Lohjan kaupunginorkesteri

MEDIATIEDOTE

29.1.2018

Julkaisuvapaa: HETI

Kuusi eri tavoin yötä, unta ja unia käsittelevää runoa sävelin

Kaksi Serenadia konsertit esitetään keskiviikkona 7.2.2018 klo 19 Porvoon tuomiokirkossa, torstaina 8.2.2018 klo 19 Laurentius-salissa, Lohjalla ja lauantaina 10.2.2018 klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Helsingissä. Konsertissa solisteina esiintyvät Tom Nyman, tenori ja Jakob Keiding, käyrätorvi. Lohjan kaupunginorkesteria johtaa Esa Heikkilä. Konsertin esitettävät teokset ovat Benjamin Brittenin Serenadi tenorille, käyrätorvelle ja jousiorkesterille op. 31 ja Anton Dvorakin Serenadi jousille op. 22 E-duuri. Liput 20/17€ (alennettu lipunhinta opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset) ennakkoon myy www.netticket.fi ja tuntia ennen ovelta kaikille 25€.

Tanskalainen Jakob Keiding on soittanut aiemmin muun muassa Itävallan radion sinfoniaorkesterissa, mutta toimii tällä hetkellä Kööpenhaminan filharmonikkojen soolocornistina.

Tom Nymanin pitkään uraan mahtuu oopperaa, operettia, musikaalia ja rock`n´rollia. Lähinnä hänet tunnetaan Mozart -rooleistaan ja suurten kirkkomusiikkiteosten tenoriosien esittäjänä. J. S. Bachin passioevankelistana häntä on kuultu lähes kolmenkymmenen vuoden ajan ja näytäntöjä W. A. Mozartin Taikahuilun Taminona on kertynyt yli 200. Nykyään Tom Nyman toimii laulunopettajana Porvoonseudun musiikkiopistossa ja esiintyy edelleen ahkerasti.  Nyman on levyttänyt Brittenin Serenaden vuonna 2005 Suomalaisen kamariorkesterin kanssa Susanna Mälkin johdolla. CD: llä käyrätorvea soittaa Timo Ronkainen.

Benjamin Britten lienee edelleenkin kaikkein tunnetuin ja esitetyin 1900-luvun brittiläinen säveltäjä. Hän loi mainetta etenkin oopperoiden ja laulusarjojen säveltäjänä. Useat lauluteokset syntyivät Brittenin elämänkumppanille, tenori Peter Pearsille (1910–1986).

Runoudessa Britteniä näyttävät kiinnostaneen mystiset sävyt, jonkinlaisen näkymättömän voiman läsnäolo. Serenadin osien teksteiksi hän valitsi kuusi eri tavoin yötä, unta ja unia käsittelevää runoa eri aikakausilta. Tunnelmat ovat toisinaan herkän romanttiset, toisinaan ahdistavat ja painajaismaiset.

Serenadi syntyi vuonna 1943. Britten oli paennut USA:han välttyäkseen sotapalvelukselta ja pasifistisen vakaumuksensa vuoksi hän joutui joksikin aikaa vankileirille palattuaan takaisiin Englantiin 1942.

Samoihin aikoihin Britten ja Pears tapasivat nuoren käyrätorvensoittaja Dennis Brainin, jolle Serenadin käyrätorviosuus kirjoitettiin. Kantaesitys oli lokakuussa 1943 Wigmore Hallissa, Lontoossa. Solisteina tietenkin Pears ja Brain. Toisinajattelijan kohtalo, joka oli myös hieman myöhemmin valmistuneen Peter Grimes -oopperan johtoajatus, kulkee yhtenä teemana myös Serenadissa.

KAKSI SERENADIA

ke 7.2.2018 klo 19 Porvoon tuomiokirkko

to 8.2.2018 klo 19 Laurentius-sali

la 10.2.2018 klo 18 Lauttasaaren kirkko

Tom Nyman, tenori

Jakob Keiding, käyrätorvi (Tanska)

Esa Heikkilä, johtaa

Lohjan kaupunginorkesteri

Britten: Serenadi tenorille, käyrätorvelle ja jousiorkesterille op. 31

Dvorak: Serenadi jousille op. 22 E-duuri

Liput 20/17€ sis. toimitusmaksut netticket.fi, tuntia ennen ovelta 25€

§ 3 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin maakuntakaavaehdotus, lausunto

Valtuusto päätti antaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen ehdotuksesta seuraavan lausunnon: Tuusulan kunnalla ei ole lausuttavaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan Östersundomin alueen kaavaehdotuksesta.

§ 4 Linjapuisto II, asemakaavan muutosehdotus

Valtuusto päätti hyväksyä Linjapuisto II asemakaavan.

§ 5 Stipendirahaston perustaminen Rusutjärven koululle

Valtuusto päätti

• perustaa Armas Kallion stipendirahaston Rusutjärven koululle

• hyväksyä rahastolle liitteen mukaiset säännöt

• sijoittaa rahaston peruspääomaksi Armas Kallon lahjoittaman 5.000 € (viisituhatta euroa).

§ 6 Sidonnaisuuksien ilmoittaminen

Valtuusto päätti merkitä tiedoksi sidonnaisuusilmoitukset.

§ 7 Urheilu- ja taidepainotteisen lukion perustaminen Tuusulaan, aloite ja hevospainotteinen lukio Tuusulaan, aloite

Valtuusto päätti katsoa valtuutettujen Jani Peltosen 9.11.2015 § 163 ja Pasi Huuhtasen 10.10.2016 § 97 tekemien aloitteiden tulleen käsitellyksi.

§ 8 Puhdas ja laadukas lähiruoka kouluihin ja päiväkoteihin sekä lähiruoka kunniaan

Valtuusto päätti katsoa valtuutettu Antti Kaikkosen 19.3.2012 § 44 esittämän Tuusulan valtuuston keskiryhmän aloitteen ja Päivi Visurin 2.9.2013 § 113 esittämän aloitteen tulleen käsitellyksi.

§ 9 Konserttisali suunnitteilla olevan lukiokiinteistön juhlasali- ja auditoriotiloihin, aloite

Valtuusto päätti katsoa valtuuston puheenjohtaja Arto Lindbergin esittämään Tuusulan Kamarikuoro Sonores ry:n 8.6.2015 § 93 tekemän aloitteen tulleen käsitellyksi.

§ 10 Ruskeasannan juna-aseman käyttöönotto, aloite

Valtuusto päätti katsoa Ruut Sjöblomin 10.6.2013 § 98 esittämän aloitteen tulleen

käsitellyksi.

§ 11 Muut asiat

• Aloite sähköautojen latauspaikoista
• Aloite kestävän kehityksen sitoumuksesta
• Kysymys esteellisyydestä kommentoitaessa kokousta kommentointiseinän kautta
• Aloite uusista pysäkkikatoksista joukkoliikenteeseen
• Aloite lähiruoan ja luomun hyödyntämisestä kouluruokailussa
• Aloite Purolan joukkoliikenneyhteyksien turvaamisesta

Tasaisen kovaa matkailun kasvua Kemissä

Kemin Matkailu Oy:n laatima strategia yhteistyössä Kemin kaupungin kanssa on ollut onnistunut ja saavuttanut tavoitteensa. Yhtiö on toiminut päämäärätietoisesti strategian mukaisesti kehittäen kaupungin kärkimatkailutuotteiden LumiLinnan ja Jäänmurtaja Sampon palveluita. Kemin Matkailu Oy:n kasvuvauhti on ollut tasaisen kovaa viimeisten vuosien aikana. Liikevaihto on kasvanut tasaisesti noin 30 % vuosittain ja viime vuoden liikevaihdon kasvu on noin 35 % noussen 5,5 miljoonasta eurosta 7,4 miljoonaan.

