Kuva: Kiril Juha Kainulainen

Kuluvan vuoden menestynein kotimainen yhtye Blind Channel starttaa syksyllä Sick & Dangerous -kiertueelle. Elokuun lopusta lokakuun alkuun yhtye nähdään omilla headline-keikoilla Saksassa, Briteissä, Alankomaissa, Ranskassa, Espanjassa, Sveitsissä, Italiassa, Itävallassa, Tsekeissä, Puolassa ja Venäjällä. 

Yhteensä liki 30 keikkaa sisältävä kiertue alkaa Saksan Hampurista 31. elokuuta ja huipentuu Venäjälle Moskovaan 8. lokakuuta. Kiertueen keikkojen lipunmyynti alkaa perjantaina 10. joulukuuta klo 11.00. Lipunmyyntilinkit löytyvät osoitteesta www.blindchannelofficial.com. 

”On mieletöntä suunnata kattavalle Euroopan headline-kiertueelle, jossa keikkapaikat ovat parhaimmillaan liki 2000 hengen kapasiteetin saleja. Sick & Dangerous -kiertueella tullaan kuulemaan myös ensimmäistä kertaa tuotantoa kesällä julkaistavalta uudelta albumilta. Tästä tulee suuri vuosi”, bändi kommentoi. 

Ennen syksyistä Euroopan kiertuetta Blind Channel kiertää alkuvuonna Euroopan lavoja yhdessä Eskimo Callboyn kanssa. 

Kesällä on luvassa myös uutta materiaalia, sillä yhtyeeltä ilmestyy uusi albumi ja sitä ennen vielä tuore sinkku. 

Tällä hetkellä yhtye on ikärajattomalla Suomen kiertueella esiintyen tuplakeikoilla Tornion Teatriassa 10. joulukuuta ja Nivalan Tuiskulassa 11. joulukuuta sekä risteilyllä Silja Europalla 18. joulukuuta. 

Sick & Dangerous tour 2022 
31.08.2022 Hamburg, Knust (DE)
01.09.2022 Berlin, SO36 (DE)
03.09.2022 Dresden, Strasse E (DE)
04.09.2022 Nuremberg, Hirsch (DE)
05.09.2022 Munich, Backstage Halle (DE)
06.09.2022 Stuttgart, Wizemann Club (DE)
07.09.2022 Saarbrucken, Garage (DE)
08.09.2022 Frankfurt, Zoom (DE)
09.09.2022 Bochum, Zeche (DE)
11.09.2022 Cologne, Kantine (DE)
12.09.2022 Bristol, Thekla (UK)
13.09.2022 Glasgow, Cathouse (UK)
14.09.2022 Manchester, Rebellion (UK)
15.09.2022 London, O2 Academy Islington (UK)
16.09.2022 Nottingham, Rescue Rooms (UK)
17.09.2022 Birmingham, O2 Academy 3 (UK)
19.09.2022 Antwerp, Kavka (BE)
20.09.2022 Tilburg, 013 (NL)
21.09.2022 Paris, Backstage @ The Mill (FR)
23.09.2022 Madrid, Sala Caracol (ES)
24.09.2022 Barcelona, Sala Boveda (ES)
26.09.2022 Zurich, Plaza (CH)
27.09.2022 Milan, Legend Club (IT)
28.09.2022 Vienna, Chelsea (AT)
29.09.2022 Prague, Rock Café (CZ)
30.09.2022 Krakow, Klub Zascianek (PL)
01.10.2022 Warsaw, Hydrozagadka (PL)
07.10.2022 St. Petersburg, Aurora (RU)
08.10.2022 Moscow, 1930 Club (RU)

Kokoonpano:
Niko Vilhelm - laulu
Joel Hokka - laulu
Joonas Porko - kitara, taustalaulu
Olli Matela - basso
Tommi Lalli – rummut
Aleksi Kaunisvesi - samplet, perkussiot

Online:
www.blindchannelofficial.com/
www.facebook.com/BlindChannelBand
IG @blindchannel

Mediatiedote 8.12.2021

Kotimainen musiikki valtaa Suomen kolmen päivän ajan 14.-17.7.2022, kun Suomipop Festivaalia vietetään samaan aikaan Oulussa ja Jyväskylässä. Tänään, suomalaisen musiikin päivänä, Suomipop paljastaa kesän ensimmäiset artistijulkistukset. Kattauksesta on tulossa yksi tulevan kesän kovimpia.

Odotetut paluukeikat
Festivaalilavalle paluun tekee yli kahden vuoden tauon jälkeen Anna Puu. Paluun myös Voice of Finlandin tähtivalmentajaksi tekevältä Anna Puulta odotetaan uutta albumia syksyllä 2022. Edellinen Nälkäinen sydän -levy palkittiin Vuoden Pop-albumi-Emmalla vuonna 2019 ja samana vuonna Anna Puu pokkasi myös Vuoden suosikkiartisti-Emman. Toinen odotettu koko kansan viihdyttäjä on isoista hiteistään Asfaltti polttaa, Valonkantaja ja Hetken tie on kevyt tunnettu Tehosekoitin, joka tekee paluun aktiiviaikojen keikkakokoonpanollaan.

”On ihanaa päästä pitkästä aikaa keikoille pitämään hauskaa yhdessä yleisön ja bändin kanssa. Ensi kesänä tulee kuluneeksi kaksi ja puoli vuotta viimeisimmästä keikasta. Se on pitkä aika”, Anna Puu iloitsee. ”Kesä on juhla! Haluan järjestää ilon juhlat kaikille.”

Luvassa on musiikkia kaikilta Annan levyiltä ja lisäksi kuullaan uutta musiikkia syksyllä 2022 julkaistavalta albumilta. Suomipoppien lisäksi Anna Puu kesän ainoat festarikeikat nähdään Wanaja Festivalilla, Tammerfestissä ja Tikkurila Festivaalilla.

Tähtiluokan artistikattauksessa myös JVG, BEHM, Kaija Koo, Arttu Wiskari, Vesala ja Pyhimys

Molemmilla festivaaleilla nähdään iso liuta tämän hetken suosituimpia artisteja ja yhtyeitä. Mukana ovat myös suomalaisen bilekansan suosikki, tammikuussa ensi-iltansa saavan Vuodet ollu tuulisii -elokuvan päätähti JVG, ilmiömäiseen suosioon ponnahtanut sooloartisti BEHM, rakastettu Kaija Koo, suomalaisten tuntoja taitavasti sanoittava ja tulkitseva Arttu Wiskari, tinkimätön ja palkittu, omaleimainen Vesala sekä suomiräpin ehdottomaan kärkeen lukeutuva Pyhimys. Lisää artistijulkaisuja on luvassa alkuvuodesta 2022.

Viime kesänä poikkeustoimenpitein järjestetyt Suomipop Festivaalit saivat erityiskiitosta artisteista, asiakaspalvelusta ja alueiden siisteydestä. Alueita ja palveluita kehitetään edelleen talven aikana, joten kesällä 2022 luvassa on entistäkin ehompaa suomalaisen musiikin juhlaa.

Rajoitettu erä Early Bird -lippuja myynnissä

Festivaalien Early Bird –hintaisten kolmen päivän festivaali- ja VIP-lippujen myynti on käynnissä Tiketissä ja Lippupisteessä 31.12.2021 saakka.

SUOMIPOP FESTIVAALI OULU 14.-17.7.2022
Festarilippu 3 päivää 119 e
VIP-lippu 3 päivää 269 

SUOMIPOP FESTIVAALI JYVÄSKYLÄ 14.-17.7.2022
Festarilippu 3 päivää 119 e
VIP-lippu 3 päivää 269 e
Early Bird -hintaiset liput myynnissä 31.12.2021 asti.

https://suomipopfestivaali.fi/oulu/
https://suomipopfestivaali.fi/jyvaskyla/

https://www.facebook.com/suomipopfestivaali
@suomipopfestivaali #suomipop

Pressikuvat (Oulu)
Pressikuvat (Jyväskylä)

Lisätietoja:
Suomipop Festivaali Jyväskylä, tuotantopäällikkö Anniina Havukainen, anniina.havukainen@nelonemedia.fi
Suomipop Festivaali Oulu, tuotantopäällikkö Krista Heinonen, krista.heinonen@nelonenmedia.fi
Mediatiedotus, Sari Andersson, info@propromotion.fi, 050 596 9069

Nelonen Media Live Oy on tapahtumatuotantoon erikoistunut yritys, joka tuottaa tapahtumia, festivaaleja ja konsertteja eri puolella Suomea. Nelonen Media Liven tuottamia festivaaleja ovat mm. Rockfest, Himos Juhannus, Iskelmä Festivaali, Suomipop Festivaalit Jyväskylässä ja Oulussa sekä Kuopiorock -festivaali. Nelonen Media Live on osa Sanoma-konsernia.

Suomen ja mahdollisesti koko maailman edistynein venepalvelujen verkkokauppa sai ensimmäisen merkittävän tunnustuksen, kun Inkoon Yrittäjät valitsi Inkoon Venehotelli Oy:n Vuoden yrittäjäksi.

Valinnan tärkein peruste oli Venehotellin kehittämä verkkopalvelu, jossa asiakas voi koota mieleisensä säilytyspaketin moottorihuoltoineen ja muine palveluineen. Alan digimurros tapahtuu nyt ensimmäistä kertaa Suomessa ja se on vasta alkusoittoa koko maailmassa.

