HKScanin Suomen tuotekehitysjohtaja Marianne Nordblom kertoo, että arkea helpottavien, ravitsemuksellisesti laadukkaiden ja herkullisten valmiiden aterioiden ja välipalojen suosio kasvaa ja ruokailutottumusten murros jatkuu.
HKScan vastaa trendiin valmistamalla ravitsemuksellisesti tasapainoisia, maukkaita ja helppoja ruokia, joista saa arjen kiireessä kaikki tärkeät ravintoaineet.  

– Liha on myös tärkeässä roolissa, sillä liha ja kasvikset yhdessä tukevat hyvää ravitsemusta. Liha on erinomainen proteiinilähde ja sisältää kaikki välttämättömät aminohapot, tärkeitä B-ryhmän vitamiineja ja mm. rautaa ja sinkkiä.

Aidot raaka-aineet ja uusia makuja 

Kuluttajat odottavat yhä laadukkaampia ja maukkaampia valmisruokia. Siksi HKScanissakin valmiita aterioita kehitetään yhdessä omien ja ravintolamaailman huippukokkien kanssa. 

Kehitystyöhön kuuluu esim. alan tutkimusten seuraamista sekä uusien raaka-aineiden ja makujen testaamista.  Yritys pilotoi parhaillaan valituissa myymälöissä kokkien tekemää ravintolatason Vietävä-tuoreaterioita. 

– Annosten maku on tärkein. Lisäksi ruoan rakenteen, ulkonäön, annoskoon ja ravitsemuksen kuten suolan määrän ja rasvan laadun on oltava kohdallaan, Nordblom sanoo.
  Yksi HKScanin menestyneistä valmisruokaperheistä markkinoilla on maailman makuja tarjoava Via. 

– Vian ruokafilosofia perustuu aitoihin raaka-aineisiin ja -makuihin. Toimme juuri markkinoille herkulliset ja täyttävät Via-tuorekeitot. Tosi suosittuja ovat myös viime keväänä Mäkitalon Farmin markkinoille tuomat rouskuvat annossalaatit.  

Vastuullinen tapa toimia on HKScanille liiketoiminnan perusta. Ruoissa yhtiön tavoitteena on uudistua ja tuoda terveellisempiä vaihtoehtoja kaikkiin tuoteryhmiin. Tämä tarkoittaa sitä, että uutuuksissa on kiinnitetty huomiota mm. suolan määrään, annoskokoihin ja rasvan laatuun. 

Yhtiön ruokademokratiaan kuuluu, että kuluttajille on tarjota monipuolisia ja maistuvia vaihtoehtoja – niin lihaa kuin kasviksiakin. 

– Läpinäkyvyys ja lähituotanto ovat meille tärkeitä. HK®:n ja Kariniemen® tuotteiden liha on aina suomalaista. Eläimet kasvatetaan niiden hyvinvointi huomioiden ja raaka-aineiden alkuperä on tarkoin tiedossa.  Vastuullisuustyöllämme edistämme tavoitettamme – ruokaa, joka tekee hyvää, Nordblom linjaa. 

Teksti: Eila Lokka

www.hkscan.com

Muusikko ja mediataiteilija Heta Bilaletdin saapuu konsertoimaan Järvenpään taidemuseolle  teosten keskelle. Taidemuseolla on syksyn ajan saatu nauttia brittiläisen taiteilija Stanzan installaationäyttelystä. Muun muassa maailman eri kaupungeista, myös Järvenpäästä, kerättyä dataa hyödyntävän uniikin näyttelyn oheen on tulossa joulun alla teemaan sopivaa livemusiikkia.

Bilaletdin luo samplereiden ja syntetisaattorien, laulun ja kenttänauhoitusten keinoin äänisommitelmia ja kokeellista lo-fi poppia. Konsertin aikana seinälle heijastuu animaatioita ja vedenalaisia näkyjä. Live-visuaaleista vastaa muusikko ja äänitaiteilija Samuli Tanner.

Bilaletdinin soolodebyyttialbumi Nauhoi ilmestyi vastikään syksyllä 2021 Fonal Recordsin ja belgialaisen Kraak Recordsin yhteisjulkaisuna. Heta tunnetaan myös kokoonpanoista MYTTYS ja Olimpia Splendid. Suomen lisäksi hän on esiintynyt lukuisilla festivaaleilla ja klubeilla Euroopassa.

Keikkaa voi kuunnella lattialla säkkityynyillä makoillen tai museossa samalla vaellellen. Esityksen ajan seinälle heijastetaan animoituja maailmoja. Tule taidemuseolle työpäivän jälkeen uppotumaan Heta Bilaledtin musiikin maagiseen maailmaan. 

Lisätietoa ja linkkejä musiikkiin:

https://kraak.bandcamp.com/album/nauhoi

hetabilaletdin.weebly.com 

Ke 16.12. klo 18.30 Muusikko Heta Bilaletdin livenä Järvenpään taidemuseolla
Sisäänpääsy museon pääsylipulla 7/6/4 € tai Museokortti. Liput ostetaan paikan päältä.
Alle 18-vuotiaille vapaa pääsy.
Esityksen kesto noin tunti. Esitykseen ei tarvitse varata lippua etukäteen!

Järvenpään taidemuseo
Kirjastokatu 8, 04400 Järvenpää
www.jarvenpaantaidemuseo.fi
040 315 3881, taidemuseo@jarvenpaa.fi
Avoinna:
ke 10-20
to-su klo 10-17

Huom!

Järvenpään taidemuseossa on voimassa koronapassi. Varauduthan esittämään koronapassin ja henkilöllisyystodistuksen sisäänpääsyn yhteydessä.

Rakastetun Maajussille morsian -ohjelman sisarsarja Maajussille morsian maailmalla saa jatkoa. Uudella kaudella tapaamme tuttuun tapaan neljä maaseudun ihmistä, jotka etsivät rinnalleen rakkautta. Tällä kertaa maajussimme asuvat ympäri Eurooppaa ja mukana on myös yksi suomenruotsalainen maajussitar. Suomi ja suomalaiset ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen kaikkiin sarjan henkilöihin.  

Kotisohvat jäävät kauaksi taakse, kun matkaamme Etelä-Italiaan, Norjaan, Islantiin ja Turkkiin tapaamaan upeita, uusia maajussejamme. Mukana on manteli- ja hedelmäpuutilallinen, ammattikalastaja, hevosten kasvattaja ja kouluttaja sekä cityfarmari, jotka kaikki toivovat löytävänsä rinnalleen sen yhden ja oikean. Kaikkia yhdistää rohkeus, rakkaus kotiseutuun ja luontoon, sekä toive löytää loppuelämän puoliso Suomesta.  

Myös maajusseille kirjoittavilta naisilta ja miehiltä täytyy löytyä rohkeutta, sillä farmiviikoille lähdetään kunkin maajussin kotiseudulle. Pikatreffeille he kuitenkin saapuvat Suomeen. Ohjelman juontaa Vappu Pimiä. 

Heti esittelyjakson jälkeen avautuu mahdollisuus kirjoittaa maajusseille ja maajussittarelle. Ohjeet kirjeiden kirjoittamiseen tulevat osoitteeseen mtv.fi/haemukaan

MAAJUSSIEN ESITTELYT:

Francesco, 25, Santeramo in Colle, Italia 
Francesco on varttunut sukutilallaan Santeramo in Collen kylässä Pugliassa, etelä-Italiassa vanhempiensa, veljensä ja hyvien ystäviensä ympäröimänä. Francescon ex-tyttöystävä on suomalainen ja Francesco teki seurustelusuhteen aikana Suomeen useita matkoja tutustuen suomalaiseen kulttuuriin. 