Matkailu on työvoimavaltainen ala, eikä sitä voida mainittavasti automatisoida. Ala työllistää erityisesti nuoria. Matkailu pysyy liiketoimintana Suomessa, sitä ei voida siirtää ulkomaille. Ulkomaalaiset matkailijat jättivät viime vuonna Suomeen yli 4 miljardia euroa.     Matkailulla on myös aluepoliittista vaikutusta, joka tuo elinvoimaa voimakkaasta teollisuudesta tunnetussa Kemissä. “Matkailun vienti on Kemin Matkailu Oy:n toimesta tuonut viime vuonna työtä 30henkilötyövuotta ja palkkatulojen, investointien ja paikallisten palvelujen välittämisen kautta yli 5milj. euroa. Kemissä viimeinen matkailutuloselvitys koskee vuotta 2014 ja tällöin tulot olivat 19,1 miljoonaa euroa ja 177 henkilötyövuotta. Tavoitteemme on nostaa matkailutulo 30 miljoonaan euroon ja luoda uusia ympärivuotisia matkailutyöpaikkoja. Asiakkaistamme suurin osa tulee ulkomailta, ja kun saadaan vielä viipymä pidennettyä, tulee alueelle jäämään entistä suurempi määrä tuloja huomaamattakin mm. pesula-, leipomo-, kuljetus-, vähittäiskauppa-, hyvinvointi- ja viestintätoimialoille,” kertoo Kemin Matkailu Oy: toimitusjohtaja Susanna Koutonen.

LumiLinnasta ympärivuotinen matkailunähtävyys Kemiin

Matkailijoiden kaupunkiin  tuomalla rahalla on rakennettu alueelle parin viime vuoden aikana elämyksellistä lasimajoitusta ja nyt alueelle nousee ympärivuotisen talven ihmemaa. Vuonna 2019 matkailijoiden ei tarvitse enää turhaa etsiä lumilinna-kaupungista talvista matkailunähtävyyttä keskellä kesää. Ympärivuotisen LumiLinna-rakennuksen maatyöt on aloitettu ja päärakennus avaa ovensa vuoden loppuun mennessä. Rakennukseen tulee 400 m2 kokoinen kylmätila, jossa toimii yksi LumiLinnan ylpeyden aihe; LumiRavintola. “Jääpöytien ääressä upeaa lumitaidetta ihastellen voi illallisen nauttia ja jääkuksalla kippistää vaikkapa juhannuksena. LumiLinna on aina muuntautunut vuodesta toiseen ja sama ajatus näkyy tässä tulevassa ympärivuotisessa rakennuksessa. Sen tilat, niin kylmät, kuin lämpimät muuntautuvat palvelemaan erilaisia asiakasryhmiä. Matkailijoita saadaan talvella entistä enemmän ja matkailu kautta saadaan laajenettua keskiyön auringon ja ruskan aikaan. Tila tulee tarjoamaan alueelle myös aivan uudenlaisen kokonaisuuden muun muassa kokousjärjestelyitä silmällä pitäen,” kertoo Kemin Matkailu Oy:n tiedottaja Noora Barria.

Matkailuyhtiön strategian lisäksi kaupunki on yhteistyössä alueen matkailuyritysten kanssa luonut matkailun kasvustrategian, jonka mukaan Kemin Matkailu Oy sitoutuu muun muassa kasvattamaan matkailijoiden viipymää kaupungissa ja houkuttelemaan viisi uutta matkailutoimijoita kaupunkiin joka vuosi. Kasvun myötä on saatu uusia yhteistyökumppaneita, jotka edelleen vahvistavat toimintaa ja luovat luottamuksen matkailuyhtiön rinnalla sille, että Kemissä yrittäminen kannattaa ja sillä on vankka tulevaisuus. Matkailu on elämysliiketoimintaa ja on tärkeä että muistamme että kyse ei ole  siitä että rahaa vastaan asiakas saa palvelun vaan muisti jäljestä mikä palvelusta syntyy.

Kemi houkuttelee aasialaisia matkailijoita

Niin Kemissä, kuin muuallakin Lapissa ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset ovat kasvaneet. Vuoden 2017 Tammi-Marraskuun aikana  Lapissa kirjattiin 2 440 000 yöpymistä, joista suomalaisille 1 330 000 (-2,7 %) ja ulkomaalaisille 1 110 000 (+26,3 %) yötä. Lapin markkinaosuus koko maan yöpymisistä oli 12,2 %.Lappi oli vertailualueisiin verrattuna sijalla kaksi Helsingin jälkeen. Kemissä yöpymisiä oli vastaavana aikana lähes kuusi prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Kasvu tuli kokonaan ulkomailta: kansainväliset yöpymiset lisääntyivät 27 prosenttia, kun kotimaan yöpymiset laskivat kolme prosenttia.

Aasialaisten osuus oli 48 % Kemissä rekisteröidyistä kansainvälisistä yöpymisistä tammi-marraskuussa 2017. Eri kansallisuuksista eniten yöpymisiä Kemissä oli kiinalaisilla, joiden osuus oli lähes 24 % kaikista kansainvälisistä yöpymisistä (Kiina ja Hongkong 29 %). Seuraavina olivat Taiwan, Ruotsi, Saksa ja Thaimaa. Kiinalaisten ja taiwanilaisten yöpymisten osuus oli Kemissä huomattavasti suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Vapaa-ajan matkalla olleiden yöpymiset lisääntyivät Kemissä tammi-marraskuussa (+17 %) ja työmatkalla olleiden yöpymiset vähenivät hieman (-0,6 %) vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Vapaa-ajan matkailun kasvu tuli ulkomailta, kun työmatkailun vähennys aiheutui kotimaan yöpymisistä.

Laadukkaalle majoitukselle kysyntää Kemissä

Kemin kaupungin ja sen omistaman matkailuyhtiön välisen sopimuksen mukaan Kemin Matkailu Oy:n keskeinen tavoite on kasvattaa matkailusesonkia, matkailutuloa, viipymää ja henkilötyövuosia Kemissä omarahoitteisesti ja juuri tähän yhtiön toiminta tähtää toimenpiteillään. Tällä hetkellä noin 70 % matkailuyhtiön asiakkaista yöpyy Kemissä. Laadukas majoitustarjonta ja monipuoliset ohjelmapalvelut ovat edellytys viipymän kasvuun.  Kemin rekisteröity majoituskapasiteetti oli marraskuussa aika vaatimaton: 7 majoitusliikettä, 310 huonetta ja 615 vuodetta. “On hienoa, että meillä löytyy uskoa kasvuun ja suhtautuminen matkailun kasvattamiseen on  positiivista ja kaupungissa on valmiudet kolmelle uudelle hotellihankkeelle. Suomessa tähtiluokitus ei ole käytössä, mutta kovasti tänne kaivataan laadukasta uutta hotellia.” toteaa Susanna Koutonen. Viimeisten tutkimusten mukaan 86% Kiinalaisista majoittuu kolmen tai useamman tähden hotellissa ja suosituin hotelli on neljä tähteä ja suuri kasvu on ollut viiden tähden hotellien käytössä. “Paikallisia tuotteita ja kokemuksia etsitään, mutta suuri kysyntä on ns. high-end-tuotteille.” Koutonen lisää.

Matkailun kesäkausi talven rinnalle

Lapin talvimatkailu kasvaa kovaa vauhtia. Lumirakentamista, elämyksellistä majoitusta ja ohjelmapalveluita kehitetään ja uutta rakennetaan eri puolille Pohjoista Suomea. Talven sanoma on levinnyt ympäri maailmaa ja nyt mahdollisuudet ovat myös muissa vuodenajoissa. Markkinointi kohdistetaan entistä enemmän ulkomaille ja nimenomaan kesään ja syksyyn. “Meillä vilkkainta on talvella, mutta potentiaali kesässä on mittava. Kiinassa vilkkain matkustuskausi on touko-syyskuussa, jolloin tehdään 52% matkoista. Meri ja valoisat yöt ovat Meri-Lapin valttikortti. Merellisyyden hyödyntäminen on nyt tehty strategian mukaisesti ympärivuotiseksi ottaen alueen historiallinen ja ainutlaatuinen saaristo käyttöön. Vielä kuitenkin kaipaamme lisää aktiviteetteja ja ohjelmapalveluja erityisesti sulan veden aikana.” Koutonen kertoo.