Venehotellin toimitusjohtaja Kristian Räme vertaa muutosta ostajan näkökulmasta matkailualan mullistukseen viitisentoista vuotta sitten.

”Venepalvelut voi ostaa nyt verkosta yhtä vaivattomasti kuin vaikkapa lennot, hotellin ja vuokra-auton. Kukapa meistä enää haluaisi palata siihen aikaan, kun reissua varten piti soitella matkatoimistoihin ja odotella tarjouksia. Samalla kun asiointi helpottuu, myös palvelun laatu paranee.”

Jotta palvelujen myyminen verkossa on mahdollista, Venehotellin palvelut täytyi ensin määritellä työsuoritteiksi, hinnoiksi ja sisältökuvauksiksi. Toimitusjohtaja Räme kertoo, että mittava ponnistus ei olisi ollut mahdollinen ilman kaikkea sitä kokemusta, jota Venehotellille on kertynyt reilun kymmenen vuoden aikana tuhansista veneistä ja niiden moottoreista.

”Pelkkiä venemerkkejä on huima määrä verrattuna vaikkapa autoihin. Lisäksi veneitä varustellaan useiden eri valmistajien moottoreilla, plottereilla ja muilla laitteilla. Runkomateriaalit ja mallivariaatiot puolestaan vaikuttavat vahauksiin ja maalauksiin. Jotta kaikki erilaiset tehtävät voitiin luoda verkossa myytäviksi tuotteiksi, tarvittiin paljon tietoa ja datan koodaamista. Tehty työ vähentää toistuvaa manuaalista taustatyötä ja lisää tarkkuutta. Säästyneen ajan voimme käyttää henkilökohtaiseen asiakaspalveluun.”

Kristian Räme kiittää Inkoon kuntaa sekä palkinnosta, että etenkin jouhevasta yhteistyöstä.

”Inkoo on hyvä paikka olla venealan yrittäjä. Täällä yhteydenpito kunnan kanssa on rakentavaa ja mutkatonta, sillä Inkoolla on selkeä halu kehittyä nimenomaan rannikkokuntana. Tämä palkinto on osoitus siitä ja tunnustus koko meidän hienolle porukallemme. Tämä on kaikkien yhteinen saavutus.”

Venehotelli on koonnut saman katon alle useita yrityksiä Inkoon Kalasatamaan. Se työllistää yli 10 henkeä joka päivä vuoden ympäri. Hyllysäilytyskonsepti ja suuri lattia hyllyjen välissä mahdollistavat huoltotoiminnan jaksottamisen niin, että töitä riittää myös talven hiljaisina kuukausina. Asiakas saa kaikki palvelut yhden ja saman verkkokaupan kautta.

Ainutlaatuinen konsepti ja sijainti keskellä kauneinta saaristoa ovat houkutelleet asiakkaita myös pääkaupunkiseudulta.

”Me palvelemme lähiseudun asukkaiden lisäksi mökkiläisiä ja laajemmin koko Uudenmaan venepopulaatiota. Haluamme osaltamme tuoda Inkoon veneilijöiden merikortille,” sanoo Räme.

Lisätietoja ja valokuvapyynnöt:

Toimitusjohtaja Kristian Räme, 040 300 7213, kristian@venehotelli.fi, www.venehotelli.fi

Sympatia-keräys on vienyt jo sata vuotta apua sekä kotimaan tarvitseville että kehitysmaiden vähäosaisille, maailman katastrofien uhrien auttamista unohtamatta. Tämä yksi Suomen vanhimmista kansalaiskeräyksistä aloitettiin Suomen adventtikirkon toimesta vuonna 1921 ja se siirtyi ADRA Finland säätiön varainhankinnanmuodoksi vuonna 2020. ADRA (Adventist Development and Relief Agency) on kansainvälinen kehitysyhteistyö- ja avustusjärjestöjen verkosta, jonka Suomen maatoimisto säätiöitettiin vuonna 2010. Kansainvälisen ADRAn toiminta on alkanut vuonna 1956.

Luotettava, tasapuolinen ja tehokas

Suomen ulkoministeriö luottaa ADRA Finland säätiöön kehitysavun toteuttajana ja rahoittaa sen hankkeita. Apu toimitetaan perille paikallisten ADRAn työntekijöiden toimesta tasapuolisesti riippumatta ihmisen etnisestä taustasta, uskonnollisesta tai poliittisesta vakaumuksesta. Vuonna 2020 Sympatia-keräys tuotti Suomessa 151 192,88 €. Vapaaehtoisten kerääjien ansiosta keräyskulut ovat vain 10 %.

Sympatia 100 konsertti ja juhlakeräys

Tampereella Takrikosalissa järjestettävä hyväntekeväisyyskonsertti ja juhlakeräys juhlistavat Sympatia-keräyksen vuosisadan mittaista taivalta lauantaina 11.12. klo 18.00. Hyväntekeväisyyskonsertista tehtävä lähetys on seurattavissa suorana lähetyksenä osoitteessa www.adra.fi/sympatia100. Hyväntekeväisyyskonsertissa esiintyvät Jippu, Johanna Särkkälä & Jylistys, Linnea Hildén & Liisa Kivinen sekä Pekka Simojoki.

Juhlakeräyksen tuoton turvin toteutetaan vuonna 2022 leiritoimintaa vähävaraisille lapsiperheille Suomessa sekä jatketaan elämäntaito- ja ammattikoulutusta Pohjois-Ugandan koulupudokkaille teiniäideille.

Lisätietoja ADRAsta ja Sympatia-keräyksestä on saatavilla osoitteista www.adra.fi ja www.sympatia.fi. Lehdistötiedote ja lehdistön käyttöön varatut kuvat ladattavissa: www.adra.fi/sympatia100.

Yhteydenotot:

Jani Virolainen

toiminnanjohtaja

ADRA Finland säätiö sr

+358 040 099 2953

jani.virolainen@adra.fi

Turun perinteisessä joulurauhan julistuksessa tulee käyttää koronatilanteen takia maskia. Joulurauhan julistus ollaan järjestämässä jouluaattona normaalilla tavalla. Viime vuonna perinteinen julistus julistettiin ilman yleisöä. Turun kaupunki varautuu tänäkin vuonna myös muihin vaihtoehtoihin, jos koronatilanne heikkenee entisestään.

Turku seuraa tarkasti koronatilanteen kehittymistä Varsinais-Suomessa tulevien viikkojen aikana ja noudattaa kaikkia terveysviranomaisten määräyksiä toimissaan.

Lopullisen päätöksen yleisön läsnäolosta joulurauhan julistustilaisuudessa tekee pormestari Minna Arve. Päätöksen tarkkaa päivämäärää on toistaiseksi liian aikaista antaa. Tilaisuuden järjestelyistä tiedotetaan uudelleen heti, kun niiden toteuttamistapa tarkentuu.

Jos joulurauhan julistus voidaan viedä läpi normaalisti yleisön läsnä ollessa, tilaisuudessa on vahva maskisuositus. Jokaisen paikan päälle saapuvan oletetaan käyttävän kasvomaskia Vanhalle Suurtorille saavuttaessa, koko tilaisuuden ajan ja sieltä poistuttaessa.

Tilaisuuden luonteen huomioon ottaen koronapassin tarkastaminen on käytännön syistä mahdotonta.

Turun kaupunki pitää tärkeänä, että maskeja käytetään myös joulumarkkinoilla ja muissa joulutapahtumissa – samoin kuin busseissa ja kaupungin palveluissa.

Joulurauhatilaisuuden ohjelmaan ei ole tulossa muutoksia. Julistuksen lukee Turun kaupungin protokollapäällikkö Mika Akkanen.

Paikalla olevan Laivaston soittokunnan kapellimestarina toimii ensimmäistä kertaa musiikkikomentajakapteeni Juha Ketola. Lauluosuuksista vastaavat Mieskuoro Laulun ystävät ja Turun NMKY:n mieskuoro Naskalit. Laulun ystävien taiteellisena johtajana toimii ensi kertaa Nikke Isomöttönen.

Lisätiedot:

Viestintäjohtaja Saara Malila, p. 044 9075 710, saara.malila@turku.fi
Protokollapäällikkö Mika Akkanen, p. 050 5590 590, mika.akkanen@turku.fi
Suhdetoimintakoordinaattori Sari Haavisto, p. 050 5590 171, sari.haavisto@turku.fi

På grund av coronasituationen ska munskydd användas under den traditionella julfredsutlysningen i Åbo. Julfred utlyses på julafton som vanligt. Den traditionella utlysningen skedde förra året utan publik. Åbo stad förbereder sig även i år för andra alternativ om coronasituationen förvärras ytterligare.

Åbo kommer att följa utvecklingen av coronasituationen i Egentliga Finland noga under de kommande veckorna och följer hälsomyndigheternas alla föreskrifter i sin verksamhet.

Det slutgiltiga beslutet om publikens närvaro vid julfredsutlysningen görs av borgmästare Minna Arve. Det är för tidigt att ge ett exakt datum för beslutet. Information om evenemangets arrangemang kommer att ges så snart de är specificerade.