Francesco on jo viides sukupolvi maatilalla, jolla tuotetaan muun muassa maitoa, oliiviöljyä, hedelmiä ja erilaisia manteleita. Francesco hoitaa tilaa yhdessä isänsä ja ystäviensä kanssa ja haaveilee tilan kehittämisestä hyvinvointitilaksi tulevaisuudessa. Hän toimii jo nyt fitness-alan yrittäjänä myyden kuntosalilaitteita tilalta käsin. Francescolle omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä osa elämää ja hän uskoo, että hyvä lihaskunto takaa jaksamisen raskaimmissakin maatilan töissä.  

Francesco toivoo löytävänsä rinnalleen aktiivisen suomalaisen naisen, jonka kanssa voisi herätä yhdessä aamun treeneihin ja harrastaa liikuntaa yhdessä. Francesco toivoo tyttöystävänsä olevan vahva kuten hän itsekin on ja nauttivan itsensä kehittämisestä. Francesco tunnustaa olevansa romanttinen omalla tavallaan. Energisen Francescon unelmaan romanttisesta illasta tyttöystävän kanssa sisältyvät ainakin avoauto, hiekkaranta ja auringonlasku.  

Asgeir, 53, Lillesand, Norja 
Ammattikalastaja ja 12- ja 14-vuotiaiden lasten isä, Asgeir, on kasvanut ihastuttavassa Lillesandin kaupungissa etelä-Norjassa. Asgeirilla on vahva yhteys Suomeen suomalaisen ex-vaimonsa sekä lastensa Ainon ja Ollin kautta. Hän tuntee suomalaisen kulttuurin hyvin ja myös ymmärtää suomen kieltä jonkin verran.  

Asgeir tunnetaan yhtenä Norjan parhaista kalastajista. Hän on aikoinaan tehnyt kalastusharrastuksesta itselleen ammatin, joka vie häntä vuosittain matkoille ympäri maailmaa. Asgeir on suosittu kalastusbloggaaja ja kehittelee parhaillaan kalastusapplikaatiota. Harrastuksenaan Asgeir valmistaa vieheitä sekä käy kuntosalilla, retkeilee ja touhuaa paljon lastensa kanssa.  

Nyt, kun lapset alkavat olla jo isoja ja muutaman vuoden päästä lentävät pesästä, Asgeir on alkanut vakavissaan etsiä vierelleen kumppania, jonka kanssa viettää ne elämänsä parhaat, vielä edessä olevat hetket. Elämä ilman rakkautta ei hänen mielestään ole elämää.  

Asgeirin suurin unelma on saada rinnalleen aktiivinen, luontoa, ulkoilmaa ja matkustamista rakastava, intohimoinen nainen, joka nauttisi myös ihan tavallisesta perhe- ja parisuhdearjesta. Hän uskoo, että kun se oikea nainen löytyy, hän on valmis heittämään itsensä rakkauden vietäväksi sataprosenttisesti.  

Ann, 63, Selfoss, Islanti 
Ann on positiivinen ja elämäniloinen maajussitar Selfossista, Islannista. Suomenruotsalainen Ann kasvattaa ja kouluttaa maatilallaan islanninhevosia. Ann on kotoisin Helsingistä, mutta asunut jo kolmisenkymmentä vuotta Islannissa ja jäänyt sille tielleen. Tällä hetkellä Annin tilalta löytyy 16 hevosta, saman verran kanoja ja seitsemän kissaa.  

Hevostilan ulkopuolella ruotsia, suomea ja islantia puhuva Ann työskentelee osa-aikaisena koulunkäyntiavustajana paikallisessa koulussa. Lapset ovat aina olleet Annin sydäntä lähellä ja hänen omaan perheeseensä kuuluu nykyään viisi aikuista lasta ja neljä lastenlasta. Vapaa-ajallaan Ann nauttii villapaitojen neulomisesta sekä rikossarjojen katsomisesta.  

Ann on ollut pitkään sinkku ja etsii nyt vierelleen huumorintajuista ja fiksua miestä, jonka kanssa keskustella elämän pienistä ja suurista asioista ja nauttia ihan tavallisesta arjesta. Ann toivoo löytävänsä Suomesta miehen, joka nauttii maatilan töiden tekemisestä ja vaikkapa hanuritansseissa käymisestä yhdessä.  

Annilla on elämässään kaikki hyvin ja hän nauttii suuresti perheestään, mutta rakkaus puuttuu rinnalta. Annille tärkeintä rakkaudessa on se, että siinä on hyvä ja turvallista olla.   

Sinan, 49, Izmir, Turkki 
Sinan on tekstiiliyrittäjä Izmirin miljoonakaupungista. Hän työskentelee päivisin perheyrityksessä, joka valmistaa ja myy vaatteita islamilaisille naisille. Sen lisäksi hän huolehtii iäkkäistä vanhemmistaan ja hoitaa isänsä sukutilaa kaupungin laitamilla. Maatilalla työskentely tuo luontoa rakastavalle Sinanille tärkeää vastapainoa kaupungin sykkeeseen.  

Sinanilla on vahva yhteys Suomeen ystäviensä kautta. Hän asui Helsingissä kolme vuotta ja toimi pizzeria-yrittäjänä ystävänsä kanssa, kunnes joutui palaamaan takaisin Turkkiin vanhempiensa kunnon huononnuttua. Sinan kaipaa kovasti takaisin Suomeen ja olisi valmis muuttamaan uudelleen Turkista Suomeen, jos vierelle löytyisi suomalainen puoliso. Sinan arvostaa suomalaisissa naisissa erityisesti heidän itsenäisyyttään ja sitkeyttään selvitä mistä vain.  

Sinan rakastaa huumoria, luontoa ja seikkailua, ja niitä piirteitä hän toivoo myös tulevalta kumppaniltaan. Hänelle tärkeimpiä asioita elämässä ovat perhe ja perheenjäsenten onnellisuus ja terveys. Vaikka työ onkin Sinanille tärkeää, hän ei halua elämän pyörivän vain töiden ympärillä. Hän haluaa tulevaisuudessa vaimon ja omia lapsia, joiden keskellä olla onnellinen. Romantikoksi tunnustautuva Sinan uskoo vielä löytävänsä suuren rakkauden.  

Maajussien ohjelmasivut: mtv.fi/maajussillemorsianmaailmalla

#maajussillemorsianmaailmalla

Maajussille morsian maailmalla -ohjelman alkamisaika julkistetaan myöhemmin.

Maajussille morsian maailmalla -esittelyjakso MTV3-kanavalla ja mtv-palvelussa ma 27.12. klo 20.
Ohjelma on katsottavissa myös C Moressa.

Ohjelman MTV:lle tuottaa FremantleMedia Finland.