Lisätietoja:

Kemin Matkailu Oy:n viestintä- ja kehittämissuunnittelija Noora Barria 040 149 6306, noora@visitkemi.fi

Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Susanna Koutonen 050 340 8856, susanna.koutonen@visitkemi.fi

Tamperelainen sambakoulu União da Roseira ry. viettää 30. juhlavuottaan. Juhlavuosi huipentuu näyttävään, yli sadan esiintyjän Viva las Roseiras -show’hun lauantaina 10.3.2018 Tampereen Hiedanrannan Kuivaamolla.

Tamperelaiset sambaajat esiintyivät ensimmäisen kerran Roseira-nimellä koulujen päättäjäispäivänä 4.6.1987. Siitä sai alkunsa nyt jo 30-vuotiaan sambakoulun tarina. Vuosien varrella Roseira on paitsi kasvanut ja kehittynyt se on tuonut myös Suomeen brasilialaista sambakulttuuria sekä tehnyt Suomi-sambaa tunnetuksi ympäri maailmaa. Roseiralaiset sambaajat ovat saaneet arvostusta aina karnevaalien kotikaupungissa Rio de Janeirossa asti; Roseiran riveistä löytyy muun muassa ainoa suomalainen sambaaja, Riikka Hietakorpi, joka on valittu parissakin riodejaneirolaisessa sambakoulussa koulun teknisesti taitavimpien tanssijoiden, passistojen, joukkoon karnevaalikulkueisiin.

Tänä päivänä Roseirassa on noin 240 jäsentä aina sylivauvoista eläkeläisiin. Toiminta on aktiivista – viikoittaisessa lukujärjestyksessä on jopa 12 tanssi- ja soittotuntia eri ikäisille ja tasoisille sambaajille, minkä lisäksi keikkaileva ryhmä käy esiintymissä vuoden mittaan useissa erilaisissa tilaisuuksissa. Roseira osallistuu vuosittain järjestettävään Suomen sambakoulujen väliseen kulkuekilpailuun Helsinki Samba Carnavaliin ja tuo saman kulkueen myös Tampereen kaduille Kukkaisviikkojen yhteydessä.

”30-vuotissynttäreidemme juhlinta käynnistyi viime kesänä Helsinki Samba Carnavalissa, joissa toimme Helsingin kaduille Las Vegas -teeman mukaisen Viva las Roseiras -kulkueen. Sijoituimme kulkueellamme sambakoulujen suomenmestaruuskilpailussa hopealle”, kertoo Roseiran puheenjohtaja Kaisa Muhonen.

Parhaillaan Roseira viimeistelee näyttävää Viva las Roseiras -show’taan, joka nähdään Tampereen Hiedanrannan Kuivaamolla lauantaina 10.3.2018. ”Show'ssa on esiintymässä noin sata tanssijaa ja soittajaa ja luvassa karnevaalisamban lisäksi myös muita brasilialaisia rytmejä, kuten samba-reggaeta ja pagodea. Ja koska Vegas-teemalla mennään edelleen, poikkeaa lavalla myös muun muassa sambaava yksikätinen, Elvis, flamingoja ja Las Vegasin valoja”, Muhonen kertoo.

Show’n jälkeen juhlat jatkuvat kello 03 saakka brasilialaisen musiikin tahdittamana. Säihkyvän esityksen lisäksi tarjolla on myös brasilialaista ruokaa, feijoadaa. Tilaisuuden ruoista vastaa Tom&Crill ja juomista Klubi.

Lisätietoja:

União da Roseira ry.
Puheenjohtaja Kaisa Muhonen, kuisma@samba.fi, p. 040 751 8986
Hanni Hirvonen, hanni.hirvonen@gmail.com, p. 050 368 0678
www.roseira.net

Show-liput (K-18):
www.tiketti.fi/Viva-Las-Roseiras-Sambakoulu-Uniao-da-Roseiran-30-lippuja/51458

Haastateltavia lehdistölle:

Marika Kivipelto: suunnitellut show’n ja useiden Roseiran karnevaalikulkueiden visuaalisen ilmeen. p. 040 729 2318, marikakivipelto@gmail.com

Miia ja Marjo Tuomimäki: sambaa tanssivat, soittavat ja laulavat siskokset, jotka ovat olleet mukana jo 1990-luvulla lasten ryhmässä. Miia p. 040 485 8668, miia.tuomimaki@gmail.com, Marjo p. 044 516 0328, mkm.tuomimaki@gmail.com

Riikka Hietakorpi: mukana Roseirassa 90-luvun alkupuolelta asti, osaa kertoa paljon myös Roseiran historiasta. Ainoa suomalainen sambaaja, joka on valittu parissakin riodejaneirolaisessa sambakoulussa koulun teknisesti taitavimpien tanssijoiden, passistojen, joukkoon karnevaalikulkueisiin. Parhaillaan matkalla Riossa, joten yhteydenotot vain sähköpostitse hietakorpi.riikka@gmail.com

Ensiesittelyssä täysin uudenlainen allasmalli. Blanco on lanseerannut maalaisromanttis-industriaalisen Blanco Cronos XL 8 altaan. Allas on suunnattu high-end markkinoille vaativille kuluttajille. Altaan muotoilu mukailee modernilla tavalla viime vuosien suositun keraamisen altaan muotokieltä. Materiaali ja pintakäsittely antavat altaalle viimeistellyn design-ilmeen.

Painokelpoiset kuvat ladattavissa tiedotteen lopussa.

Allas, jossa maalaisromantiikka yhdistyy moderniin ilmeeseen

Blanco Cronos XL 8 -altaassa on yhdistettynä maalaisromanttisen keraamisen altaan muotoilu ja industriaalinen ilme. Näyttävä allas on varma katseenvangitsija jokaisessa tilassa.

Harmoonisen eleetön pinta antaa altaalle omanlaisen hillityn ilmeen. Allasmateriaali on harjattua ruostumatonta terästä.

Allas on saatavilla -IF mallina, jossa reuna on kiinni pöytätasossa sekä tason alapintaan asennettavana -U mallina.

XL-kokoisen altaan syvyys on 190 mm ja etureunan korkeus voidaan tehdä kalustevalmistajan mallistoon sopivalla mitoituksella. Altaaseen on saatavilla lisävarusteena pähkinäpuinen leikkuulauta, joka asettuu tukevasti altaan päälle. Altaan ovh hinta 2000-2300 € (sis. alv) asennustavasta riippuen.

 Linkki Blanco:n tiedotteeseen

 Lisätiedot ja lisäkuvamateriaali: Anu Tapio anu.tapio@lapetekgroup.fi

Tornio bryggeriets butiköppning lördag 3.2. kl 11.00 fi tid. 

Tornio bryggeri har arrangerat guidade turer och öl provningar ända sedan verksamheten drog igång, men att sälja öl direkt från fabriken har inte tidigare varit möjligt. Detta har väckt förundran, särskilt hos de utländska besökarna. Nu ger alkohollagen även mikrobryggerier samma möjlighet att sälja egna produkter som tidigare endast tillåtits till vingårds- och sahti (finsk råg öl) producenter.

Bryggeributiken finns i Upplevelsecentrum Lappari, nära nationsgränsen, där även bryggeriet finns. (tidigare Lapin Kultas lokaler).

I utbudet kommer det att finnas produkter som man känner igen från Alko (finska systembolaget) och dagligvarubutiker i Finland, men till bryggeributiken kommer det också att komma till lite starkare ölsorter och special utgåvor.