Om julfredens utlysning kan genomföras som normalt i publikens närvaro, kommer det att finnas en stark munskyddsrekommendation vid evenemanget. Alla som anländer på plats ska bära munskydd när de kommer till Gamla Stortorget, under hela tillställningen och då de lämnar området.

Med tanke på tillfällets karaktär är det av praktiska skäl omöjligt att granska coronapass.

Åbo stad anser att det är viktigt att maskerna används även på julmarknaden och andra julevenemang – samt på bussar och i stadens tjänster.

Inga ändringar i programmet för julfreden är på kommande. Utlysningen kommer att läsas av Åbo stads protokollchef Mika Akkanen.

Musikkommendörkapten Juha Ketola är för första gången dirigent för marinorkestern som spelar på plats. Manskören Mieskuoro Laulun ystävät och KFUM i Åbos manskör Naskalit står för sångdelarna. Nikke Isomöttönen är för första gången den konstnärliga ledaren för Laulun ystävät. 

Tilläggsinformation:

Kommunikationsdirektör Saara Malila, tfn 044 9075 710, saara.malila@turku.fi
Protokollchef Mika Akkanen, tfn 050 5590 590, mika.akkanen@turku.fi
PR-koordinator Sari Haavisto, tfn 050 5590 171, sari.haavisto@turku.fi

­­Lappeenrannan kaupunginkirjasto on selvittänyt toimintansa hiilijalan- ja kädenjäljen. Laajuudeltaan mittaus oli Suomessa ensimmäinen koko kunnan kirjastotoimea ja kaikkia sen toimipisteitä koskeva mittaus. Tuloksista selvisi, että kirjaston käyttö on ilmastoystävällistä: Lappeenrannan kirjaston lainausten hiilikädenjälki on suurempi kuin hiilijalanjälki.

Lappeenrannan kirjastojen hiilijalan- ja kädenjäljen mittauksessa huomioitiin muun muassa kirjastoauton ajotiedot, toimipisteiden käyttämä energia, aineistohankinnoista ja palveluiden ostoista muodostuneet tiedot, sisäiset siirtokuljetukset, jätteen määrä, henkilökunnan työmatkaliikenne sekä aineistolainoista koottu tieto.

Merkittävin Lappeenrannan kirjastojen hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä on kiinteistöjen lämmitys, toiseksi suurin vaikutus on aineistokuljetuksilla ja kolmanneksi suurin polttoaineisiin ja energiaan liittyvillä toiminnoilla, kuten ostetulla sähköllä.  

Lappeenrannan kirjastotoimenjohtaja Marja Huuhtanen kertoo, että mittaustulokset toimivat ennen kaikkea lähtötason selvityksenä, josta on tarkoitus parantaa.

– Lappeenrannan kaupunginkirjaston kymmenestä palvelupisteestä peräti seitsemän muuttaa uusiin tiloihin tai peruskorjataan lähivuosien aikana, ja tilauudistusten yhteydessä pystymme edelleen pienentämään energian kulutusta ja päästöjä.

Hiilikädenjälki kertoo kirjaston ilmastohyödyistä

Kirjastojen kohdalla hiilikädenjälki kertoo, kuinka paljon kirjastot ovat voineet auttaa lainaajiaan vähentämään negatiivisia ilmastovaikutuksia. Tulos on saatu vertaamalla kaupasta ostetun ja kirjastosta lainatun kirjan hiilijalanjälkeä toisiinsa.

Tulosten mukaan Lappeenrannan kirjastojen ja kirjastokäynnin hiilijalanjälki on pienempi kuin 13 kirjastossa tehdyn pilottitutkimuksen keskiarvo. Tämän lisäksi Lappeenrannan kirjaston lainausten hiilikädenjälki on suurempi kuin hiilijalanjälki.

– Kirjasto edustaa kiertotaloutta parhaimmillaan, ja ahkera kirjastonkäyttö auttaa pienentämään jokaisen lappeenrantalaisen hiilijalanjälkeä, kannustaa kirjastotoimenjohtaja Marja Huuhtanen.

Vaikka Lappeenrannan kaupunginkirjaston osalta mittaustulokset ovat hyviä, niitä on mahdollista parantaa kiinnittämällä huomiota kirjaston hiilijalanjälkeen sekä kasvattamalla hiilikädenjälkeä esimerkiksi kirjastokäyntejä ja lainausmääriä lisäämällä, kertoo Huuhtanen.

– Kirjastonkäyttöä voidaan lisätä toimivalla ja viihtyisällä tilatarjonnalla sekä kokoelmien esillepanolla ja saatavuudella. Lisäksi kiinnitämme huomiota muun muassa fyysisen aineiston logistiikkaan ja käsittelyyn. Sähköisten aineistojen osuus ja käyttö tulee edelleen kasvamaan, jolloin kirjastotilaa vapautuu fyysiseltä aineistolta kuntalaisten omaan toimintaan ja esimerkiksi esinelainaukseen.  

Mittauksen toteutti LCA Consulting osana Lappeenranta European Green Leaf 2021 -voittajavuotta.

Huomioita Lappeenrannan kaupunginkirjaston hiilijalan ja -käden mittauksesta: 

• Tuloksissa esitetään Lappeenrannan kirjastojen potentiaaliset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2020
• Tulokset eivät ole absoluuttisia arvoja ja epävarmuudet liittyen tuloksiin tulee huomioida tuloksia tulkittaessa
• Hiilijalanjälki on laskettu perustuen dataan, joka on saatu selvityksen tilaajalta eli Lappeenrannan kirjastoilta
• Lappeenrannan kirjastot ovat vastuussa datan tarkkuudesta
• Hiilijalanjälki on laskettu GHG-protokollan standardien mukaan (Corporate standard and Corporate value chain (Scope 3) standard)
• Kaikki relevantit kategoriat Scope3 osalta on sisällytetty laskentaan ja valinta perustui asiantuntija-arvioon
• Hiilijalanjälkilaskentaa ja sen raporttia ei ole verifioitu kolmannen osapuolen toimesta

Tutustu Lappeenrannan kaupunginkirjastojen hiilijalan- ja kädenjälkimittauksen raporttiin (linkki raportin pdf-versioon).

Lisätiedot:

Marja Huuhtanen
Kirjastotoimenjohtaja
marja.huuhtanen@lappeenranta.fi
puh. 040 594 9856

Sallan kansallispuiston palvelurakenteiden uudistaminen on alkanut. Sallaan odotetaan kansallispuistostatuksen, parantuneiden retkeilymahdollisuuksien ja retkeilyinnostuksen myötä kasvavia kävijämääriä. Myös uuden kansallispuiston ikimetsä ylänköineen ja kirkasvetisine lampineen houkuttelee matkailijoita.

(Pressmeddelande på svenska publiceras inom kort.)

Laki Sallan kansallispuistosta astuu voimaan 1.1.2022.

Kansallispuiston reittien ja rakenteiden kunnostustyöt alkavat perustamispäätöksen ja rahoituksen myötä. Palvelurakenteiden kunnostamisella varaudutaan kasvaviin käyntimääriin.

-  Kansallispuiston taukopaikat ja reitit kaipaavat kunnostamista. Reittien kunnostustyöt alkavat lähireiteistä. Retkeilyrakenteista halutaan muotoilultaan moderneja, mikä luo hienon kontrastin satoja vuosia vanhoihin metsiin. Jatkosuunnitelmiin kuuluu myös uuden autiotuvan rakentaminen. Kansallispuiston jatkuva ylläpito ja kehittäminen edellyttää myös pysyvää rahoituskorotusta, puistonjohtaja Hely Juntunen kertoo.

-  Asiakasviestintää lisätään Sallan Wilderness Parkiin perustettavan uuden asiakaspalvelupisteen ja uudistetun luontonäyttelyn sekä verkko- ja some -sivujen avulla, Juntunen jatkaa.

Sallan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on myös käynnistynyt. Siihen osallistetaan paikallisia asukkaita sekä kansallispuistosta kiinnostuneita. Hoito- ja käyttösuunnitelma määrittelee tarkemmin muun muassa sen, minkälaisia aktiviteetteja puistossa saa harrastaa.

Sallan kansallispuistossa ja sen lähialueilla aloitetaan kävijätutkimus vuoden 2022 alussa. Kävijätutkimuksella selvitetään kävijöiden toiveita sekä tarkempia paikallistaloudellisia vaikutuksia alueella.

Kasvava kävijämäärä tarkoittaa myös myönteisiä talous- ja työllisyysvaikutuksia. Valtion sijoittaman rahoituksen uskotaankin palautuvan moninkertaisesti paikallistalouteen. Myös rakennus-, kunnostus- ja huoltotyöt lisäävät työpaikkoja ja ostopalveluja.

Sallan monipuolinen ja vetovoimainen luonto

Sallassa pääsee helposti nauttimaan luonnonilmiöistä ympäri vuoden. Kansallispuiston luontoa leimaavat erityisesti vanhat, erämaiset ikimetsät, jotka tarjoavat hyvät elinolot Sallan kansallispuiston tunnuslajille metsolle. Metso komeilee myös Sallan kansallispuiston tunnuksessa, jonka on suunnitellut Anna Pakkanen.