Lisätietoja:

Kuvat: Venetsia & Pressi
Kuvatiedustelut ja -pyynnöt: Onni Ojala, kuvankäsittelijä, onni.ojala@mtv.fi 

MTV, ohjelmaviestintä: Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Marjukka Laurila, 044 046 0258, marjukka.laurila@mtv.fi (lomalla 13. – 26.12.)
FremantleMedia Finland, tuottaja Piia Puntola, 040 1530 812, piia.puntola@fremantle.com

Forststyrelsen och Naturresursinstitutet har publicerat en studie om nationalparksbesökarnas åsikter och beteende från 2000 till 2019. De främsta orsakerna till att besöka en nationalpark har inte förändrats genom åren, utan är alltjämt knutna till naturupplevelser, naturens renhet och mentalt välmående.  Aktiviteterna som utövas har blivit avsevärt mycket bredare sedan granskningsperiodens början. Studien ger värdefull information om kundernas behov, förväntningar och motiv, vilket gör det lättare att planera användningen av områdena och utveckla tjänster samt förutspå kund- och finansieringsbehoven.

Nationalparkernas popularitet har ökat de senaste tjugo åren från ca en miljon besök till nästan fyra miljoner besök. Under samma period ökade antalet parker från 30 till 40. Ökningen av antalet parkbesök är dock avsevärt mycket större än vad enbart det ökade nätverket av parker ger sken av.

”Den ökade populariteten förklaras av bl.a. trender i efterfrågan, såsom naturens ökade dragningskraft och vikten av hälsa och välmående samt miljömedvetenhet. Enligt studien har också nationalparkernas betydelse som turistmål stärkts, vilket syns i att parkerna allt oftare är det enda eller viktigaste skälet till en resa”, säger forskningsprofessor Liisa Tyrväinen från Naturresursinstitutet.

Nationalparkerna lockar av traditionella och nya skäl

Anledningarna till att man åker till en nationalpark är speciellt naturupplevelserna, landskapen, avkoppling och mentalt välmående samt den rena och tysta miljön. Genom åren har umgänge med det egna sällskapet och å andra sidan även möjligheten att vara själv ökat i betydelse. För besökare i nationalparker nära stora städer har vikten av motion ökat.

Kundförståelsen som man fått genom besökarundersökningar har utgjort grunden när Forststyrelsen har utvecklat nationalparkernas utflyktstjänster och möjliggjort nya aktiviteter i nationalparkerna. Bra exempel på det är terrängcykling, SUP-paddling och snöskogång. Det har väckt intresset för nationalparker hos nya kunder och samtidigt inspirerat turistföretagen att utveckla sina tjänster som stöder sig på nationalparkerna.

Enligt resultaten från studien har andelen som tidigare besökt nationalparken ökat: de som en gång hittat nationalparkerna kommer tillbaka.

Nöjdheten bland besökare i nationalparkerna har legat på en fortsatt hög nivå. Samtidigt har sådant som påverkar nationalparksupplevelsen negativt, som upplevelser av trängsel till följd av ökade besökarmängder och andra besökares beteende som upplevs som störande, ökat något under den senaste granskningsperioden 2015–2019.

Studien utgör underlag för att förutspå framtida behov och trender

Kombinerat med andra samhällsfenomen och -trender samt befolkningsdata utgör den nu publicerade studien en bra grund för att förutspå nationalparkernas utvecklingsbehov.

”Studien stödjer vår uppfattning av att nationalparkernas dragningskraft och varumärke stärkts under 20 års tid. Dessutom visar studien tydligt hur resurserna som allokerats för att sköta nationalparkerna åstadkommer många olika positiva effekter. Till exempel syns satsningarna på turismsamarbete och främjande av naturens hälsoeffekter i form av positiv regional utveckling. Det bör man uppmärksamma även i fortsättningen när man riktar finansieringen för skötsel av skyddsområden”, säger naturtjänstdirektör Henrik Jansson från Forststyrelsen.

Studiens tidsperiod löpte ut innan pandemin bröt ut. Under pandemin har antalet besökare ökat ytterligare och till exempel unga vuxna har hittat allt mer till nationalparkerna.

Länk till studien (på finska): https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a236.pdf

Tilläggsuppgifter:

Forskningsprofessor Liisa Tyrväinen, Naturresursinstitutet, innehållet och materialet, tfn. 050 391 4553
Naturtjänstdirektör Henrik Jansson, Forststyrelsen, Naturtjänsternas arbete, tfn. 0400 328 759
Specialplanerare Liisa Kajala, Forststyrelsen, nationalparkernas besökarestudier, tfn. 0400 233 571

De bifogade foton får användas i samband med detta pressmeddelande:
En kvinna med hund beundrar vyn i den nya Salla nationalparken. Foto: Harri Tarvainen
En terrängcyklist i Syöte nationalpark. Foto: Minna Koramo
Utflykter till nationalparker med familjen är allt mera populära. Foto i Urho Kekkonen nationalpark: Jaakko Posti

Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus ovat julkaisseet tutkimuksen kansallispuistojen kävijöiden näkemyksistä ja käyttäytymisestä vuodesta 2000 vuoteen 2019. Tärkeimmät syyt kansallispuistovierailuun eivät ole muuttuneet vuosien saatossa, ne liittyvät edelleen luontokokemuksiin, luonnon puhtauteen ja henkiseen hyvinvointiin. Harrastetut aktiviteetit ovat merkittävästi monipuolistuneet tarkastelujakson alusta. Tutkimus antaa arvokasta tietoa asiakkaiden tarpeista, odotuksista ja motiiveista, mikä hyödyttää alueiden käytön suunnittelua ja palvelujen kehittämistä sekä asiakas- ja rahoitustarpeiden ennakointia.

Kansallispuistojen suosio on kasvanut viimeisen kahden­kymmenen vuoden aikana noin miljoonasta käynnistä lähes neljään miljoonaan käyntiin. Samana ajanjaksona puistojen lukumäärä kasvoi 30:stä 40:een. Puisto­käyntien määrän kasvu on kuitenkin huomat­tavasti suurempaa kuin pelkkä puistoverkos­ton kasvu antaa olettaa.

”Suosion kasvua selittävät mm. kysynnän trendit, kuten luonnon kiinnostavuuden kasvu ja ter­veyden ja hyvinvoinnin tärkeys sekä ympä­ristötietoisuus. Tutkimuksen mukaan myös kansallispuistojen merkitys matkakohteena on vahvistunut, mikä näkyy siinä, että puistot ovat yhä useammin matkan ainoa tai tärkein syy”, sanoo tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta.

Kansallispuistot kutsuvat perinteisistä ja uusista syistä

Kansallis­puistoon saavutaan erityisesti luontokoke­musten, maisemien, rentoutumisen ja hen­kisen hyvinvoinnin vuoksi sekä puhtaan ja hiljaisen ympäristön takia. Vuosien saatossa merkitystään ovat kasvattaneet yhdessäolo oman seurueen kanssa ja toisaalta mahdol­lisuus olla yksin. Suurten kaupunkien läheisyydessä olevien kansallispuistojen kävijöille kuntoilun merkitys on kasvanut.

Kävijätutkimuksista saatu asiakasymmärrys on ollut perustana, kun Metsähallitus on kehittänyt kansallispuistojen retkeilypalveluja ja mahdollistanut uusia aktiviteetteja kansallispuistoissa. Hyviä esimerkkejä ovat maastopyöräily, SUP-lautailu ja lumikenkäily. Tämä on innostanut uusia asiakkaita kansallispuistoihin, ja samaan aikaan rohkaissut matkailuyrittäjiä kehittämään kansallispuistoihin tukeutuvia palvelujaan.