– Förutom försäljning av öl på flaska och burk, så finns en förhoppning om att i framtiden kunna sälja tappkranar och hyra ut kranar till olika tillställningar, samt att kunna beställa ölflaskor med egna etiketter. Avveckling av normer har varit en bra sak åtminstone här i Norr, och skapar fler arbetstillfällen, berättar bryggerichefen Kaj Kostiander.

Gränshandeln har ökat i Tornio

– Förändringen i alkohollagen i Finland har inneburit att produkterna från finska mikrobryggerier intresserar även på svenska sidan. Vi svarar även på denna efterfrågan. Vi har även planer på dryckesblandningar som speciellt ska intressera svenskarna, lovar Kostiander.

Lagförändringen möjliggör nu även försäljning på drycker upp till 12 procent direkt från bryggeri butiker.

– Ölen från Tornio bryggeri har fått naturliga procentsatser. Alla ölsorter behöver inte förändras. Att öka procenthalten är inte syftet, som en del intressenter befarade i väntan på lagförändringen. Dock har gränsen på 4,7 procent på mellanöl varit en utmaning i vissa ölsorter, berättar bryggeriets marknadschef Jami Teirikari.

Bryggeributiken hittar ni i samma byggnad som Duudeson Aktivitetspark, ingång vid huvudentrén. Butiken har öppet Mån-fre kl. 13-20 och Lör-sön kl. 11-19. finsk tid.

Tornio bryggeri grundades 1873, och har nu startat upp sin verksamhet igen efter 6 kalla år. Bryggeriet som vi minns som Lapin Kulta fabrik, kom till sitt slut, när Hartwall beslutade att flytta öltillverkningen till Lahti i södra Finland år 2010. Norra Finlands långa öl bryggar tradition fick en fortsättning igen år 2016, då Tornio bryggeri Oy startade upp sin verksamhet i samma lokaler som den ursprungliga fabriken.

Mer info:

Kaj Kostiander, VD, Tornion Panimo Oy 
Tel.+358 (0)400 419902 / epost: kaj.kostiander@tornionpanimo.fi 

Jami Teirikari, marknadschef, Tornion Panimo Oy 
Tel.+358(0)40 9 030 645 / epost: jami.teirikari@sangen.fi 

Ulla Tapaninen vierailee keväällä kolmesti TTT-Klubilla komediamonologillaan Lava-ammuntaa V. Näytännöistä ensimmäinen nähdään tulevana lauantaina 3.2. klo 19 ja seuraavat 14.3. ja 14.4.

Lava-ammuntaa V sai ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterissa syyskuussa 2016. Kyseessä on Tapanisen monologisarjan viides osa, joka tarjoilee "come back -komiikkaa" kaikilla mausteilla. Ensimmäinen Lava-ammuntaa valmistui Tapanisen mukaan jo 23 vuotta sitten, silloin teemana "stand up". Jatko-osien luonnehdinnat olivat "sit down", "stay home" ja "lay down".

"Säännöllisin väliajoin olen tehnyt uuden version", Ulla Tapaninen kertoo. "Huumoria kaikki tyynni, niissä nauretaan ensin itselle ja sitten kaikille muille. Olen kiertänyt näillä ympäri Suomea Hangosta Petsamoon. Teattereissa, konserttisaleissa ja työväentaloilla."

Lava-ammuntaa sopii kaikille aikuisille, joilla on huumorintajua, Tapaninen linjaa. Kysyttäessä hänen suhdettaan Tampereeseen hän vastaa: "Meillä on hyvä suhde. Tampereella on aina älyttömän mukavaa. Pidämme toisistamme".


Jukka Kuoppamäen laulukirja aukeaa

Jukka Kuoppamäki on pitkällä urallaan kirjoittanut monia koko kansan omakseen ottamia kappaleita, sellaisia kuin Anna mulle tähtitaivas, Satulinna tai Sininen ja valkoinen. Olennainen osa hänen tuotantoaan ovat myöskin folk- ja rauhanlaulut etenkin menneiltä vuosikymmeniltä.

75 vuoden ikään ehtinyt Kuoppamäki kiertää ja konsertoi yhä aktiivisesti. Hän esiintyy TTT-Klubilla torstaina 15.2. klo 19 otsikolla "Elämäni laulut". Duoparina hänen kanssaan lavalla nähdään Jukka Ruusumaa. Luvassa on vuosikymmenet läpileikkaava ja täysipainoinen ilta, sillä Kuoppamäen tekemistä 1500:sta laulusta on mistä valita.


Pressikuvat Ulla Tapaninen:
http://www.ttt-teatteri.fi/mediagalleria/ulla-tapaninen-lava-ammuntaa-v-pressikuvat

Pressikuvat Jukka Kuoppamäki:
http://www.ttt-teatteri.fi/mediagalleria/ttt-klubin-musiikkivierailut-pressikuvat

Lue lisää esityksistä:
http://www.ttt-teatteri.fi/ttt-klubi

Lisätiedot, haastattelupyynnöt ja pressiliput:
tiedottaja, ohjelmatuottaja Mika Kauhanen, puh. 050 401 8252, mika.kauhanen@ttt-teatteri.fi

TTT-Klubin tulevia esityksiä:
La 3.2. klo 19 Ulla Tapaninen - Lava-ammuntaa V
Ke 7.2. klo 19 Mars vs. Venus? (loppuunmyyty)
Pe 9.2. klo 19 Stand up: Saariluoma, Johansson (loppuunmyyty)
Pe 9.2. klo 21 Yle Perjantai, TV1 suora lähetys
La 10.2. klo 19 Mars vs. Venus? (loppuunmyyty)
La 10.2. klo 22 Litku Klemetti (loppuunmyyty)
To 15.2. klo 19 Jukka Kuoppamäki - Elämäni laulut
Pe 16.2. klo 18:30 Mars vs. Venus?
Pe 16.2. klo 21 Yle Perjantai, TV1 suora lähetys
La 17.2. klo 19 Luolamies (loppuunmyyty)
La 17.2. klo 22 Mopo (levynjulkaisukiertue)

Hurjasti kiinnostusta jo ennakkoon herättänyt Köyliön Lallintalo -musikaali saa ensi-iltansa Rauman Kaupunginteatterissa 3. helmikuuta.

Köyliön Lallintalo on edustanut nuorille usean vuosikymmenen ajan vapauden keidasta, jossa sai elää säännöittä, mutta kuitenkin valvotussa ympäristössä. Lallintalon puuhamiesten mukaan paras tapa valvoa tuhatpäistä nuorisojoukkoa oli puuttua heidän touhuihinsa vain tarvittaessa.

1980-luvulle sijoittuvassa Lallis-musikaalissa yhdistyy kaksi tarinaa: itsenäistyvän raumalaisen tytön kasvutarina sekä kertomus Köyliön Lallintalosta, maineikkaasta tanssi- ja konserttipaikasta. Katja (Tiia Ollikainen) on itsenäistyvä raumalainen tyttö, joka alkaa hamuta kodin ulkopuolelle. Bändi- ja iltariennot vetävät puoleensa ja Lalliksella tavattu porilainen muusikkopoikakin (Mikko Töyssy) kiinnostaa. Tämän kaiken keskellä konservatiivinen isä (Timo Julkunen) järkyttyy ja kokee pienimuotoisen kriisin. Isä kun toivoisi tyttärensä keskittyvän kouluun ja pianonsoittoon.

Musikaaliorkesteriksi on kiinnitetty Pauli Hanhiniemen Retkue. Hanhiniemi nähdään esityksessä Lallintalon vahtimestarin roolissa. Aikakauden musiikki kuljettaa tarinaa tiiviisti. Musikaaliin on valikoitunut mm. Kolmannen Naisen, Yön, Juicen ja Sielun Veljien lisäksi myös Lallintalolla aikanaan esitettyä iskelmämusiikkia. Kuulemme myös Pauli Hanhiniemen Lallis-musikaalia varten säveltämän ja sanoittaman uuden kappaleen.