Sallan kansallispuistossa on useita reittejä, jotka johtavat alueen monille luonnonnähtävyyksille. Kolmiloukkosen lampi on helppo ja vaikuttava lähikohde. Myös puustoiset suot reunustavat harjujen mosaiikkia, johon pääsee tutustumaan helposti Kauniinhaudanharjulla eli Kaunisharjulla. Iso Pyhätunturin päältä avautuvat upeat maisemat laajalti ympäröivään tunturimaisemaan, kohti Venäjää ja vanhoja Sallatuntureita. Hieman syvempää puistoalueen vanhoista metsistä löytyy Pahaojankuru.

Nähtävyyksinä voidaan pitää myös revontulia, tähtitaivasta ja kesäistä keskiyön aurinkoa, joiden ihailuun on Sallassa hienot mahdollisuudet. Talvella Suomen 41. kansallispuiston tykkymetsät salpaavat hengityksen.

Avajaisjuhlat juhlitaan kesäkuussa 2022

Sallan kansallispuiston avajaisia suunnitellaan juhlittavan ennen juhannusta. Avajaiset sijoittuvat Sallan Wilderness Parkiin (Poropuisto), ja ne ovat kaikille avoin juhla, joka tarjoaa tekemistä kaikenikäisille.

Avajaisjuhlan lisäksi uutta kansallispuistoa juhlistetaan useammissa pienemmissä tapahtumissa pitkin kesää ja syksyä 2022. Kansallispuistossa voi tietenkin vierailla halutessaan, vaikka heti.

Avajaisista ja muista tapahtumista päivitetään lisätietoja osoitteeseen luontoon.fi/salla.

Liitteenä olevia valokuvia saa käyttää asiasta uutisoidessa, kuvaajan nimi mainiten. 

Lisätietoja:

Hely Juntunen, puistonjohtaja, Metsähallitus, puh. 0400 219 287

Juha Paso, erikoissuunnittelija, Metsähallitus, puh. 040 703 9823

Ympäristöministeriön tiedote.

Arbetet med att förbättra servicekonstruktionerna i Salla nationalpark har inletts. Antalet besökare i Salla förväntas öka tack vare områdets status som nationalpark samt de förbättrade möjligheterna till och det växande intresset för friluftsliv. Den nya nationalparkens urskogar med sina höglandsplatåer och klara tjärnar lockar också besökare.

Lagen om Salla nationalpark träder i kraft den 1 januari 2022.

Arbetet med att iståndsätta lederna och servicekonstruktionerna i nationalparken inleds i och med beslutet om inrättande och finansieringen. Servicekonstruktionerna iståndsätts i beredskap för en förväntad ökning av antalet besök.

- Nationalparkens rastplatser och leder behöver iståndsättas. Arbetet med iståndsättningen börjar med närliggande leder. Tanken är att friluftskonstruktionerna ska få en modern design som skapar en fin kontrast till de hundratals år gamla skogarna. Till de fortsatta planerna hör också att bygga en ny ödestuga. Det kontinuerliga underhållet och utvecklingen av nationalparken förutsätter också en permanent höjning av finansieringen, berättar parkchef Hely Juntunen.

- Kundkommunikationen utökas med ett nytt kundserviceställe och en förnyad naturutställning i renparken Salla Wilderness Park samt på våra webbsidor och i sociala medier, fortsätter Juntunen.

Arbetet med skötsel- och användningsplanen för Salla nationalpark har också inletts. Lokalbefolkningen och andra personer som är intresserade av nationalparken kan delta i arbetet med planen. I skötsel- och användningsplanen definieras närmare bland annat vilka aktiviteter det är tillåtet att utöva i parken.

En besökarundersökning inleds i Salla nationalpark och dess närområden i början av 2022. Besökarundersökningen utreder besökarnas önskemål och detaljer kring de lokala ekonomiska effekterna i området.

Det ökade antalet besökare innebär också positiva effekter på ekonomin och sysselsättningen. Den finansiering som staten investerar förväntas återbetala sig mångdubbelt i den lokala ekonomin. Byggnads-, iståndsättnings- och underhållsarbetena skapar även sysselsättning och utökar behovet av köpta tjänster.

Sallas varierande och lockande natur

I Salla är det lätt att njuta av olika naturfenomen året om. Naturen i nationalparken präglas speciellt av gamla ödemarksartade urskogar med utmärkta levnadsförhållanden för tjädern, som är en symbol för Salla nationalpark. Tjädern pryder också Salla nationalparks logo, som är designad av Anna Pakkanen.

I Salla nationalpark finns flera leder som för besökarna till områdets många natursevärdheter. Sjön Kolmiloukkonen är ett lätt tillgängligt men storslaget utflyktsmål i närområdet. Från Kaunishauta ås, som också kallas Kaunisharju, ser besökaren ut över en mosaik av åsar kantade av trädbevuxna myrar. Från Iso Pyhätunturi öppnar sig en storslagen utsikt över det omgivande fjällandskapet, mot Ryssland och de gamla Sallafjällen. Lite djupare in i parkens gamla skogar ligger Pahaojankuru.

Andra sevärdheter är norrskenet och den oändliga stjärnhimlen, samt sommartid också midnattssolen, som lockar många besökare till Salla. På vintern bjuder Finlands 41:a nationalpark på andlöst vackra snötyngda skogar i vinterskrud.

Invigningsfest i juni 2022

Salla nationalparks invigningsfest planeras för juni före midsommaren. Invigningsfesten i renparken Salla Wilderness Park (Poropuisto), som är öppen för alla, bjuder på evenemang för alla åldrar.

Utöver invigningsfesten i juni planeras mindre evenemang under sommaren och hösten 2022. Visst är man också välkommen att besöka den nya nationalparken fast genast.

Mer information om invigningen och de övriga evenemangen uppdateras på adressen utinaturen.fi/salla.

Bifogade foton får man använda i samband med denna nyhet. Fotografens namn måste nämnas.

Mer information:

Hely Juntunen, parkchef, Forststyrelsen, tfn 0400 219 287

Juha Paso, specialplanerare, Forststyrelsen, tfn 040 703 9823

Miljöministeriets pressmeddelande.

Odotettu Kenen kotona? -ohjelma tulee taas. Kilpailullinen lifestyle-ohjelma palaa tauolta MTV3-kanavalle torstaista 6.1. klo 20 alkaen. Jokaisessa kymmenessä jaksossa päästään tutustumaan neljään erilaiseen kotiin ja arvailemaan, kenen kotona milloinkin ollaan. Neljä toisilleen tuntematonta asukasta tietävät toisistaan vain nimen ja ammatin lähtiessään yhteiselle kyläilykierrokselle. Voiko pelkän ulkoisen olemuksen ja ammatin perusteella arvata, miten kukakin asuu? Tähän leikkimieliseen kilpailuun pääsee katsojakin mukaan ja on ihan selvää, että kotisohvallakin alkaa kilpailu siitä, kuka parhaiten yhdistää kodin ja asukkaan!

Kun kaikki kodit on nähty, paljastetaan oikeat vastaukset. Luvassa on yllätyksiä niin kilpailijoille kuin katsojillekin. Samalla päästään kurkistamaan, miten suomalaiset asuvat, bongaamaan pinnalla olevat sisustustrendit ja poimimaan parhaat ideat omaan käyttöön. Sarjan juontaa ihastuttava Tuija Pehkonen.

"Muistin kyllä, että sisustushuuma nousee tätä ohjelmaa tehdessä nollasta sataan ihan hujauksessa. Olenkin alkanut järjestellä myös kotona laatikonpohjia uuteen uskoon ja mielessä häämöttää vaikka kuinka sisustuskohteita. Ohjelmasta lähti kotiin ja mökille viemisiksi aikamoinen kasa ideoita ja inspiraatiota", Tuija Pehkonen kertoo.

Hän paljastaa, että kaudella nähdään hauska joukko osallistujia ja todella erilaisia koteja – ja hyvä niin!

"Vaikka kuvauspäivät venyivät pitkiksi, niin aina jaksettiin nauraa vielä päivän päätteeksi! Mieleeni jäi esimerkiksi vessa, jonka kattoa koristi valtava lintu ja koti, joka oli kerätty pullolleen aarteita vuosikymmenten saatossa, ja jota en oikein pysty edes sanoin kuvailemaan. Toki joukosta löytyy myös perinteistä suomalaista skandinaavityyliä."

Miten asuu somettaja tai stand-up koomikko? Kenen kotona on jaguaari seinällä ja kuka kerää lasiesineitä? Voiko kotitalousopettajan kodin tunnistaa pelkän ammatin perusteella? Entä voiko lentäjän ja varastotyöntekijän kodit mennä ihan sekaisin? Näihinkin kysymyksiin vastataan kevään mittaan.

JAKSOT:

Kausi 3, 1/10. Kombucha? Kenen kotona käy kombuchat ja kuka tykkää maatuskoista? Entä kenen kotona on kesäparatiisi parvekkeella? Ohjelman uusi kausi starttaa.

Kausi 3, 2/10. Charlien enkelit. Etsiväpoppoo tutkii, nuuhkii ja maistelee toistensa kodit yrittäen arvata, kenen kotona milloinkin ollaan. Yhden kodissa on miesvieraalle omistettu vaatehuone, toisen taas pepun pesevä vessa.

Kausi 3, 3/10. Presidentillistä tunnelmaa. Kuka asuu jugend-linnassa? Entä kenen kotiin ei KonMarilla ole asiaa? Myyjä, somettaja ja kaksi opettajaa yrittävät selvittää, kuka asuu ja missä.

