ratsastus, Matturi ynnää.

Kaikki ohjelmat ovat maksuttomia ja tapahtumaan on vapaa pääsy. Kahvila Karikukko on avoinna koko tapahtumapäivän ajan. 

Eläinten talvi – tapahtuman järjestävät Metsähallituksen luontopalvelut, Limingan kunta, Ravintola Karikukko, Limingan 4H-yhdistys, Lakeuden Luonto ry, Liminganlahden Ystävät ry, Celtun ponitalli ja Limingan Niittykärpät sekä Limingan ja Tupoksen yhtenäiskoulu.

Fb-linkki: https://www.facebook.com/events/411532269284349/

Nettisivut: http://www.liminganlahti.fi/tapahtumat/elainten-talvi-2018.html

Lisätietoja:

luontokeskuksen hoitaja Ulla Matturi, Metsähallitus, Pohjanmaan–Kainuun Luontopalvelut

p. 040-1293357 tai  ulla.matturi@metsa.fi

Viime viikonloppuna 5 suomalaista osallistui K1 Premier Leaguen Pariisin osakilpailuun. Uusien sääntöjen mukaisesti osakilpailun osanottajamäärä on rajattu 64 kilpailijaan/sarja. Osallistumisoikeuden määrittäjänä toimii WKF:n rankingTOP50 rankatut pystyivät suoraan lunastamaan paikkansa ja lopuille paikoille otettiin TOP100 rankattuja ilmoittautumisjärjestyksessä.

Pariisin osakilpailuun suomalaisista paikansa lunastivat Emma Aronen (naisten -61kg, WKF ranking 47), Titta Keinänen (naiset +68kg, WKF ranking 66), Bess Mänty (naisten kata, WKF ranking 85), Niklas Turunen (WKF ranking 83) ja Jesse Enkamp (WKF ranking 90).

Kisojen ensimmäisenä päivänä perjantaina 26.1 suomalaisista tatamilla nähtiin naisten katassa otteleva Bess Mänty. Mänty kärsi 0-5 tappio Ranskan Alexandra Feraccille. Feracci selvisi kolmannelle kierrokselle, jossa putosi jatkosta.

Toisena kisapäivänä ensimmäisenä vuorossa oli miesten kata. Niklas Turunen hävisi 0-5 Turkin Ali Sofuoglulle. Turusen turkkilaisvastus voitti vielä kaksi ottelua, mutta hävisi ottelun lohkovoitosta.

Espanjan Jose Manuel Carbonell kukisti 4-1 sarjan toisen suomalaisedustaja Jesse Enkampin. Carbonell putosi seuraavalla kierroksella.

Naisten -61kg sarjassa otellut Emma Aronen kärsi 0-4 tappion Romanian Ionita Claudialle. Claudia eteni vielä kaksi kierrosta, mutta matka päättyi tappioon neljännesfinaalissa.

Titta Keinänen kohtasi naisten +68kg sarjan avausottelussa Ranskan Sofia Klouchan. Keinänen vei ottelussa voiton 5-0.
Toisen kierroksen ottelussa Keinästä vastaan asettui Bosnian Matea-Noah Medic. Keinänen jatkoi hyviä otteita ja voitti ottelun vahvalla 7-0 -tuloksella. Kolmannen kierroksen ottelussa Keinänen kukisti Ukrainan Anastasiya Stepashkon 3-0 ja eteni näin neljännesfinaaliin, jossa kohtasi Ranskan Nadege Ait-Ibrahimin.
Neljännesfinaalissa kumpikaan ottelija ei pystynyt pistesuorituksiin, joten ratkaisu jouduttiin hakemaan tuomariäänestyksellä, joka meni Ait-Ibrahimille tuomariäänin 0-5. Ait-Ibrahim eteni semifinaaliin ja meni lopulta finaaliin asti. Keinäselle avautui keräilyottelun kautta mahdollisuus päästä taistelemaan pronssista. Keräilyottelussa Keinänen kohtasi tutun vastustajan, Espanjan Maria Torres Carcian. Keinänen voitti ottelun 5-2 ja eteni näin pronssiotteluun.

Titta Keinänen kohtasi sunnuntain pronssiottelussa Englannin Amelia Harveyn häviten tuloksella 1-0. Titan lopullinen sijoitus näissä hyvin kovatasoisissa kilpailuissa oli 5. sija.

Karateliiton Olympiavalmentaja Kai Keinäsen kommentit:  

”Titta Keinänen onnistui karsintapäivänä kympin arvoisesti ottelusta toiseen. Matkalla kaatui mm. Ukrainalainen WKF-ranking 4. ja viimevuonna Titan kolme kertaa voittanut espanjalainen. Näistä suomalaisottelijan onnistumisista ja niihin johtaneista asioista pitää ottaa kiinni ja analysoida, tällaista materiaalia harvoin tältä tasolta on saatavissa.

Seuraavan päivän pronssiottelun Titta hävisi 0-1. Otteissa oli iso ero edellispäivän onnistumisiin. Vastustaja otti ensimmäisen pisteen, hätäilyksi meni ja sen myötä etäisyydet ja sellainen luonnollinen rytmi katosi. Vastustaja osasi myös pelata ja rikkoa hyvin. Näyttää olevan niin, että tarvitaan kokemusta erillisen mitaliottelupäivän paineen hallintaan.  Vaikka asiaa kuinka puheen tasolla käytiin läpi, niin nuo painepaikat on urheilijan vaan koettava itse ja niistä opittava. Mitaliottelupäivä on rytmiltään kaikin puolin erilainen ja painetta lisääviä asioita on monenlaista jo ennekuin ottelija kuulutetaan sisään halliin.”

 "Todella hieno suoritus Titalta kokonaisuudessa ja tästä on hyvä lähteä kohti syksyn olympiakarsintoja!!

Lisätietoja:

 Anssi Kaltevo

 Urheilutoimenjohtaja

 Suomen Karateliitto

 gsm. +358 50 3141201

  e-mail. anssi.kaltevo@karateliitto.fi

Åbo ungdomsfullmäktige stöder årligen genomförandet av operativa projekt som ungdomar själv planerat med sammanlagt 10 000 euro. Finansiering kan sökas en gång om året och maximibeloppet som beviljas för ett projekt är 2 000 euro. Ansökningstiden har börjat och pågår fram till den 18 februari.

Projektpengar kan sökas av en grupp som består av minst tre ungdomar i åldern 13–19 år som bor eller studerar i Åbo. Önskemålet är att de unga lägger fram idéer om evenemang och verksamhet som så många som möjligt kan delta i. Det kan handla om t.ex. temadagar, konserter, discon, utflykter, föreläsningar eller kurser som inte annars skulle ordnas.

Ungdomsfullmäktiges presidium väljer bort på förhand de projekt som inte uppfyller reglerna för projektansökan. Ungdomarna presenterar sina projektidéer vid ungdomsfullmäktiges sammanträde på Åbo stadshus den 28 mars 2018. Ungdomsfullmäktige röstar fram de idéer som beviljas finansiering. Projekten genomförs under 2018.

Ansökningsblanketten finns på sidan http://lomakkeet.turku.fi. På ungdomsfullmäktiges webbplats finns regler för projektansökan och ytterligare information www.turku.fi/sv/ungdomsfullmaktigespengar.

 Åbo ungdomsfullmäktige är en vald och obunden påverkansgrupp som företräder unga som bor och studerar i Åbo och driver deras intressen.

Mer information:

ungdomssekreterare Mirja Teräs
tfn 044 907 2969
mirja.teras@turku.fi
ungdomstjänsterna
Åbo stads fritidssektor