Viihdyttävän ja vauhdikkaan Lallis-musikaalin ovat käsikirjoittaneet Osku Valve ja Rauman Kaupunginteatterin taiteellinen johtaja Otto Kanerva. Kanerva myös ohjaa esityksen.

Lallis-musikaalin kevätkauden lipuista on ennen ensi-iltaa varattu jo 85 prosenttia. Suuresta kysynnästä johtuen syyskauden esitysten lipunmyynti onkin jo käynnissä.

Lehdistökuvia on ladattavissa osoitteesta: http://www.raumanteatteri.fi/media/

Lisätietoja: http://www.raumanteatteri.fi/ohjelmisto/lallis/

Lisätietoja:

Otto Kanerva, puh. 040 546 3072, otto.kanerva@raumanteatteri.fi

Petteri Kangas, puh. 044 776 9916, petteri.kangas@raumanteatteri.fi

Heinäveden musiikkipäivät 27.6.—1.7.2018

Santtu-Matias Rouvali ja Helsinki Sinfonietta avaavat yhdessä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa Heinäveden musiikkipäivät 27.6.. Avajaiskonsertin ohjelma katsoo kohti tulevaa ja kiinnittyy samalla vahvasti perinteeseen. Orkesteri aloittaa konsertin Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailun 2017 voittajan, 11-vuotiaan Maxim Larionovin uudella orkesteriteoksella, joka on musiikkipäivien tilausteos. Nuori säveltäjä ja kansainvälisissä viulukilpailuissakin menestynyt Maxim Larionov on esiintynyt viulistina Heinäveden Musiikkipäivillä jo vuonna 2015. Rouvali johtaa konsertissa myös W. A. Mozartin Sinfonia concertanten K 364, jonka solisteina soittavat Jyrki Lasonpalo ja Erkki Lasonpalo. Konsertin päätteeksi Rouvali johtaa Ludwig van Beethovenin sinfonian nro 7.

Kantaesitys kapellimestariprofessori Ari Rasilainen johdolla

Juhlien residenssiorkesteri Helsinki Sinfonietta esittää musiikkipäivillä perjantaina 29.6.kapellimestari Ari Rasilaisen johdolla kantaesityksenä Juha Leinosen Konserton huilulle ja orkesterille. Huilusolistina soittaa kansainvälistä uraa tekevä huilutaiteilija Sami Junnonen. Konsertin ohjelmassa kuullaan lisäksi Jean Sibeliuksen Skogsrået - Metsänhaltijatar op. 15 sekä Pjotr Tšaikovskin sinfonia nro 5. Kapellimestari Ari Rasilainen on tehnyt Jorma Panulan Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan kasvattina mittavan kansainvälisen uran ja kuuluu sukupolvensa johtaviin kapellimestareihin. Rasilainen toimii Südwestdeutsche Philharmonie Konstanzin ylikapellimestarina sekä vuodesta 2011 Würzburgin musiikkiakatemian orkesterinjohdon professorina.

Helena Juntunen ja Juha Kotilainen Sibeliuksen Kullervon solisteina

Heinäveden musiikkipäivät huipentuu päätöskonsertissa 1.7. Jean Sibeliuksen Kullervon esitykseen. Helsinki Sinfoniettaa ja Mieskuoro Sirkkoja johtaa juhlien taiteellinen johtaja, kapellimestari Erkki Lasonpalo. Solisteina laulavat sopraano Helena Juntunen ja baritoni Juha Kotilainen. Päätöskonsertin aluksi kuullaan Toivo Kuulan lauluja orkesterisovituksina.

Säveltäjä Otto Kotilainen 150 vuotta

Musiikkipäivät muistaa ohjelmassaan myös Heinävedeltä lähtöisin olevaa säveltäjä Otto Kotilaista, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta vuotta.

Otto Kotilainen loi pohjan Heinäveden musiikkipäiville jo vuonna 1911, kun hän järjesti yhdessä Aino Acktén kanssa Heinävedellä laulu-, soitto- ja urheilujuhlat. Otto Kotilaisella oli huvila Heinäveden reitin varrella Palokissa. Siellä vieraili aikanaan maan merkittävimpiä kulttuurivaikuttajia Eino Leinosta, Juhani Ahosta, Toivo Kuulaan, Evert Katilaan tai Selim Palmgreniin.

Musiikkipäivät järjestää lauantaina 30.6. yhdessä Ms Puijon kanssa Otto Kotilainen 150 vuotta -risteilyn Heinäveden Palokista Suomen korkeimman kanavan Varistaipaleen kautta Valamon luostariin. Myös luostarissa järjestetään musiikkipäivien konsertteja. Luostarin kesätarjontaan kuuluvat myös mm. päivittäiset opastuskierrokset, erilaiset näyttelyt, iltaisin tarjolla oleva valamolainen teepöytä sekä säännölliset risteilyt Juojärvelle luostarin satamasta.

Muu konserttiohjelma julkaistaan helmikuussa 2018.

Heinäveden Musiikkipäivien taiteellinen johtaja on kapellimestari Erkki Lasonpalo.

Lisätietoja:
Heinäveden Matkailutoimisto, puh. 040 550 4811

Lauantaina 10.2.2018 klo 10-14 Radio- ja tv-museo Mastolassa ja sen piha-alueella järjestetään Valtteri Bottas Duathlon TALVIRIEHA. Paikalla on itse Valtteri Bottas sekä Supermarsu-elokuvasta tuttu Supermarsu. Tapahtuma-alueelle on vapaa pääsy. 

Kutsu lehdistölle: 

• Valtteri Bottas Duathlon -lehdistötilaisuus klo 11.30-12.00 
• Radio- ja tv-museo Mastolan auditorio, Radiomäenkatu 37, LAHTI

Ilmoittautuminen tilaisuuteen: Petra Ruonakoski, press@valtteribottasduathlon.com, 040 504 0031.  

Talvisia pihapelejä, Supermarsu ja Valtteri Bottas 

Mastolan piha-alueella on lukuisia talvisia puuhapisteitä, joissa voi kokeilla mm. lumikenkäilyä, polkuautoja, potkukelkkoja, alppicurlingia ja paljon muuta. Sisällä museossa voi lämmitellä varpaitaan ja aivonystyröitään Supermarsun supervoimajahdissa. Perheen pienimmät etsivät aarretta vanhempien opastuksella seuraamalla kuvavihjeitä. Hieman isommat voivat kulkea omien älypuhelimiensa kanssa ympäristöön lisätyn todellisuuden avulla aarteen perässä läpi koko näyttelyn.

Päivän aikana Supermarsu-elokuvasta tuttu Supermarsu liikkuu alueella useaan otteeseen. Valtteri Bottas on paikalla lauantaina klo 11-12. 

Huomioitavaa

Tapahtuman yhteydessä on mahdollisuus ostaa pientä purtavaa ja lämmintä juotavaa käteismaksulla. Tapahtuma-alueelle vapaa pääsy. Alle 18-vuotiaat pääsevät sisälle museoon maksutta, aikuisilta sisäänpääsy tapahtumapäivänä 5 euroa/henkilö. Mastola avaa ovensa jo kello 9.

Radiomäen kentällä pelataan klo 13 alkaen Giants Talviklassikko jääkiekko-ottelu, jonka vuoksi liikenne mäellä tulee ruuhkautumaan. Parkkipaikkoja alueella on vähän, joten autot suositellaan jättämään kotiin tai lähialueiden parkkipaikoille. Toriparkista kävellen Mastolaan on 850 metriä, Matkakeskuksesta 700 metriä ja Isku Areenalta 800 metriä.