Katso esimakua Kenen kotona? -ohjelmasta täältä.

Kenen kotona? alkaa MTV3-kanavalla ja mtv-palvelussa torstaina 6.1. klo 20.
Ohjelma katsottavissa myös C Moressa.

Kenen kotona? -sarjan MTV:lle tuottaa FremantleMedia Finland Oy.

Lisätietoja:
Kuvat ja esikatselut: Venetsia ja Pressi
Kuvatiedustelut ja -pyynnöt: kuvankäsittelijä Onni Ojala, onni.ojala@mtv.fi

MTV, ohjelmaviestintä, Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Hanna Kortti, 040 578 2478, hanna.kortti@mtv.fi
FremantleMedia Finland, tuottaja Anni Rankka, 040 567 3477, anni.rankka@fremantle.com

Perheomisteinen Joutsen toimii Riihimäellä ja sitä vetää neljäs sukupolvi, toimitusjohtajanaan Matias Kotkasaari (38), joka aloitti tehtävässään viisi vuotta sitten. Yritys viettää kuluvana vuonna 85-vuotisjuhlavuottaan. 

Untuvatakeista, -peitoista ja -tyynyistä tunnettu yritys on viime vuosina laajentanut valikoimaansa laadukkaisiin sisutustuotteisiin kuten torkku- ja päiväpeittoihin. Laadun takaavat pitkällä kokemuksella kehitetyt puhdistus- ja pesuprosessit sekä vankalla ammattitaidolla valmistetut tuotteet. Tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan pitkäikäisiksi. Yritys tarjoaa myös huoltopalvelun tuotteilleen.

”Meillä laatu ohjaa kaikkia valintojamme. Laatu takaa tuotteillemme pitkän elinkaaren. Tuotteitamme hankkiessaan tekee kuluttaja samalla vastuullisen teon, sillä tuotteen pitkä käyttöikä pienentää sen hiilijalanjälkeä merkittävästi ”, sanoo Matias Kotkasaari.

Joutsen tuotteiden hyvä kotimaisuusaste on säilynyt vuosikymmenten läpi, sillä kaikki tuotteet suunnitellaan kotimaassa. Untuvatyynyt ja lähes kaikki untuvapeitot valmistetaan edelleen Riihimäen tehtaalla. 

Joutsenen toinen oma tehdas sijaitsee Virossa. Siellä valmistuvat untuvatakit. Ompelutyötä ostetaan lisäksi tarpeen mukaan alihankintana yhteistyökumppaneilta. Yritykselle uusimman teknologian käyttö ja ammattiosaaminen on korkeiden laatukriteereiden kannalta elintärkeää. Huolella valitut ja rakennetut alihankkijaprosessit takaavat tuotteiden korkean laadun. Valmistuspaikasta riippumatta laatuvaatimukset ovat aina yhteneväiset.

Koronavuoden 2020 aikana verkkokauppa kasvatti osuuttaan myynnissä ja yritys investoikin uuteen, keväällä 2022 valmistuvaan, logistiikkahalliin. Halli valmistuu samalle tontille Riihimäen tehtaan ja toimitilojen kanssa. 

Joutsen syntyi saunassa vuonna 1936, kun margariini- ja jäätelötehtaan johtajana toiminut Marius Pedersen sai liikeidean katsellessaan vaimonsa Saiman pesevän höyheniä. Harrastuksena alkanut toiminta kasvoi liikeyritykseksi ja työllisti pian koko perheen. Tänä päivänä Joutsen toimii vahvasti niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla. 

www.joutsen.fi

@joutsenofficial #joutsen 

UNESCO Global Geoparks Council on tänään 9.12.2021 hyväksynyt Pariisista käsin järjestetyssä kokouksessa Salpausselkä Geoparkin hakemuksen. Council koostuu 12 geopark-asiantuntijasta ympäri maailmaa. UNESCO-arviointikäynti alueella toteutettiin lokakuun lopussa. 

Virallisesti Salpausselkä Geoparkista odotetaan tulevan UNESCO-kohde ensi keväänä, jolloin UNESCOn hallintoneuvosto käsittelee asian.

Hakemus hyväksyttiin yksimielisesti. Salpausselkä Geoparkin toiminnanjohtaja Kati Komulainen seurasi kokousta etänä ja iloitsee monivuotisen työn tuloksesta. Tarkempia tietoja päätöksestä saadaan ensi viikolla.

Lisätietoja:

Kati Komulainen, toiminnanjohtaja
Salpausselkä Geopark -yksikkö
puh. 040 579 9247
kati.komulainen@lahtiregion.fi

Jos lumi tai loska lannistaa, sähköpyörä voi palauttaa ilon ja innostuksen takaisin satulaan. Pakkanenkaan ei ole ongelma, kun muistat pari seikkaa sähköavusteisen pyörän akusta ja sen lataamisesta, Pyöräliitto vinkkaa. 

Talvi tuppaa yllättämään autoilijat tämän tästä. Sähköpyöräilijät kohtaavat vuodenajan sen sijaan pääasiassa positiivisissa merkeissä, sillä sähköavusteinen pyörä pääsee oikeuksiinsa nimenomaan talviajossa. Siinä, missä auto saattaa pakkasaamuna tehdä temput, tämän päivän sähköpyörä on varsin varmatoiminen kulkupeli säällä kuin säällä. 

“Sähköpyörällä voi selättää talven, sillä se on omimmillaan juuri silloin, kun pyöräilyolosuhteet vaikeutuvat. Eteneminen omin lihasvoimin esimerkiksi raskaassa loskassa tai paksussa lumessa voi käydä ihan tosissaan kunnon päälle, mutta kehnoistakin keleistä selviää, kun moottori tarvittaessa avustaa. Tämä tutkitusti madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle ja kannustaa ajamaan pidempiä matkoja. Esimerkiksi Ruotsissa sähköpyörän ostaneiden talvinen työmatkapyöräily kolminkertaistui”, tietää Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Aja huoletta, mutta älä lataa pakkasessa 

Suomen talven ja sähköpyörän yhteensopivuus saattaa askarruttaa. Pyöräliiton mukaan huoli on kuitenkin aiheeton: akun kesto ei paukkupakkasilla yllä välttämättä kesäkelien tasolle, mutta akut ja moottorit toimivat yleensä ihan hyvin kylmälläkin säällä. On tosin tärkeää muistaa, ettei akkua tule ladata kylmänä, sillä tämä voi heikentää akun kykyä ottaa varausta vastaan jatkossa.

“Sähköpyörän akkua ei tule missään nimessä ladata pakkasessa, vaan akku (tai pyörä) kannattaa tuoda sisälle, ja antaa sen lämmetä kunnolla ennen latausta. Eikä akkua kannata päästää ihan tyhjäksi, jottei sen elinikä lyhene tarpeettomasti. Sähköpyörä on hyvä myös säilyttää sateelta suojattuna - ideaalitilanteessa sen saisi säilöön sisätiloihin sekä kotona että töissä”, Koistinen muistuttaa.  

Kaikenlaisten pyörien lukot ja vaijerit kannattaa talviaikaan öljytä hyvin, jotta ne eivät jäädy. Sähköpyöräilijöiden tulee Koistisen mukaan muistaa lisäksi akun lukkopesän öljykäsittely, jotta akun saa tarvittaessa lataamista varten irti. 

Ei mikään sähkösyöppö 

Sähkön hinnannousu on ollut viime päivien puheenaihe, mutta onko sähköpyöräilijän syytä olla huolissaan omasta sähkölaskustaan? Pyöräliiton mukaan ei, sillä sähköpyörän sähkönkulutus on pieni, 0,5-1 kWh/100 km. Sähköauton kulutus on tyypillisesti 15-30 kWh/100 km.

Pörssisähkön verollinen hinta on ollut joulukuun alussa parhaimmillaan noin 120 senttiä/kWh, joten huippuhinnoillakin ladatun sähköpyörän kustannukseksi jää noin euro sataa kilometriä kohti. (Laskelmassa ei ole huomioitu siirtomaksuja.) 

“Sähköpyörän suurimmat käyttökustannukset liittyvät pyörän huoltoon, johon voi vuositasolla mennä useampi satanen, jos pyörää käytetään paljon”, Koistinen sanoo.

Sähköpyörien kysyntä kasvaa kohisten 

Suomessa myytiin Muoti- ja urheilukauppa ry:n mukaan 31 000 sähköpyörää vuonna 2020. Edelliseen vuoteen verrattuna myynti kasvoi huimat 45 prosenttia, ja kasvu on jatkunut samansuuntaisena tänä vuonna. Maailmalla sähköpyörät ovat jo miljardiluokan business: esimerkiksi Saksassa ostettiin viime vuonna 5.1 miljoonaa pyörää, joista jo liki 40 prosenttia oli sähköavusteisia.  

“Keskitalvi on erinomainen hetki ostaa sähköpyörä - tai tavallinen polkupyörä! Pyörien ja niiden varaosien maailmanlaajuiset saatavuusongelmat jatkuvat vielä ensi vuonna, ja toisaalta monessa liikkeessä on tarjolla jo ensi kesän valikoima. Jos siis haluat pelata varman päälle ja saada toivomasi menopelin alle, kannattaa kiireesti laittaa postia Korvatunturille - ja pysyä tulevat viikot tosi kilttinä tietysti”, Matti Koistinen naurahtaa.  