Tutkimuksen tulosten mukaan kansallispuistossa aiem­min käyneiden osuus on kasvanut: kansallispuistot kerran löytäneet saapuvat uudelleen.

Kansallispuistokävijöiden tyytyväisyys on pysynyt korkealla tasolla. Samaan aikaan kuitenkin kansallispuistokokemusta hei­kentävät asiat, kuten kävijämäärien kasvus­ta johtuvat ruuhkautumisen kokemukset ja muiden kävijöiden häiritseväksi koettu käyt­täytyminen, ovat hieman lisääntyneet vii­meisellä tarkastelujaksolla 2015–2019.

Tutkimuksesta pohjaa tulevaisuuden tarpeiden ja trendien ennakointiin

Nyt julkaistu tutkimus, yhdistettynä muihin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja trendeihin sekä väestötietoon antaa hyvän pohjan ennakoida kansallispuistojen kehittämisen tarpeita.

”Tutkimus tukee käsitystämme kansallispuisto­jen kiinnostavuuden ja brändin vahvistumi­sesta 20 vuoden aikana. Lisäksi tutkimus osoittaa selkeästi, miten kansallispuistojen hoitoon osoitetut resurssit aikaansaavat monenlaisia myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi panostukset matkailun yhteistyöhön ja luonnon terveysvaikutusten edistämiseen näkyvät myönteisenä alueellisena kehityksenä. Tämä kannattaa huomioida jatkossakin, kun suunnataan rahoitusta suojelualueiden hoitoon”, sanoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksesta.

Tutkimuksen aikajakso loppuu ennen pandemian puhkeamista. Pandemian aikana käyntimäärät ovat entisestään kasvaneet, ja esimerkiksi nuoret aikuiset ovat löytäneet kansallispuistot aiempaa enemmän.

Linkki tutkimukseen: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a236.pdf

Lisätietojen antajat:

Tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus: tutkimuksen sisältö ja menetelmät, puh. 050 391 4553
Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson, Metsähallitus, Luontopalvelut kansallispuistojen hoitajana, puh. 0400 328 759
Erikoissuunnittelija Liisa Kajala, Metsähallitus: Tutkimusaineistot kansallispuistokävijöistä, puh. 0400 233 571

Liitteenä olevat kuvat ovat käytössä tätä aihetta koskevien juttujen yhteydessä: 

Maastopyöräily on yhä suositumpaa kansallispuistoissakin. Kuva Syötteeltä: Minna Koramo
Retkeily perheen kanssa on lisääntynyt. Kuva Urho Kekkosen kansallispuistosta: Jaakko Posti
Maisemien katselu on 20 vuoden ajan ollut tärkeä syy kansallispuistovierailuihin. Kuva tulevasta Sallan kansallispuistosta: Harri Tarvainen

Bangkokin pinkeistä takseista värittyvät ruuhkaiset kadut sekä luksusta pursuavat kauppakeskukset kätkevät ympärillensä oikean kulinaristien Shangri-Lan. Bangkok on todellinen katuruoan Mekka, missä nälkäinen sielu voi ahmia itsensä täyteen thaimaalaisia herkkuja – kohtuuhintaan.

Suurkaupunkiin matkaavan turistin kannattaa kuitenkin tietää mihin suunnata, mikäli toivoo löytävänsä parhaat ja maukkaimmat ravintolat. Vinkkinä: Syö siellä missä on eniten paikallisia! Tässä on kolme katuruokaparatiisia, johon nälkäisen matkaajan kannattaa matkata Bangkokissa:

Chinatown ”Yaowarat” tunnetaan monipuolisesta tarjonnastaan ja erityisesti värikkäästä iltaruoastaan

Kuuluisa Chinatown eli Yaowarat tarjoaa runsaan kattauksen kunnioitettuja katuruokaravintoloita. Illan hämärtyessä Chinatown herää kukoistukseensa ja pääset tutustumaan todellisiin katuruoan mastereihin. Älä suotta pelkää eksyä pimeälle sivukujalle, vaan luota nenäsi vaistoon ja anna sen kuljettaa – saatat yllättyä! Rohkeimmat uskaltautuvat maistamaan tyyristä linnunpesästä valmistettua keittoa, joka tunnetaan nimellä ”Bird’s Nest Soup”. Yaowarat ei takuulla petä sinua!

Pistäydy lounaalle: Ihastuttavat Tha Pra Chan ja Banglamphu

Lähellä kuuluisaa Khao San Roadia sijaitsee Tha Pra Chanin ja Banglamphun kaupunginosat. Täältä löytyy autenttisimmat thaimaalaiset ravintolat, katuruokakojut ja välipalakojut. Täällä katukauppiaat myyvät kilpaa tunnettua thai-herkkua nimeltä Kanom Buang. Tämä rapea tacolta näyttävä crêpes-tyylinen herkku pitää sisällään mm. kookosta ja marenkia.

Kaupunkipyörien tapaan Rovaniemellä on tänä talvena mahdollisuus lainata maksutta käyttöönsä kaupunkipulkka. Tällä viikolla rovaniemeläisten ja matkailijoiden iloksi tuodaan  yhteensä sata pulkkaa. Kaupunkipulkkien lisäksi kaupunkikuvaan ilmestyy pulkkaparkkeja, josta menopeli on helppo lainata ja jonne sen voi käytön jälkeen palauttaa.

Pulkkaparkkeja tulee aluksi kolme ja ne sijoittuvat Lordin aukiolle, linja-autoasemalle ja rautatieasemalle. 

- Pulkalla voi laskea perheen kanssa mäkeä turvallisilla paikoilla, vetää ostoksia kaupasta tai vaikkapa kuljettaa matkatavarat juna-asemalta hotellille, kertoo Rovaniemen kaupungin kulttuurituottaja Hannu Raudaskoski. 

Idea kaupunkipulkista löytyi Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimiston toukokuussa järjestämän avoimen haun kautta, jossa etsittiin ideoita ja tekijöitä toteuttamaan Rovaniemen uuden kulttuuriohjelman innostamia tekoja. Antti Autioniemen kaupunkipulkat oli yksi neljästä toteutukseen valituista ehdotuksista. 

Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimisto toteuttaa kaupunkipulkkakonseptin yhteistyössä Rovaniemen keskustan kehittämishankkeen (ROKKE)  ja Lapin yliopiston teollisen muotoilun opiskelijoiden kanssa.

Voit seurata Rovaniemen kulttuuriohjelman toteutumista osoitteessa rovaniemi.fi/kulttuuriohjelma

Kinkku pitää pintansa suomalaisten joulupöytien kestoherkkuna. Tänäkin jouluna lähes kolme neljästä kotitaloudesta ostaa kinkun. Joulukinkun kotimaisuus on kuluttajille tärkeä asia, sillä 90 prosenttia kinkun hankkivista kotitalouksista valitsee kotimaisen kinkun.

Lihatiedotuksen hiljattain teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että 73 prosenttia suomalaisista aikoo hankkia joulukinkun tänäkin vuonna. Kantarin marraskuussa 2021 toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten joulukinkun syönti- ja ostoaikomuksia, kotimaisuuden tärkeyttä sekä luomukinkun ostoaikomuksia.