Lisätiedot tapahtumasta:

Susanna Norja
projektipäällikkö, Lahden Erikoismuseot
040 1939 257, susanna.norja@lahtiregion.fi 

Petra Ruonakoski
Valtteri Bottas Duathlon -tiedotus
040 504 0031, press@valtteribottasduathlon.com

Yhteistyössä: Valtteri Bottas Duathlon, Visit Lahti, Radio- ja tv-museo Mastola, Yle, Liikuntakeskus Pajulahti. 

Kuvia voi vapaasti käyttää juttujen yhteydessä.
Vuoden 2017 Valtteri Bottas Duathlon kuviin merkintä: Valtteri Bottas Duathlon. Kuvaaja: Niki Soukkio

Kuopion Finland Ice Marathon –jääradan pituus kasvoi tänään tiistaina 30.1., kun Rönön 4 kilometrin mittainen reitti avattiin. Lisäkilometrejä on luvassa lähitulevaisuudessa, riippuen sääolosuhteista.   

Alkuviikon suotuisa sää ja uuden aurauskoneen käyttöönotto on vauhdittanut Finland Ice Marathon –luisteluradan valmistumista. Lauantaina avattu rata sai lisäkilometrejä jo tänään tiistaina, kun radan Rönön osuus avattiin. Uuden rataosuuden pituus on 2 kilometriä, joten koko reitillä on nyt yhteismittaa enimmillään 4 kilometriä. 

- Tilanne jäällä on arvioitua parempi. Ennakoimme, että 4 kilometrin osuus saadaan auki tämän viikon aikana, sillä avausta pitkitti jäälle satanut lumi. Uuden kevyen aurauskoneen ansiosta saimme lumen poistettua radalta särkemättä sen pintaa ja reitti saatiin auki ennakoitua aiemmin, kertoo ratamestari Kai Aho tyytyväisenä. 

Lisäkilometrejä avataan Ahon mukaan lähitulevaisuudessa. Kuopionlahden kierroksen eli 7,5 kilometrin mittaisen reitin avautuminen on kiinni sääennusteista. 

- Ensin poistamme reitiltä lumet, jotta reitti jäätyy nopeammin. Jos sääennusteet pitävät paikkansa, reitti voidaan saada auki jopa viikon sisällä. Tarkkaa aikaa ei kuitenkaan voi sanoa, sillä sääennusteet ja olosuhteet muuttuvat jäällä nopeasti, sanoo Aho. 

Kuopion matkustajasatamasta starttaava rata on kaikkien kaupunkilaisten ja matkailijoiden vapaassa käytössä. Ainoastaan Finland Ice Marathon –tapahtuman aikaan (21.-24.2.) radan käytössä on rajoituksia. 

Lisätietoja
Ratamestari Kai Aho p. 044 718 5009
Radan aukiolosta ylläpidetään tietoa osoitteessa: http://www.kuopiotahko.fi/kuopio/aktiviteetit/luistelu/luisteluradat/

Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos Mestarin työnjohtaja Kai Aho on valittu Kuopion vuoden 2017 Vireäksi Virkamieheksi. 

Kuopiolaisen liikunnan takuumies

Aho on toiminut tehtävänsä puolesta useiden liikuntapaikkojen ja urheilutapahtumien taustavoimana. Esimerkiksi Finland Ice Marathonin luonnonjäärata kuuluu Ahon haasteisiin ja vuodesta toiseen Ahon tiimi on pystynyt loihtimaan radan huolimatta hankalista sekä alati vaihtuvista olosuhteista.  Rata mahdollistaa sekä Suomen merkittävimmän luistelutapahtuman (Finland Ice Marathon) että kuopiolaisille talven suosituimman lähiliikuntapaikan.

Raati totesi perusteluissaan: ”Aho on intohimoisesti puurtanut kuopiolaisten ulkoliikunnan edistämiseksi. Ahon peräänantamattoman työn ansiosta kuntalaiset vauvasta vaariin pääsevät maksuttomasti harrastamaan retkiluistelua sekä ulkoilua luonnonjäällä.”

Vireän Virkamiehen valinnan teki ehdotusten perusteella raati, johon kuuluivat toimitusjohtaja Wille Markkanen Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:sta, yrittäjä Kalle Vornanen Liikuntakeskus Kunnonsalilta sekä kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen Itä-Suomen yliopistosta.

Kuopion Nuorkauppakamari haluaa Vireä Virkamies -tunnustuksellaan tuoda esille julkishallinnon johtajia ja heidän saavutuksiaan, jotka voivat jäädä näkymättömiksi suurelle yleisölle ja tiedotusvälineille. Tänä vuonna palkinnolla haluttiin nostaa esiin esimerkillinen kuopiolaisten aktiivisuuden edistäjä.

Aho palkittiin Kuopion kaupungintalolla 30.1.2018. 

Lisätietoja

Sampo Riihimäki, Kuopion Nuorkauppakamari ry, puh: 040 776 0496

Ennakkotieto ja -kutsu

Viherympäristöliitto ry:n järjestämä vuoden tärkein viheralan koulutus- ja näyttelytapahtuma on Jyväskylän Paviljongissa 14.2.–15.2. Paikalle saapuu noin 1300 ammattilaista kahdeksi päiväksi kuuntelemaan seminaariluentoja ja tutustumaan noin 100 näytteilleasettajan uutuustuotteisiin.

Viisas Vihreä -pääteeman alle on rakennettu monipuolinen ohjelma. Paikalle saapui useita ulkomaisia asiantuntijoita. Viheralalla on merkittävä tehtävä vastata tämän päivän haasteisiin, kuten ilmastonmuutos, ikääntyminen, kaupungistuminen, monimuotoisuuden häviäminen ja kestävä ympäristörakentaminen. Monipuolisia viheralueita tarvitaan rakennetussa ympäristössä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Luentoihin voit tutustua tästä.

Jos haluat varata haastatteluajan ja ilmoittautua etukäteen luennoille (toimittajille maksuton), ilmoittaudu sähköpostitse: seppo.narhi@vyl.fi tai puh. 0400 419085.

Tervetuloa tapahtumaan 14.2.-15.2.!

Lisätiedot: pääsihteeri Seppo Närhi, Viherympäristöliitto ry

seppo.narhi@vyl.fi tai puh. 0400 419085

PS. Olethan tutustunut uuteen, juuri ilmestyneeseen päättäjäoppaaseen, jonka alkujaan on julkaissut Maailman terveysjärjestö WHO: Kaupunkivihreä – opas toimintaan, katso tästä.

Kuopio-Tahko Markkinointi Oy on solminut merkittävän yhteistyösopimuksen kuopiolaisen sisällöntuotantoyhtiö Taustamarkkinat BGMT Oy:n kanssa. Digitaaliseen ympäristöön keskittyvä sisällöntuotantosopimus vahvistaa entisestään Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:n verkkosivuille, sosiaaliseen mediaan sekä kansainvälisille matkailijoille kohdennettua sisältöä.

Sisältö matkailumarkkinoinnin ytimessä 

Aiempinakin vuosina Kuopio-Tahkolle erityisesti video- ja kuvasisältöjä sekä matkailujulkaisujen tekstisisältöjä tuottanut Taustamarkkinat BGMT on vuoden 2018 alusta käynnistyneen sopimuksen myötä entistä vahvempi osa Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:n sisällöntuotannon ostopalvelukokonaisuutta. Yhteistyösopimuksella pyritään kasvattamaan digitaalisen sisällön laatua, ajantasaisuutta ja kansainvälisyyttä entisestään.

- Matkailumarkkinointi muuttuu kovaa vauhtia kampanjointipohjaisesta ostetusta markkinoinnista myynninedistämismielessä tehtävän, jokapäiväisen viestinnän suuntaan. Samalla myös viestintä visualisoituu, eli kuvien ja videoiden merkitys on korostunut merkittävästi. Tähän rooliin Taustamarkkinat on meille erinomainen kumppani, kertoo Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:n toimitusjohtaja Wille Markkanen. 