     
Viisi+ hyvää syytä vinkata pukille sähköpyörästä 

1. Mitä kinkkisempi talvikeli, sitä paremmin sähköpyörä palvelee. 
2. Kun lumi ja loska eivät hidasta menoa, pidemmätkin matkat taittuvat talvella kepeästi - ja jouluherkut sulavat kuin itsestään. 
3. Nasta- ja kitkarenkaidenkaan vastus ei tunnu sähköpyörän selässä tavallisen pyörän tapaan. 
4. Vuodenvaihde on hyvä ajankohta sähköpyöräostoksille, sillä kevättä kohden kysyntä kasvaa, mikä tarkoittaa, että pyörien saatavuus voi huonontua ja valikoima pienentyä. 
5. Talvipyöräily on helppo ja koronaturvallinen tapa edistää terveyttä, taklata kaamosmasennusta ja kohottaa kuntoa, eli uudenvuodenlupaukset on helppo lunastaa sähköpyörän selässä. 
6. Sähköpyörä lisää tutkitusti pyöräilyä ja vähentää liikkumisesta aiheutuvia päästöjä. 

Lisätietoja:
Matti Koistinen 
Pyöräliiton toiminnanjohtaja 
matti.koistinen@pyoraliitto.fi 
p. 044 279 5588 

Espoolaiset pääsevät nauttimaan joulun tunnelmasta Kauneimmissa joululauluissa ja konserteissa. Yhteislaulutilaisuuksia järjestetään ympäri Espoota: pihoilla, pubeissa, kirkoissa ja kappeleissa. Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin sekä joulukonsertteihin edellytetään koronapassi kaikilta 16 vuotta täyttäneiltä.

80 tilaisuutta laulaa Kauneimpia joululauluja ympäri Espoota

Kirkko Espoossa pyrkii tarjoamaan jokaiselle mahdollisuuden kokea joulun sanoma ja tunnelma Kauneimpien joululaulujen kautta.

Osa yhteislaulutilaisuuksista järjestetään turvallisesti ulkotiloissa. Tapiolassa lauletaan joululauluja Espoon kulttuurikeskuksen amfilla sunnuntaina 19.12. klo 15. Espoonlahden seurakunta puolestaan jatkaa viime vuoden perinnettä ja vie Kauneimmat joululaulut suoraan taloyhtiöiden pihoille. Lauluun voi osallistua vaikkapa omalta parvekkeelta. Ulkotilaisuuksissa ei kysytä koronapassia. Kauneimpia joululauluja voi seurata myös verkon välityksellä. Sunnuntaina 19.12. klo 19 Leppävaaran kirkon tilaisuus suoratoistetaan seurakunnan YouTube-kanavalla.

Kauneimpia joululauluja pääsee laulamaan myös perinteisesti kirkoissa ja kappeleissa. Sisätiloissa pidettävissä tilaisuuksissa kysytään kaikilta 16 vuotta täyttäneiltä koronapassi. Ravintoloissa Kauneimpia joululauluja lauletaan muun muassa maanantaina 13.12. klo 18 ravintola Basessa, tiistaina 14.12. klo 18 Watson Pubissa ja torstaina 16.12. klo 19 ravintola Brunnsdalissa.

Joulukonsertit soivat kirkoissa ja kappeleissa

Espoon seurakuntien kirkoissa ja kappeleissa järjestetään kolmisenkymmentä joulukonserttia. Joulun musiikkitarjonta vaihtelee lapsille tehdystä Ihmeellinen yö -musikaalista kuorojen konsertteihin ja klassisiin oratorioihin. Seurakuntien konsertteihin on vapaa pääsy. Myös monet muut toimijat järjestävät kirkoissa joulukonsertteja, jolloin niihin saattaa olla sisäänpääsymaksu. Kaikkiin konsertteihin vaaditaan koronapassi.

Joulumusiikkia jazzvivahteilla tarjoilee Duo Mariah Hortans ja Mathias Sandberg ke 15.12. klo 19 Kauniaisten kirkossa. Vapaa pääsy.

Espoon Mieslaulajien perinteistä konserttia pääsee kuulemaan tiistaina 14.12. klo 18 ja 20 Espoon tuomiokirkossa. Liput 20 euroa verkosta esmila.com ja ovelta.

Espoonlahden kirkossa järjestetään perinteinen Tuomaanpäivän joulukonsertti: J.S. Bachin jouluoratorio I-III tiistaina 21.12. klo 19. Konsertissa esiintyvät Kamarikuoro Navichorus, Kemin orkesteri ja Suomalainen barokkiorkesteri johtajanaan Ville Mankkinen. Solisteina Kaisa Ranta, Monica Groop, Tommi Niskala ja Elja Puukko. Vapaa pääsy. Ohjelma 20 e.

Katso kaikki joulukonsertit täältä:

https://www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/joulu/joulukonsertit

Katso kaikki Kauneimmat joululaulut täältä:

https://www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/joulu/kauneimmat-joululaulut

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Elja Puukko
kanttori, Espoonlahden seurakunta
elja.puukko@evl.fi, 0400 505 562

Pauliina Hyry
kanttori, Leppävaaran seurakunta
pauliina.hyry@evl.fi, 040 513 0866

Kuva 1: Kauneimmat joululaulut soivat tänä vuonna myös pihoilla ja toreilla. Kuva: Mikko Helminen.

Kuva 2: Espoon tuomiokirkossa järjestetään kymmeniä joulukonsertteja. Kuvassa lapsiperheille suunnattu konsertti Ihmeellinen yö. Kuva: Anu Kuru. 

Kysyimme lukijoiltamme mikä on paras joululahjaidea. Vastauksia tuli laidasta laitaan niin aineettomista lahjoista konkreettisiin tavaroihin. Idea ja ajatus lahjassa on selvästi äänestäjien mielestä kuitenkin tärkein!

Lahjakortti:

Eniten äänestettiin lahjakortteja ja varsinkin elämyslahjakortteja. Ääniä tuli eniten hotelli-, ravintola-, kylpylä-, teatteri-, keikka-, museo-, sekä leffalahjakorttien puolesta. Myös erilaiset hemmottelulahjakortit saivat paljon ääniä, kuten hieronta, jalka-/ kasvohoidot ja kampaamolahjakortit.

Ääniä saivat myös kauppojen lahjakortit kuten kauppakeskuslahjakortti, joka kävisi moneen eri liikkeeseen, lahjakortti koruliikkeeseen tai vaikkapa S-ryhmän lahjakortti.

Siivouslahjakorttia äänestettiin myös useaan otteseeen. Tämä on siitä helppo lahja, sillä sen voi toteuttaa itse tai ostaa vaikkapa siivousfirman hoitamaan homma toisen puolesta!

Jotain itsetehtyä:

Monet selvästi arvostavat itsetehtyä lahjaa. Ääniä saivat esimerkiksi itsetehdyt herkut kuten taatelikakku, karkit, suklaat, konvehdit, tortut, piparit, sinappi ja mausteseos.

Käsityöihmiset voivat toteuttaa myös seuraavat äänestetyt itsetehdyt lahjat: saippua, kynttilä sekä neulomalla villasukat tai pipo. Valokuvakirja yhteisistä hetkistä lahjan saajan kanssa lämmittää varmasti myös jokaisen mieltä.

Konkreettiset lahjat:

Konkreettisia lahjojakin äänestettiin paljon. Perinteiset lahjat pitävät pintansa kuten suklaa, punaviinipullo ja kirja. Muita äänestettyjä konkreettisia lahjoja olivat sukat, pyjama, torkkupeitto, painopeitto, hajuvesi ja joulukukka. Herkkukori on myös oiva lahja ja sopii myös henkilölle, jolla on jo niin sanotusti kaikkea.

Kotimaista käsityötä pidetään selvästi arvossa, koska myös se sai ääniä. Tarjontaa on paljon ja samalla on hienoa tukea suomalaista työtä!

Aika:

Tästäkin äänestyksestä huomaa, että ihmisten aika on kortilla nykypäivänä. Monet äänestivätkin lahjaideaksi yhteistä aikaa läheisten kanssa. Tämä on myös oiva lahjavinkki sellaiselle, jolla on rahat vähissä, tähän lahjaan ei nimittäin tarvitse paljoa rahaa, jos ollenkaan. Oli kysessä vaikka oma puoliso, lapsi, vanhempi, ystävä tai joku muu, niin tämä lahja lämmittää varmasti saajan mieltä!

Yksi lukijoistamme kiteytti hienosti lahjan merkityksen:

"Mitä ikinä se onkaan, lahjan henkilöiminen! Samalla tuetaan suomalaista taiteilijaa tai yrittäjää vaikeina aikoina sekä levitetään joulumieltä. Lahjan kuin lahjan voi räätälöidä rakkaalle vaikkapa maalarin, ompelijan, kehystämön,… toimesta."

Pahanhautoja esitetään Sundancessa avajaisviikonloppuna 22.-23.1. Midnight -kategoriassa, jota luonnehditaan festivaalin kiinnostavimmaksi osioksi. Suomalaista pitkää elokuvaa ei ole koskaan aiemmin valittu Sundancen ohjelmistoon.