Viime vuoteen verrattuna kinkkua syövien osuus on pysynyt samalla tasolla. Myös kinkun kotimaisuus on edelleen tärkeä kriteeri kinkun valinnassa. Kinkun hankkivista talouksista 90 prosenttia valitsee kotimaisen kinkun. Vajaa kaksi prosenttia kinkun hankkivista talouksista ostaa ulkomaisen kinkun, kun taas yhdeksälle prosentille alkuperällä ei ole väliä. Vajaa kolmannes kinkun hankkivista talouksista ostaisi luomukinkun, jos se olisi mahdollista.

Reilu kolmasosa talouksista, jotka eivät aio hankkia kinkkua joulupöytäänsä, korvaavat kinkun jollakin muulla ruoalla. Useimmiten joulukinkku korvataan kalkkunalla, riistalla, muulla liharuoalla, kalalla tai kasviksilla. Seitanilla tai muulla kasviperäisellä ruoalla kinkun korvaa noin kaksi prosenttia koko väestöstä.

Lisätietoja: Lihatiedotus, Noora Laukkanen, info@lihatiedotus.fi, p. 044 236 0039, www.lihatiedotus.fi

Lähde: Joulukinkun ostoaikomukset 2021, Kantar TNS Agri Oy. Tutkimus tehtiin 19.-24.11.2021 ja siihen vastasi valtakunnallisesti 1 074 suomalaista, poislukien Ahvenanmaa. Aineisto painotettiin edustamaan 18-74-vuotiasta väestöä. Virhemarginaali on +/- 3 prosenttia.

Visit Ålandin yhdessä viestintätoimisto OSG Viestinnän kanssa toteuttama innovatiivinen ja menestyksekäs digi- ja viestintäkampanja valittiin Euroopan parhaimmaksi monikanavaiseksi kampanjaksi viestintäalan arvostetussa European Excellence Awards -kilpailussa.

Itsehallinnon 100-vuotisjuhlinnan viime kesänä käynnistänyt Ahvenanmaa oli uuden haasteen edessä, kun maakunta oli menettämässä lähes puolet kesän matkailijoistaan koronarajoitusten vuoksi. Ahvenanmaa on suosittu kesäkohde ruotsalaisten parissa lyhyen välimatkan vuoksi.

– Teimme jo alkutalvesta yhdessä viestintätoimistomme kanssa tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten käsityksiä Ahvenanmaasta matkailukohteena. Saimme selville, että meidän tulee parantaa näkyvyyttämme, lisätä tietoisuutta Ahvenanmaasta matkailukohteena ja viestiä siitä, kuinka tänne voi matkustaa terveysturvallisesti, Visit Ålandin toimitusjohtaja Lotta Berner Sjölund kertoo.

Ahvenanmaata ja turvallista matkustusta tehtiin tunnetuksi kotimaassa muun muassa järjestämällä tutustumismatkoja sosiaalisen median vaikuttajille ja median edustajille. Yhdessä ahvenanmaalaisten kanssa ideoitiin myös juhlavuoden kunniaksi kampanja, jossa Suomen jokainen kaupunki sai oman nimikko-omenapuun Öfvergårdsin omenatilalta. Ahvenanmaan kauniita rantoja nostettiin esiin Hiekkakakkujen SM-kisoilla, joiden aluekilpailuita järjestettiin eri puolilla Suomea.

– Ahvenanmaa on upea kohde, joka vastaa kotimaisten matkailijoiden toiveisiin kauniista saaristoluonnosta, hyvästä ruuasta ja monipuolisista harrastusmahdollisuuksista, OSG Viestinnän toimitusjohtaja Toni Perez sanoo ja jatkaa:

– Tuote oli kunnossa, ja meidän tehtävänämme oli rohkaista ihmisiä matkaan ja löytämään Ahvenanmaa uudelleen. Kampanja saikin hienon näkyvyyden. Jokaisella suomalaisella oli periaatteessa mahdollisuus törmätä maakunnan viesteihin eri kanavissa yli viisi kertaa kesän ja kevään aikana.

Kesän kampanjan tulokset eivät jääneet vain näkyvyyden tasolle, sillä digimarkkinoinnin avulla varmistettiin kiinnostuksen muuttuminen myös varauksiksi.

– Teimme kaikkien aikojen matkailuennätyksen Ahvenanmaalla heinäkuussa ja ilman ulkomailta tulevia turisteja. Myös syksyllä matkustus on jatkunut vilkkaana ja mikä parasta olemme saaneet paljon positiivista palautetta Ahvenanmaalla vierailleilta, Visit Ålandin toimitusjohtaja Lotta Berner Sjölund toteaa.

Ahvenanmaan kesäkampanja valittiin viestintäalan arvostetussa European Excellence Awardseissa finalistien joukkoon peräti kolmessa eri sarjassa: Euroopan paras matkailukampanja, Euroopan paras integroitu markkinointiviestinnän kampanja ja Pohjoismaiden paras viestintäkampanja. Voitto tuli kotiin kategoriasta Euroopan paras monikanavainen kampanja. Kisaan lähetettiin yli 800 kampanjaa eri puolilta Eurooppaa.

– Jo finaaliin pääseminen oli upea tunnustus meille juhlavuotta viettäville ahvenanmaalaisille ja voitto toki kruunaa sen. Olemme kuitenkin jo saaneet yhden parhaista palkinnoista eli sen, että nousimme yhdeksi kesän suosikkikohteiksi Suomessa, Visit Ålandin toimitusjohtaja Lotta Berner toteaa.

Lisätietoja:

Visit Åland

toimitusjohtaja Lotta Berner Sjölund, p. 018-24000, s-posti: vd@visitaland.com

OSG Viestintä

Toni Perez, p. 0400 630 063, s-posti: toni.perez@osg.fi

VertaaEnsin.fi selvitti kymmenen tietotekniikan jälleenmyyjän osamaksut ja asetti maksutavat edullisuusjärjestykseen. Testiostoksena käytimme Applen laitteita kolmesta eri hintaluokasta, jotta vertailu olisi mahdollisimman kattava kuluttajan ostobudjetista riippumatta. Vertailussa olivat mukana seuraavat laitteet:

• Apple MacBook Pro 16” M1 Max 1Tt
• Apple iPhone 13 Pro Max 1Tt
• Apple Watch Series 7

Vertailussa laskimme Apple-laitteiden todelliset vuosikorot, jos laite ostettaisiin joko 12, 24 tai 36 kuukauden osamaksulla. 

Vertailussa mukana olleet liikkeet ovat Elisa, DNA, Telia, Gigantti, Dustin Home, Jimms PC-Store, Veikon Kone, Power, Verkkokauppa.com sekä Multitronic. 

Vertailun voittajia olivat Elisa, DNA ja Telia, joiden osamaksujen todelliset vuosikorot olivat 0% takaisinmaksuajasta riippumatta. Verkkokauppa.comilla oli vertailumme kalleimmat osamaksukulut takaisinmaksun pituudesta riippumatta. Edullisimman ja kalleimman osamaksuvaihtoehdon välille eroa kertyi lähes 1 800 €. Tämä summa vastaa noin keskivertokuluttajalle noin kolmen viikon palkkaa.

Tarkemmat luvut ja itse vertailun löydätte tästä linkistä:

https://www.vertaaensin.fi/blog/apple-maksutapavertailu

Lisätietoja: Sebastian Remes, Marketing & PR, puh. +358 44 018 8820, sebastian.remes@vertaaensin.fi

VertaaEnsin.fi:n tavoitteena on auttaa suomalaisia kuluttajia löytämään edullisimmat rahoitustuotteet, sähkösopimukset ja puhelinliittymät kymmenien eri vaihtoehtojen joukosta. Sivustomme tarjoaa vertailutyökaluja, ajankohtaisia artikkeleja, talousvinkkejä ja analyysejä. Palveluamme käyttää joka kuukausi noin 80 000 kuluttajaa.