- Tuottamamme sisällön ensisijainen tarkoitus on tuoda Kuopio-Tahko Markkinointi Oy:n kumppaniverkoston etujen mukaisia paikkoja, palveluita sekä ilmiöitä esille hyvässä, asiallisessa ja hauskassa hengessä, sanoo Taustamarkkinat BGMT:n toimitusjohtaja Sari Hallikainen.  

Taustamarkkinoinnin tuottama aineisto pitää sisällään video- ja still-kuvaa, some-sisältöjä, blogeja sekä tekstituotantoa ja tiedottamista.  

- Perinteisen mainontaan perustuvan matkailumarkkinoinnin sijasta tässä ajassa on tärkeää panostaa matkailijaa puhuttelevaan sisältöön. Kerromme päivittäin ajankohtaisia tarinoita alueestamme, kertoo sisällöntuotannosta ja tiedottamisesta Taustamarkkinat BGMT:n puolelta vastaava tuottaja Tarja Anunti. 

Yhteistyö poikii myös aivan uudenlaisia sisällöntuotannon muotoja ja –tekniikoita, joista tiedotetaan myöhemmin lisää.   

Kansainväliset kanavat uusiksi 

Yhteistyö tukee alueen kansainvälistä matkailumarkkinointia. Kuopio-Tahko Markkinointi Oy on vastikään avannut kansainvälisille matkailijoille suunnatut Facebook- ja Instagram-sivustonsa nimellä Capital of Lakeland. Sisällöntuotannosta kansainvälisille some-kanaville ja englanninkieliselle www-sivustolle vastaa Taustamarkkinat.

- Kuopio-Tahko Markkinointi Oy on asettanut kansainvälisen matkailun kasvutavoitteet korkealle. Kansainvälisen kiinnostavuuden vahvistamiseksi on tärkeää, että huomioimme kansainväliset kävijät heille kohdennetulla digitaalisella sisällöllä. Kansainvälisillä kanavilla tulee olemaan samoja aineksia, kuin kotimaisille ja lähialueiden asukkaille suunnatuissa sisällöissä, mutta myös laajempaa ja life-style-sisältöön painottuvaa kulmaa, toteaa Anunti. 

Lisätietoja

Wille Markkanen, Kuopio-Tahko Markkinointi, p. 044 553 7775

Sari Hallikainen, Taustamarkkinat BGMT, p. 044 363 6448

Tarja Anunti, Taustamarkkinat BGMT, p. 0401848488

Lohjan kaupunginorkesterin konsertissa Brahms ja mestaripianisti Paavali Jumppanen kuullaan solistiteoksena Brahms: Pianokonsertto nr 2, B-duuri op.83 ja orkesteri kappaleena Schubert: Sinfonia nro 4, c-molli D 417, lisänimeltään "Traaginen". Lohjan kaupunginorkesteria johtaa Esa Heikkilä.  Liput ennakkoon 20/25€ sisältäen toimitusmaksut www.netticket.fi. Alennettu lipunhinta on vain ennakkomyynnissä eläkeläisille, opiskelijoille ja työttömille. Lippuja myydään myös tuntia ennen konsertti ovelta 25€ per lippu.

 Paavali Jumppanen heittäytyy mielellään suurten teoskokonaisuuksien esittämiseen. Yksi ikäpolvensa aktiivisimmista ja kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaispianisteista sujahtaa vaivatta Bachin Die Kunst der Fugesta Schönbergin pianokonserttoon ja Brahmsin konsertoista Beethovenin sonaatteihin. Avantgardea rakastava Jumppanen on tehnyt yhteistyötä monien aikamme säveltäjien kanssa. Työskentely Pierre Boulezin, William Duckworthin, Henri Dutilleuxin, Perttu Haapasen ja Lauri Kilpiön kanssa on avannut Jumppaselle monipuolisen näkökulman musiikin alati ajassa muuttuvaan luonteeseen.

Opinnot veivät Jumppasen Sibelius-Akatemian kautta Sveitsiin, jossa hän työskenteli Krystian Zimermanin johdolla kolmen vuoden ajan. Baselin Musiikkiakatemiassa hän opiskeli pianon lisäksi fortepianon, klavikordin ja urkujen soittoa – Jumppanen esiintyykin nykyään myös urkurina. Venäläispianisti Konstantin Bogino on ollut Jumppaselle tärkeä mentori hänen opintojensa ja uransa aikana.

Jumppanen vietti 2011–12 lukuvuoden vierailijana Harvardin yliopiston musiikkitieteen laitoksella Yhdysvalloissa työstäen kirjaa Beethovenin pianosonaateista. Kirjaprojekti on syntynyt osana Jumppasen pitkään jatkunutta kiinnostusta Wieniläisklassismiin. Hän on esittänyt sekä Beethovenin että Mozartin pianosonaatit useissa runsasta huomiota saaneissa konserttisarjoissa Suomessa ja Yhdysvalloissa. Ensimmäisenä suomalaispianistina Jumppanen on levyttänyt Beethovenin 32 pianosonaattia.

Kansainvälisen solistiuransa lisäksi Jumppanen on suosittu opettaja, joka on toiminut mm. kotikaupunkinsa Espoon Musiikkiopistossa pianon ja kamarimusiikin lehtorina ja Sibelius-Akatemian vierailevana professorina. Vuodesta 2015 hän on toiminut kansainvälisen PianoEspoo-festivaalin taiteellisena johtajana. Paavali Jumppanen sai vuonna 2011 Jenny ja Antti Wihurin Rahaston tunnustuspalkinnon suomalaisen kulttuurielämän hyväksi tekemästään työstä.

BRAHMS & MESTARIPIANISTI
PAAVALI JUMPPANEN
to 15.2.2018 klo 19 Laurentius-sali
Paavali Jumppanen, piano
Esa Heikkilä, johtaa
Lohjan kaupunginorkesteri
Brahms: Pianokonsertto nr 2, B-duuri op.83
Schubert: Sinfonia nro 4, c-molli D 417 "Traaginen"
Liput 25/20€ sis. toimitusmaksut ennakkoon netticket.fi, tuntia ennen ovelta 30€

Mediatiedote 31.1.2018

Tampereen Työväen Teatterin näyttelijöiden vetämä lukupiiri Kirjallisuutta Kellariteatterissa käynnistyy maanantaina 5.2. Kevään aikana neljä kertaa pidettävässä lukupiirissä näyttelijät esittelevät ja lukevat kirjallisuutta, joka on ollut heille merkityksellistä ja inspiroivaa.

Ensimmäisessä lukupiirissä maanantaina 5.2. klo 19 Auvo Vihro tarttuu Moliéren teoksiin. Miksi juuri Moliére? ”Aloitin Luulosairas-näytelmän myötä matkan Moliéren teoksiin. Sekä Luulosairaassa että Saiturissa, joka myös olisi kiinnostava rooli näytellä, keskitytään ihmisen yhteen hallitsevaa piirteeseen. Tästä piirteestä muodostuu koko näytelmän liikkeelle paneva voima”, Vihro vastaa. ”Kerronta on iätöntä ja helposti lähestyttävää. Ja jopa niin suoraa, että tekstin nerous avautuu mielestäni parhaiten ääneen luettuna.”

Moliéren näytelmä Luulosairas, jonka nimiroolin Auvo Vihro tekee, on ohjelmistossa koko kevään TTT:n Eino Salmelaisen näyttämöllä. Yleisön ja kriitikoiden kiittelemän komedian on ohjannut Otso Kautto.

Kevään mittaan kirjallisuusiltoja on vielä kolme:
19.3. Teija Auvinen ja oma teksti Pimeä talo (työnimi)
16.4. Eriikka Väliahde ja Karl Ove Knausgård, Taisteluni I
7.5. Minna Hokkanen ja Anton Tsehovin novelleja

Lukuhetken päätteeksi on yleistä keskustelua.