”Olen todella onnellinen, että elokuva saa maailman ensi-iltansa juuri Sundancessa, joka kuuluu elokuva-alan merkittävimpiin festivaaleihin. Ja vieläpä Midnight-sarjassa, joka on Pahanhautojalle täydellinen. Naisten näkökulmat ovat varsinkin genre-elokuvissa olleet pitkään vaiettuja, ja sen vuoksi olen erityisen iloinen, että elokuva huomataan. Tämä on suuri kunnia niin minulle, käsikirjoittaja Ilja Rautsille kuin koko työryhmälle”, ohjaaja Hanna Bergholm iloitsee.

”Pahanhautoja käsittelee nuoren tytön näkökulmasta äidin ja tyttären vaikeaa suhdetta, suorituspaineita ja naisten kiellettyjä tunteita. Syvällisen tarinansa vuoksi elokuva onkin suunnattu genre-faneja laajemmalle yleisölle.”

Visuaalisesti elokuva on poikkeuksellinen. Kauhu ei tapahdu pimeydessä vaan vaaleansävyisissä huoneissa. Jännitystä käytetään tarinankerronnan välineenä, ei ainoastaan yleisön pelotteluun.

Lähes neljän miljoonan euron budjetillaan Pahanhautoja on kaikkien aikojen kallein suomalaisen naisohjaajan elokuva. Työryhmässä mukana on ollut kansainvälisiä huipputekijöitä, kuten muun muassa kaksinkertainen Oscar-ehdokas erikoismaskeeraussuunnittelija Conor O’Sullivan (mm. Saving Private Ryan, The Dark Knight, Game of Thrones) ja Animatronic Designer Gustav Hoegen (mm. Star Wars, Jurassic World). 

Elokuvan tuottaja Mika Ritalahti Silva Mysterium -tuotantoyhtiöstä kertoo kansainvälisen kiinnostuksen
enteilleen festivaalivalintaa:

”Ala on ottanut Pahanhautojan tervetulleesti vastaan. Elokuva on myyty jo yli 40 maahan, ja siitä tuli paikoin jopa kilpahuuto. Yhdysvalloissa elokuvan levittäjänä on arvostettu IFC Midnight, joka on suunnitellut Pahanhautojalle laajan elokuvateatterilevityksen. Uskon, että elokuvamme omaperäinen ja erilainen katse kauhuun on kiinnostanut Sundancessa. Olen työryhmästä todella ylpeä.”

Hanna Bergholmin ohjaaman elokuvan on käsikirjoittanut Ilja Rautsi. Tarina on Bergholmin ja Rautsin yhdessä kehittämä. Elokuvan pääosarooleissa nähdään Siiri Solalinna, Sophia Heikkilä, Jani Volanen ja Reino Nordin. Pahanhautojan on kuvannut Jarkko T. Laine ja lavastuksesta on vastannut Päivi Kettunen. 

>>> Elokuvan traileri

Psykologinen kauhudraama Pahanhautoja saa maailmanensi-iltansa amerikkalaisen Sundance
-elokuvafestivaalin avajaisviikonloppuna tammikuussa. Suomessa elokuva saapuu valkokankaille 4.2.2022. Pahanhautojan on ohjannut Hanna Bergholm ja käsikirjoittanut Ilja Rautsi. Pääosissa nähdään Siiri Solalinna, Sophia Heikkilä, Jani Volanen ja Reino Nordin. Elokuvan tuottaa Silva Mysterium ja sen levittää Nordisk Film.

MEDIALLE:

Pahanhautojan ensimmäinen lehdistönäytös järjestetään 17.12. klo 12.00, Tennispalatsi sali 2. 
HUOM. Näytökseen etukäteen ilmoittautuminen on välttämätöntä: katja.viitalahde@cestlavie.fi.

Elokuvasta on julkaistu uusia still-kuvia. Kuvat ovat ladattavissa Filmikamarissa:
filmikamari.fi/pressit (tunnus: press, salasana: noutaja)

Lisätiedot medialle:

Tuottaja Mika Ritalahti / Silva Mysterium, 040 707 4848
Lisätiedot, haastattelut: tiedottaja Katja Viitalähde-Annala, 050 395 6084, katja.viitalahde@cestlavie.fi

Tyttöjen sisäiseen maailmaan johdattava Tytöt tytöt tytöt on elokuva nähdyksi tulemisen halusta ja pelosta. Elokuva on kutsuttu tammikuussa järjestettävän Sundance-elokuvafestivaalin kansainväliseen World Dramatic Competition -kilpasarjaan. Ohjaaaja Alli Haapasalo odottaa amerikkalaisfestivaalilta erityisesti kansainvälisen yleisön reaktioita.

”Erityisesti iloitsen siitä, että Sundanceen lähtee tyttöelokuva! Tytöt tytöt tytöt kertoo lapsuuden ja aikuisuuden välitilasta ja omien ääriviivojen piirtämisestä, mutta ehkä kaikkein eniten nähdyksi tulemisen tarpeesta - ja siksi onkin aivan ihanaa, että arvostettu festivaali on todella nähnyt elokuvan ja sen tytöt. Odotan innolla pääseväni näkemään, miten sikäläinen yleisö reagoi elokuvaan”, Haapasalo sanoo.

Pääosarooleissa nähdään Aamu Milonoff, Eleonoora Kauhanen ja Linnea Leino. He esittävät Mimmiä, Rönkköä ja Emmaa, jotka kokeilevat rajojaan ja haluavat kukin löytää sen, mitä oikeasti ovat.

”Elokuvan aikajänne on lyhyt: kolme perjantaita, eli fragmentti tyttöjen elämästä. Mutta koska teini-iässä jokainen hetki on kaikki kaikessa juuri nyt, fragmentti saattaa pitää sisällään kokonaisen maailmankaikkeuden”, ohjaaja kuvailee.

Elokuvan tuottaja Leila Lyytikäinen Citizen Jane Productions -tuotantoyhtiöstä sanoo:

”On suurenmoista, että Alli Haapasalo luo suomalaista elokuvahistoriaa Tytöt tytöt tytöt -elokuvalla! Tämä Ilona Ahdin sekä Daniela Hakulisen kirjoittama elokuva saa arvoisensa maailmanensi-illan yhdellä maailman tärkeimmillä elokuvafestivaaleilla. Tämä tarkoittaa että elokuva, meidät tekijät, ja tytöt, on noteerattu.”

Maailmanensi-iltansa tammikuussa Sundancessa saava Tytöt tytöt tytöt tulee kotimaan
valkokankaille huhtikuussa 2022.

>>> Elokuvan traileri

TYTÖT TYTÖT TYTÖT saa ensi-iltansa 14.4.2022. Elokuvan pääosissa nähdään Aamu Milonoff (Mimmi), Eleonoora Kauhanen (Rönkkö) ja Linnea Leino (Emma). Elokuvan on ohjannut Alli Haapasalo ja sen ovat käsikirjoittaneet Ilona Ahti & Daniela Hakulinen. Tytöt tytöt tytöt -elokuvan on tuottanut Citizen Jane Productions ja sen levittää Nordisk Film. 

SYNOPSIS

Mimmi ja Rönkkö ovat parhaat ystävät, ja tukevat toisiaan ehdoitta. He haluavat elämän olevan suurta seikkailua, täynnä intohimoa ja tunteita. Emma puolestaan on pyhittänyt elämänsä taitoluistelulle ja kulkee menestystä kohti kaiken muun sivuuttaen. Kun nämä kolme erilaista tyttöä tutustuvat, on luvassa lyhyt, mutta päätähuimaava ajanjakso, jolta ei ole paluuta entiseen. Kolmen perjantain aikana tytöt testaavat rajojaan ja piirtävät ääriviivansa uusiksi. Mimmi ja Emma kokevat rakastumisen valtavan voiman, kun taas Rönkkö etsii jotain, mitä ei ole koskaan kokenut: nautintoa.

Lisätiedot, haastattelut:

Tiedottaja Katja Viitalähde-Annala, 050 395 6084,  katja.viitalahde@cestlavie.fi

Materiaalit medioiden käyttöön:
 
filmikamari.fi/pressit  (tunnus: press, salasana: noutaja)

EuropeanBestDestinations.com matkailusivusto on yhteistyössä Euroopan komission alaisen matkailun EDEN-verkoston (European Destinations of Excellence) kanssa julkaissut jo 13. kerran Euroopan parhaiden matkakohteiden kilpailun.

Lahti on esivalittu 20 kaupungin joukkoon, josta Euroopan paras matkakohde valitaan. Kohteet on valittu niiden matkailutarjonnan sekä erityisesti niiden kestävän kehityksen edistämisen perusteella.

Valitsijoiden mukaan Euroopan ympäristöpääkaupunkina Lahti on osoittanut merkittävää ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen, mikä yhdessä alueen luontoympäristön ja matkailupalveluiden kanssa vaikutti Lahden valintaan. Lahdessa ja Järvi-Suomessa puhdas luonto näkyy niin asukkaiden arjessa kuin matkailijoidenkin palveluissa.

- Suomalainen ja lahtelainen luonto ovat ainutlaatuisia ja niiden vaaliminen on tärkeä syy ympäristötekoihimme. Ympäristöteema näkyy nyt vahvasti myös matkailussa ja se on Lahdelle Euroopan ympäristöpääkaupunkina valtava etu, sanoo ympäristöpääkaupungin ohjelmajohtaja Saara Vauramo.