Metsähallitus luopuu hirvenmetsästyksen vieraslupien myynnistä syyskuussa. Metsästäjät ovat kokeneet, että suositut metsästysalueet ruuhkautuvat Pohjois-Suomessa alkukaudesta. Vieraslupia voi jatkossa alkaa hankkia vasta toiselle metsästysjaksolle, joka alkaa lokakuun ensimmäisenä lauantaina. 

Pohjoisilla valtion alueilla voi metsästää useita paikallisia ja ulkopaikkakuntalaisia hirviseurueita yhtä aikaa. Tämä on jatkossakin mahdollista entiseen tapaan. Seurueiden varsinaisten jäsenten lisäksi metsällä voi kuitenkin olla myös seurueiden kutsumia vieraita, jotka hankkivat vierasluvan Metsähallitukselta. Heidän osuuttaan hirvenmetsästyksessä nyt siis rajoitetaan.

Metsästäjien määrä etenkin Lapin valtion mailla on puhuttanut syksyn aikana. Lapissa, Taivalkoskella ja Kuusamossa voi metsästää hirveä jo 1.–20. syyskuuta. Tuolle ajalle Lappiin myytiin hirvenmetsästyksen vieraslupia yli 400 metsästäjälle yhteensä noin 1 700 vuorokaudelle. 

Vieraiden määrä on lisääntynyt viime vuosina nimenomaan syyskuussa, jolloin etelämmässä ei vielä metsästetä hirveä. Jotta tilanne rauhoittuisi, Metsähallitus luopuu vieraslupien myynnistä alkukaudelle. Ratkaisusta on tiedotettu myös Suomen riistakeskusta. 

”Me uskomme, että tämä päätös rauhoittaa hirvenmetsästystä nimenomaan syyskuussa, jolloin palautetta ruuhkan tunnusta on tullut eniten”, erätalousjohtaja Jyrki Tolonen sanoo. ”Seuraamme päätöksen vaikutuksia ja erityisesti sitä, miten metsästyskauden aloitus ensi syksynä Lapissa sujuu.” 

Muun muassa muutamat kansanedustajat ja kunnat ovat pitäneet Metsähallituksen lupamyyntiä liiallisena ja sanoneet metsästyksen sosiaalinen kestävyyden vaarantuneen. 

Selvitys metsästyksen 
vastakkainasettelusta 

Metsähallitus on myös aloittanut selvityksen siitä, mistä erityisesti hirvenmetsästyksessä koetut konfliktit ja vastakkainasettelut ulkopaikkakuntalaisten ja paikkakuntalaisten metsästäjien välillä johtuvat. Metsähallitus tekee muun muassa kyselytutkimuksen, jossa haastatellaan niin paikallisia kuin muualta tulevia metsästäjiä sekä sidosryhmiä.   

Tähän mennessä on selvinnyt, että vieraslupien käyttö on runsastunut vuodesta 2017 lähtien. Tuolloin mahdollisuus metsästää hirveä jo syyskuussa laajeni koko Lappia koskevaksi. Myöhemmin syyskuinen hirvenpyyntimahdollisuus laajeni valtioneuvoston asetuksella myös Taivalkoskelle ja Kuusamoon. Aikaisemmin, vuosina 2010–2016 syyskuun hirvenpyynti oli mahdollista vain Enontekiöllä, Utsjoella, Inarissa ja Muoniossa.  

Syyskuun hirvenpyyntimahdollisuuden Lapissa on todettu kiinnostavan erityisesti aktiivisia hirvenmetsästäjiä ja hirvikoiraharrastajia, jotka metsästävät hirveä myös muualla Suomessa, eli siellä missä aikaistettua hirvenpyyntiä ei ole. Tämän vuoksi Lappiin saapuu alkukaudesta lisää hirvenmetsästäjiä ja koiria niiden metsästäjien lisäksi, jotka on ilmoitettu aluelupahakemuksissa.  

Seuranta on osoittanut, että vierasluvalla metsästäneet ulkopaikkakuntalaiset ovat käytännössä vastanneet joidenkin seurueiden hirvenmetsästyksestä syyskuussa. Tämä ei ole ollut tarkoitus, eikä Metsähallitukselle metsästyslaista tulevan ohjauksen mukaista. Metsästyslain mukaan metsästysmahdollisuuksia valtion mailla tulisi ensisijaisesti tarjota niille, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuutta.  

Vaikka seurueet eivät enää voi ottaa vieraita syyskuussa, se on edelleen mahdollista hirvenpyynnin toisella metsästysjaksolla, joka alkaa lokakuun ensimmäisenä lauantaina. Metsästysvieraiden apu hirvenpyynnissä on ollut tärkeää myös useille paikallisille metsästysseuroille ja -seurueille. Tämän vuoksi tätä mahdollisuutta ei kokonaan haluta poistaa. 

Lue lisää: 

Metsästys Pohjois-Suomessa: yhteenvetoa metsästäjämääristä (linkki vie Eräluvat.fi-sivulle)

Lisätietoja:

Erätalousjohtaja Jyrki Tolonen, 0400 388609, Metsähallitus
Ylitarkastaja Ahti Putaala, 040 8272574, Metsähallitus

etunimi.sukunimi@metsa.fi

Kuva: Jouko Piipponen

Iina Kuustosen tähdittämän Punttikomedia-elokuvan trailer on julkaistu: https://youtu.be/4hQ_hcxs_E4
Elokuva saapuu valkokankaille vuonna 2022.

Elokuvan pääosissa nähdään Kuustosen lisäksi Mikko Töyssy. Muissa rooleissa ovat muun muassa Pamela Tola, Eero Ritala, Katariina Kaitue, Juha Mentula, Ivo Gonzalez, Jucci Hellström ja Elmeri Rantalainen.

Elokuvan on käsikirjoittanut Pekko Pesonen (Napapiirin sankarit trilogia, Peruna, Tyttö sinä olet tähti), ja sen on ohjannut debyyttielokuvanaan myös kirjailijana tunnettu Aleksi Delikouras.

”Punttikomedia-nimestä huolimatta elokuvassa ei naureta kuntosalillakävijöille vaan enemminkin on pyritty tekemään kunnianosoitus koko salikulttuurille. Halusin ohjata elokuvan, joka samaan aikaan koskettaa ja naurattaa. Tämä ei ole pelkästään tarina mestarista ja oppilaasta vaan kahdesta hyvin erilaisesta maailmasta tulevasta ihmisestä", Delikouras avaa. 

Punttikomediassa hissukka kirjastovirkailija Kerttu (Iina Kuustonen) päätyy bikini fitness -kisaajaksi apunaan elämänhallintansa kadottanut kehäraakki kehonrakentaja. 
Kerttu on määrätty selkävaivojen takia kuntosalille, jossa käy ilmi, että hän on geneettinen superlahjakkuus ja päätyy tähtäämään kohti uskomatonta tavoitetta, fitness-kisalavaa. Avuksi osuu entinen geneettinen ihme, kehäraakki kehonrakentaja Vili (Mikko Töyssy), jolla on elämäntarkoitus hukassa. Eriparisella kaksikolla on paljon opittavaa toisiltaan. Ennen kuin Kerttu saadaan kisakuntoon ja Vili takaisin elämänsyrjään, on molempien kasvettava ihmisinä ja voitettava jyrkkiä ennakkoluuloja. 