Liput 5 euroa sisältävät teetarjoilun, joka toteutetaan yhteistyössä Teekauppa Veiströmin kanssa.

Lisätietoja
tiedottaja Sari Andersson@ttt-teatteri.fi, 050 5969 069

Auvo Vihron henkilökuva
http://www.ttt-teatteri.fi/mediagalleria/henkilokuvat

Hiustenlähdön syynä on melko usein talipunkki, mutta talipunkki voi tulla myös kasvoihin, jolloin se aiheuttaa epäesteettisiä iho-ongelmia. Vaelteleva punkki voi siirtyä päänahasta kasvoihin tai toisinpäin. Onneksi sen häätö on mahdollista.

- Jos hiuspohjassa on tulehdus, kutinaa tai hiustenlähtöä, niin voi 80 prosenttisella todennäköisyydellä todeta, että oireiden syynä on talipunkki. Jos näitä oireita ei ole, niin vain viidessä prosentissa hiuspohjista löytyy talipunkki, sanoo hiustutkija Kirsi Pekola HiusAkatemiasta.

- Kun talipunkki iskee, silloin ihmisen immuniteetti on heikentynyt ja keho on happamoitunut. Hoidot talipunkin häätämiseksi räätälöidään yksilöllisesti ja sen lisäksi ravintolisillä kohotetaan immuniteettia, selvittää Pekola.
Hän on myös ravintoneuvoja.

- Hyvän immuniteetin kannalta syötyjen rasvojen laadulla on suuri merkitys. Esimerkiksi kotimaisessa Camelina-öljyssä on runsaasti antioksidantteja, joita ihminen tarvitsee. Huonot transrasvat sen sijaan alentavat vastuskykyä. Myös hyvä immuniteetin kohottaja on Immufix, lisää HiusAkatemian toimitusjohtaja Annikki Hagros-Koski.

Talipunkki on loinen

Jotkut lääkärit ovat väittäneet, että talipunkki kuuluu normaaliin flooraan. Se ei pidä paikkaansa. Normaali floorassa on vain hyödylliseen bakteerikantaan kuuluvia bakteereita. Talipunkki on loinen, jolla on suolistossaan haitallisia bakteereita.

Punkkeja on itse asiassa kahta eri lajia: lyhyt ja pitkä. Punkit ovat viheliäisiä, sillä ne vaellellessaan aiheuttavat tulehdusta ja kuljettavat bakteereita.

Hiuspohjassa punkin bakteerien takia hyvänlaatuinen, nestemäinen tali ensin jähmettyy ja ajan kanssa kiteytyy eli kristallisoituu. Seurauksena on hiustenlähtö, sillä kiteytynyt tali estää hiuksen kasvun.

Kun talipunkki on pesiytynyt kasvoihin, ne punottavat. Usein kulmakarvat alkavat kutista kuten myös nenänpielet. Iho on ärtynyt ja pintakuiva.

Kasvojen talinpunkki

Tosin kasvoissa elävän talipunkin merkit eivät aina ole kovin yksiselitteiset. Ruusufinni voi olla tyypillisimmillään pitkän talipunkin "pesä". Myös akne, ihomadot ja epäpuhtaudet voivat kertoa talipunkkien toteamiseen erikoistuneelle kosmetologille, että talipunkki on pesiytynyt kasvojen iholle.

- Kosmetologimme Outi Kotipohja osaa ottaa helposti ja nopeasti näytteen kasvoista. Se tapahtuu samalla instrumentilla, millä poistetaan mustapäitä. Näyte tutkitaan lääketieteellisellä mikroskoopilla. Siitä selviää, onko ihon ongelmien syynä talipunkki, sanoo Annikki Hagros-Koski.
Hän kertoo selvittäneensä jo 1990-luvun alkupuolella, että talipunkki voi elää myös kasvoissa.

- Silloin minua ei kukaan uskonut. Onneksi, vihdoinkin 2012 tiede on todennut, että ruusufinnin taustalla on talipunkki, näpäyttää hiusalan Grand Old Lady.

Ei ole häpeä

- Talipunkin häätö kasvoista on hitaampaa kuin hiuksissa. Siihen voi mennä aikaa 1,5-2 kuukautta. Tämä johtuu siitä, että kasvojen ihoa ei voi hoitaa niin voimakkaasti kuin päänahkaa.

Kun talipunkki on todettu joko hiuksissa tai kasvoissa, on syytä varmistua ettei toisessa niistä talipunkki piileksi, sillä se leviää helposti hiuksista kasvoihin ja päinvastoin

Talipunkin toteamisesta ihmisille tulee häpän tunne. Kyse ei ole hygieniasta, kun talipunkki iskee. Edelleenkään talipunkin tarttumis- tai syntymekanismia ei tunneta. Se tiedetään, että punkki tykkään lämpöisestä ja pimeästä. Öisin se vaeltelee huokosesta toiseen ja kuljettaa bakteereita sekä syö talia.

- Talipunkki ei ole häpeä. Se on nimenomaan hoidettavissa oleva asia, vieläpä aika helposti, sanoo Hagros-Koski, jolle punkki on tullut tutuksi jo vuosikymmeniä sitten.

Talipunkki hiuksissa

Kun talipunkki menee hiusjuuren steriilille alueelle, se tuo sinne tullessaan myös bakteereita, jotka eivät sinne kuulu. Sen seurauksena hiuspohja alkaa kutiamaan, hiusjuuri alkaa näivettyä. Hiuspohjaan voi tulla finnejä ja lopulta hius tipahtaa ennenaikaisesti pois.

Hiuksen kasvusykli on 2-6 vuotta. Jos talipunkki tulee kun hius on vuoden ikäinen ja hiuksen kasvusykli on kaksi vuotta. Silloin uusi hius kasvaa vuoden päästä. Jos kasvusykli on viisi vuotta, samaan kohtaan hiuksia saa odottaa neljä vuotta. Jokaisella ihmisellä on omanlaisensa hiusten kasvusykli ja päänahassa on eri kasvusykleissä kasvavia hiuksia.

Talipunkin takia on vaarana hiustenlähdön syöksykierre. Kun hiuspohja tulehtuu, niin hiukset myös veltostuvat, menevät päätä myöten ja lopulta alkaa hiustenlähtö.
- Talipunkki kannattaa häätää heti, heti kun se todetaan, tietää toimitusjohtaja Annikki Hagros-Koski.

Lisätiedot:

HiusAkatemia
Annikki Hagros-Koski

toimitusjohtaja, hiustutkija, Luk
Mannerheimintie 6 A 6.krs
00100 Helsinki

annikki.hagroskoski@hiusakatemia.fi

0400 615 465

Radio-ohjelma Helsingin Lähiradio:

http://www.kansanradioliitto.fi/audio/yrittajaradio/yrittajaradio01092017hagroskoski.mp3

Video: https://www.youtube.com/watch?v=Ut_olsTx6mE&t=46s

Kuvakollaasi:

Talipunkki on löytänyt turvapaikan syvällä päänahassa, hiustupen pohjalla. Se ei syö verta, eikä hiusta. Se syö talia ravinnokseen, mutta on bakteerien kantaja.

Yläkuvassa vas. 2 talipunkkia Demodex folliculorum. Oik. yläkuvassa ns. kasvopunkki eli D. brevis.

Vas. keskellä: talipunkin toukka. Ne ovat pitkiä ja laihoja. Toukalla on kolme kasvuvaihetta, kuvassa kolmas.

Keskellä oik. bakteerien aikaan saama talin kiteytymä.

Vas. alhaalla: Tali on jo kritallisoitunut eli kiteytynyt ihan kovaksi.

Oik. alhaalla: tali on jähmettynyt.