Vastuulliset matkakohteet houkuttelevat ulkoilemaan

Kilpailussa matkakohteet jaotellaan eri teemojen alle. Lahden seutu on parhaiden vastuullisten kohteiden joukossa. Ne houkuttelevat matkailijoita ulkoaktiviteettien pariin kuten pyöräilemään, hiihtämään, uimaan tai patikoimaan. (The best sustainable destinations in Europe for outdoor sports)

Lahden seutu kilpailee myös parhaan luontomatkailukohteen kategoriassa (Best Destinations for Nature Lovers in Europe). Salpausselkä Geoparkin ainutlaatuinen geologinen ympäristö satoine järvineen, harjuineen ja suppineen tarjoaa virkistyskäyttömahdollisuuksia niin alueen asukkaille kuin kotimaisille ja kansainvälisille vieraillekin.

- Jo huomiointi 20 Euroopan parhaan kohteen joukkoon pääseminen tuntuu hyvältä koko maakunnan matkailuväen puolesta. Toki haluamme olla oman sarjamme ykkösiä. Lahden seudun tavoitteena on olla kestävän matkailun alue vuoteen 2025 mennessä. Euroopan ympäristöpääkaupunkivuosi on nostanut seudulla entuudestaan vastuullisen matkailun merkitystä ja samalla antanut erinomaisen taustan kestävän matkailun edistämiseksi maakunnassa, toteaa Lahden seutu - Lahti Region Oy:n toimitusjohtaja Raija Forsman.

Lahden seudun luonnon erityispiirteitä esille nostava Salpausselkä Geopark on edennyt pitkälle Unesco-tunnustuksen hakemisessa. Ensimmäiseltä Salpausselältä juotavan puhtaalle eteläiselle Päijänteelle ulottuva alue on Suomen eteläisin geopark-kohde.  

- Geopark-konseptissa kestävän luontomatkailun kehittäminen on yksi keskeisimmistä tavoitteista, ja Salpausselkä Geoparkin puitteissa on tätä työtä ehditty jo muutama vuosi tehdä. Kilpailun kategoriat sopivat Lahden seudulle tästäkin näkökulmasta siis erittäin hyvin, toteaa Salpausselkä Geoparkin toiminnanjohtaja Kati Komulainen.

Euroopan laajuinen äänestys käynnissä 20.1.-10.2.2022

Nettiäänestys parhaista matkakohteista käynnistyy 20.1.2022, jolloin kandidaattikaupungit virallisesti julkaistaan. Äänestys päättyy 10.2.2022. Ääniä voi antaa yhden viikossa per / IP-osoite. Eniten ääniä saneet kaupungit palkitaan 10.2.2022 Brysselissä järjestettävässä tilaisuudessa.

Äänestys tapahtuu osoitteessa https://www.europeanbestdestinations.com/european-best-destinations-2022 

Kilpailun järjestäjästä:
European Best Destinations is a travel website developed to promote culture and tourism in Europe. In partnership with the participating tourism offices and the EDEN Network they promote a better understanding of the wealth, diversity and quality of European destinations. https://www.europeanbestdestinations.com/about-1/

Näkyväisyys jo nyt:
https://www.europeanbestdestinations.com/destinations/lahti/

Lisätietoja:

Lahden kaupunki
Lahti Euroopan Ympäristöpääkaupunki 2021
ohjelmavastaava Saara Vauramo, puh. 044 716 1585

Lahden seutu - Lahti Region Oy
toimitusjohtaja Raija Forsman, puh. 040 5162803

Salpausselkä Geopark -yksikkö
toiminnanjohtaja Kati Komulainen, puh. 040 579 9247

Yhteistyössä mukana: KoKas | Päijät-Hämeen matkailun selviytymisstrategia -hanke

For the 13th time, travel website EuropeanBestDestinations.com has launched a competition on Europe’s best destinations in cooperation with the EDEN network (European Destinations of Excellence).

Lahti has been shortlisted as the best European travel destination together with 19 other cities. The destinations were selected because of their tourism offering and promotion of sustainable development, in particular.

According to the jury, as the European Green Capital, Lahti has shown significant and long-term commitment to sustainable development, and this, together with the region’s nature and tourism services, positively affected Lahti’s inclusion on the shortlist. In Lahti and Lakeland Finland, pure and pristine nature is present in the daily lives of residents as well as services for visitors.

- Nature in Finland and Lahti is unique, and cherishing it is our number-one motivation for environmental acts. The environmental theme has also emerged prominently in travel and tourism, and Lahti, as the European Green Capital, benefits from that immensely, says Saara Vauramo, Programme Director at Lahti’s European Green Capital project.

Sustainable travel destinations entice people to enjoy the great outdoors

In the competition, travel destinations are classified in different categories. The Lahti region is among the best sustainable destinations in Europe for outdoor sports. They attract visitors with their action-packed outdoor activities, such as cycling, skiing, swimming and hiking.   

The Lahti region also competes in the Best Destinations for Nature Lovers in Europe category. Salpausselkä Geopark’s unique geological environment with its hundreds of lakes, ridges and kettle hole ponds is the perfect location for recreation and relaxation for the region’s residents as well as Finnish and international visitors.

- Just being shortlisted among 20 best destinations in Europe feels great for the entire tourism and travel industry in the region. We, of course, want to be the best in our category. The Lahti region’s objective is to become a sustainable tourism region by 2025. The European Green Capital year has increased the significance of sustainable tourism in the region even further, and it has also provided an excellent backdrop for promoting sustainable travel in the region,” says Raija Forsman, Managing Director at Lahti Region Ltd.

Salpausselkä Geopark, which highlights the special characteristics of the Lahti region’s nature, has progressed a long way in applying for a UNESCO label. The area stretching from the First Salpausselkä ridge to Lake Päijänne and its water that is clean enough to drink is Finland’s southernmost geopark destination. 

- In the geopark concept, developing sustainable nature tourism is one of the key objectives, and we have been engaged in this work for several years now within the framework of Salpausselkä Geopark. As a result, the competition categories also fit the Lahti region extremely well from this perspective,” says Kati Komulainen, Executive Manager at Salpausselkä Geopark.

A Europe-wide online poll will be open from 20 January to 10 February 2022

An online poll to decide the best travel destinations will open on 20 January 2022 when the candidate cities will be launched officially. The last day to vote will be 10 February 2022. You can vote from once a week from the same IP address. The cities with the most votes will be awarded in an event organised in Brussels on 10 February 2022.

The voting takes place at https://www.europeanbestdestinations.com/european-best-destinations-2022. 

Organiser of the event:
European Best Destinations is a travel website developed to promote culture and tourism in Europe. In partnership with the participating tourism offices and the EDEN Network, they promote a better understanding of the wealth, diversity and quality of European destinations. https://www.europeanbestdestinations.com/about-1/

Current visibility:
https://www.europeanbestdestinations.com/destinations/lahti/

For additional information, please contact:

City of Lahti
Saara Vauramo, Programme Director at Lahti – European Green Capital, tel. +358 (0)44 716 1585

Lahti Region Ltd.
Raija Forsman, Managing Director, tel. +358 (0)40 516 2803

Salpausselkä Geopark
Kati Komulainen, Executive Director, tel. +358 (0)40 579 9247

In collaboration with KoKas-project.

Lahden Jäätori avautui tänä vuonna luistelijoille Lahden joulunavauksen yhteydessä 20. marraskuuta, ja kausi on käynnistynyt vilkkaana. Jään keskeinen sijainti ja kaikille kaupunkilaisille avoin toiminta ovat tehneet Jäätorista nopeasti yhden talvisen Lahden tärkeistä ulko-olohuoneista.

Nyt toista kertaa peräkkäin Jäätorin lahtelaisille tarjoaa Lahden kaupunki, tuottajana on tapahtumayhtiö KOKO Lahti Oy. Yhtenä yhteistyökumppaneista ja toiminnan mahdollistajista toimii tänä vuonna LähiTapiola Vellamo. ” Paikallisena elämänturvayhtiönä haluamme olla mukana yhteistyössä, joka on merkityksellistä. On hienoa olla läsnä eläväisessä arjessa ja osaltamme mahdollistamassa hyvää mieltä kaupunkilaisille,” toteaa LähiTapiola Vellamon markkinointipäällikkö Suvi-Päivi Torvinen.

Lahden Jäätori on tänäkin talvena maksutta kaikkien luistelijoiden vapaassa käytössä säiden salliessa aina, kun alueella ei ole tapahtumaa tai huoltoa käynnissä. Jäätorin kausi päättyy 4. maaliskuuta 2022. Ajankohtaiset tiedot tapahtumista sekä torilla sovellettavat turvallisuusohjeet löytyvät mm. Jäätorin Facebook-sivulta.

Lisätietoja:

Jussi Kortepuro
Myyntijohtaja, KOKO Lahti Oy
puh. 040 167 6757, jussi.kortepuro@kokolahti.fi

Suvi-Päivi Torvinen 
Markkinointipäällikkö, LähiTapiola Vellamo
puh. 050 406 9627, suvi-paivi.torvinen@lahitapiola.fi

Facebook: @jaatori