Kehonrakennukseen ja fitness-kulttuuriin liittyy paljon erilaisia ennakkoluuloja. Elokuva avaa tätä maailmaa katsojille asiantuntevasti ja toisaalta älyttömyyksiä revitellen. Viihteellisellä ja hauskalla elokuvalla on myös syvempi sanoma, joka kertoo oman tien löytämisestä, voimaantumisesta ja ennakkoluulojen murtamisesta.

Punttikomedian tuottaa Yellow Film & TV:lle Olli Haikka ja Marko Talli. Elokuvan levittää SF Studios.

1) "Tunnustele materiaalia. Jos et tunnista koostumusta, niin katso materiaaliseloste. Luonnonmateriaalit sekoitetaan keskenään villa/silkki, villa/pellava tai 100% villa. Feressä emme sekoita keinokuituja luonnonkuituihin, sillä silloin menetetään luonnonkuidun parhaat ominaisuudet ja saadaan keinokuidun huonot ominaisuudet. Tuotetta ostaessa varmista, että kangas on 100% luonnonkuituja".

2) "Tee rypistystesti. Ota reilusti kankaasta kiinni ja rutista nyrkissä kovaa. Jos kankaaseen jää teräviä ryppyjä, kangas on lyhytkuituista villaa, jolloin käyttöominaisuudet ovat huonommat. Tuote rypistyy ja myös nukkaa melko helposti. Kangas myös alkaa kiiltää käytössä. Jos kankaaseen tulee vain loivat rypyt ja rypyt häviävät “silmissä”, kangas on laadukasta, pitkäkuituista villaa. Tuote on helppohoitoinen ja pitkäikäinen". 

3) "Vaatetta valitessasi varmista, että saumoissa on oikeat saumanvarat. Tällöin vaatetta voi alteroida elämän mukana, yksi koko ylöspäin tai yksi koko alaspäin. Pukua, pikkutakkia tai housuja ei ommella saumurilla".

4) "Tuotteen hinta ja materiaali. Italiassa luonnonmateriaaleista käsityönä valmistettu tuote on Kauko-Itä valmistukseen verrattuna hinnakas, mutta käyttöiältään pitkäikäinen. Laadukas tuote maksaa enemmän ostettaessa, mutta kun hinta jaetaan käyttövuosille, niin se on edullinen investointi. Halpa hinta kertoo materiaalin laadusta, valmistusmenetelmästä ja valmistusmaasta".

5) "Hyvät kengät tunnistaa kahdella kriteerillä, hinnalla ja tuotemerkillä. Kengissä hyvä merkki on todellakin laadun tae. Kengistä on vaikea päällepäin arvioida miltä nahka näyttää vuoden tai kymmenen vuoden päästä ja millä menetelmällä ne on valmistettu. Hyvästä nahasta huolellisesti tehdyt kengät maksavat noin 550€. Tästä halvemmissa kengissä on jo jouduttu tekemään kompromissejä nahan laadussa sekä valmistusmenetelmässä. Merkkikengät kestävät käyttöä vuosia ja oikein huollettuina jopa vuosikymmeniä. Kengissä hyvä merkki tarkoittaa, että kenkämerkki on ollut markkinoilla vähintään 30 vuotta, monet jopa toistasataa vuotta".

Madame vastaa Feren tuotevalikoimasta sekä käy säännollisesti tehdasvierailuilla. Kaikki tuotteet ovat eettisiä ja ekologisia valintoja. Lue lisää eri materiaaleista, materiaalien ominaisuuksista ja niiden hoidosta:

www.fere.fi

Suomen suosituin komediaohjelma Putous palaa MTV3-kanavan lauantai-iltoihin 5. helmikuuta klo 19.30 alkaen. Jo 14. kaudelleen edennyt viihdeohjelma tarjoilee tälläkin kaudella reippaan annoksen takuuvarmaa koko perheen laatuviihdettä.

Kymmenen puolentoista tunnin pituisen suoran lähetyksen aikana on luvassa sopivassa suhteessa sekä uutta että vanhaa, kun ohjelman tekijät marssittavat Putous-estradille ruutuajan täydeltä sketsejä, improvisaatiota, musiikkia sekä yllätyksiä rakastetuissa ohjelmaosuuksissa kuten Tulikoe, Viikkokatsaus ja Sarjapudottaja. Kaiken kruunaa sketsihahmokilpailu uusine hahmoineen, hokemineen ja yllätyskäänteineen. Tulevalla kaudella sketsihahmot ajetaan jälleen kerran aivan uudenlaisten haasteiden, tehtävien ja yllätysten äärelle.

Lauantai-illan katsotuimmalle areenalle marssii tulevalla kaudella seitsemän näyttelijää: sekä edellisiltä kausilta tuttuja näyttelijöitä että ohjelmassa debytoivia uusia tähtiä. Viime kaudelta tutun Maaria Nuoranteen ja Putous-konkareitten Mikko Töyssyn ja Pilvi Hämäläisen lisäksi sinipaitoihin tällä kaudella pukeutuvat uudet putouslaiset Pihla Maalismaa, Aapo Oranen, Jyri Ojansivu ja Aku Sipola. Ohjelman juontaa Putous-konkari Christoffer Strandberg.

"Tuntuu suurelta luottamuksen osoitukselta, että saan jatkaa Putouksen juontajana. Vaikka ohjelma onkin minulle rakas ja tuttu, ollaan taas jonkun uuden äärellä. Viime kausi oli pandemian takia ensimmäinen kausi ilman studioyleisöä, ja se muistutti minua komedian ja viihteen tärkeydestä. Koin kunniatehtävänä saada tarjota suomalaisten kotisohville naurua ja yhteisiä ilon sekä hämmästyksen hetkiä. Sillä linjalla jatketaan, enkä malta odottaa suoria lähetyksiä, jotta pääsen sanomaan: Rakkaat katsojat, tämä on Putous!”, Christoffer Strandberg kertoo.

Tulevan kauden pääkäsikirjoittajana toimii Frans Åkerberg ja uutena ohjaajana aloittaa Putouksessa Strandbergin tavoin aiemmin näyttelijänä tutuksi tullut Mikko Penttilä.

"On superjännittävää päästä ohjaamaan uutta Putous-kautta, ja kyllä tämä tuntuu myös jonkinlaiselta kotiinpaluulta, kun saa palata tutun ja rakkaan ohjelman pariin. Luvassa on kaikkea vanhaa ja tuttua Putous-menoa, joka on kuitenkin maustettu uusilla höysteillä ja johon on kyytipojaksi heitetty muutama aivan uusi yllätys. Ruudussa nähdään vanhoja tuttuja naamoja ja uusia kasvoja – vain tämä yksi lärvi on siirtynyt kameran toiselle puolelle. Me teemme parhaamme, että jengi saa nauraa taas lauantai-iltaisin", Mikko Penttilä lupaa.

TUTUSTU PUTOUSLAISIIN:

PILVI HÄMÄLÄINEN
Iki-ihana komedienne Pilvi Hämäläinen, 36, on porukan Putous-konkari, joka on loistanut sinisessä paidassa jo seitsemän kauden ajan. Putouksen ohella Pilviä on nähty viime vuosina televisiossa muun muassa Penkinlämmittäjissä ja Suurmestarissa. Pilvillä on hallussaan yksi sketsihahmokisan voitto ja viime kaudella koko kansan hurmannut Pönttö-koira ylsi kilpailussa hopeasijalle saakka.
“Tulevan kauden sketsihahmosta en paljasta vielä muuta kuin sen, että hänen lempibändinsä on Dimmu Borgir”, Pilvi myhäilee.
@pilvi.hamalainen

MAARIA NUORANNE
Viime kaudella Putouksessa debytoinut Maaria Nuoranne, 28, on kotoisin Tuusulasta ja Kallion ilmaisutaidon lukion kasvatti. Hän on tehnyt laaja-alaisesti töitä niin näyttelijänä (muun muassa Syke), ääninäyttelijänä (muun muassa Beauty and the Beast, Raya ja viimeinen lohikäärme) kuin käsikirjoittajanakin (muun muassa Joulukalenteri 2021: Korvatunturin Pulmapiste, HasBeen). Tänä vuonna Maaria on tehnyt Putouksessa uuden aluevaltauksen, sillä hän on myös yksi kauden käsikirjoittajista. Itseään loputtoman uteliaaksi seikkailijaksi kuvaileva Maaria ei malttaisi odottaa kauden alkua, sillä hän pääsee tulevan sketsihahmonsa kanssa sukeltamaan aivan uuteen maailmaan!
@maarianuoranne

MIKKO TÖYSSY
Mikko "Tökä” Töyssy, 40, on valloittanut Suomen kansan sydämiä Putouksessa jo kahden kauden ajan. Ensimmäisellä kaudella Tökä räjäytti potin Urmas Viilunkina ja viime kaudella Valkeakosken oma poika nähtiin sketsihahmokilpailussa stunmies Risto “Wildman” Horttanaisena. Tökä kertoo aloittaneensa uuden sketsihahmon valmistelun tänä vuonna jo hyvissä ajoin, vaikka onkin ollut kiireinen kuvatessaan muun muassa elokuvia Napapiirin sankarit 4 ja Punttikomedia.
@mikkotoyssy

PIHLA MAALISMAA
Helsingin Käpylästä kotoisin oleva Pihla Maalismaa, 29, valmistui näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta vuonna 2016. Putous-debyyttinsä tekevä Pihla on ehtinyt uransa aikana työskennellä kiinnitettynä näyttelijänä Kansallisteatterissa ja Turun kaupunginteatterissa. Teatterilavojen lisäksi Pihla on näytellyt useissa eri elokuvissa ja televisiosarjoissa kuten Luokkakokous 3, Täydellinen joulu ja Syke. Pihla rakastaa nostaa painoja, haaveilee salaa hienoista autoista ja miettii aika usein maailmanloppua. Erityistaidokseen Pihla mainitsee uskomattoman kyvyn muistaa valtavan määrän eri laulujen sanoja. Pihla odottaa tulevaa Putous-kautta sekä innoissaan että kauhuissaan.
“Toisaalta pelkään pyörtyväni teatraalisesti, mutta toisaalta olisiko sekään niin vakavaa?”, Pihla pohtii.
@maagismaa

AAPO ORANEN
Ruuhimäestä kotoisin oleva Aapo Oranen, 34, on koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaaja ja muusikko. Pääosin teatterilavoilta tutulle Aapolle Putous on uusi aluevaltaus television puolelle. Viimeisen kolmen vuoden ajan Aapo on työskennellyt kiinnitettynä näyttelijänä Mikkelin teatterissa. Aapo kuvailee itseään ulkoilmariippuvaiseksi, ja hänen harrastuksiinsa kuuluvat muun muassa perhokalastus ja retkeily. Kuusihenkisen uusioperheen isä on valmistautunut ensimmäiseen Putous-kauteensa hiomalla (omasta mielestään) hauskoja hahmoja perheen yhteisillä automatkoilla, ja Aapo odottaakin innolla pääsevänsä esittelemään näitä hahmoja vihdoinkin koko Suomen kansalle. Erityisen iloisia – tai tarkemmin sanottuna helpottuneita – tästä ovat Aapon mukaan etenkin muut perheenjäsenet.
@tapioranen

JYRI OJANSIVU
Jyväskyläläislähtöinen Jyri Ojansivu, 34, valmistui teatteritaiteen maisteriksi vuonna 2014. Jyri on työskennellyt uransa aikana kiinnitettynä näyttelijänä Oulun ja Kotkan kaupunginteattereissa. Improvisaatiokokemusta Jyri on kerryttänyt improvisaatioteatteri Riskiryhmän riveissä jo vuodesta 2013 alkaen. Tällä kaudella Putouksessa debytoiva Jyri kertoo ujostelevansa siviilissä ihan kaikkea, mutta muuttuvansa esiintyessään täysin häpeilemättömäksi.
“Näyttelijäntyö on mielestäni oman häpeänsä nolaamista”, Jyri toteaa.
Kahden lapsen isä kertoo viettäneensä kuluneen poikkeusajan lähinnä kotona rakentaen iskävartaloa, luonnostellen iskävitsejä sekä trimmaten iskäviiksiä. Nähtäväksi jää, mitkä kaikki edellä mainituista päätyvätkään Putouksen suoriin lähetyksiin.
@jyriukko

AKU SIPOLA
Aku Sipola, 31, valmistui näyttelijäksi Tampereen yliopiston Teatterityön tutkinto-ohjelmasta vuonna 2016. Ensimmäistä kertaa sinisen Putous-paidan päällensä pukeva Aku on tullut televisiokatsojille tutuksi muun muassa roolistaan Sunnuntailounas-sarjassa. Akulla on rooli myös keväällä 2022 julkaistavassa sarjassa Made in Finland. Lapsuudessaan Aku luki sivistyssanakirjaa, harrasti golfia ja kuunteli sekä jazzia että omaa silloista suosikkiohjelmaansa Pekka Saurin Yölinjaa.
@akusipola

CHRISTOFFER STRANDBERG
Christoffer Strandberg, 31, juontaa nyt toista Putous-kauttaan, vaikka hänen matkansa tässä sketsiviihteen karnevaalissa alkoikin näyttelijän ominaisuudessa jo vuonna 2018. Christofferilla on tulevalla kaudella kaksoisrooli, sillä hän on mukana myös ohjelman käsikirjoitustiimissä. Maaseudun rauhassa elelevä Christoffer on vihkinyt kaiken vapaa-aikansa pihatöihin ja omakotitalon kunnostamiseen – sekä pakosta että rakkaudesta lajiin. Tulevalla kaudella hän pyrkii olemaan kuin majakka uusille näyttelijöille, jotka seilaavat ensimmäistä kertaa Putouksen aalloilla.
@ctrandberg

MIKKO PENTTILÄ
Mikko Penttilä, 34, on valmistunut Taideyliopiston teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi 2014 ja työskennellyt sen jälkeen laajasti teattereissa (muun muassa Helsingin kaupunginteatteri, Ryhmäteatteri, improvisaatioteatteri Stella Polaris). Valkokankaalla Penttilä on nähty aiemmin Peruna-komediassa ja televisiossa muun muassa sarjoissa Putous (2017–2020), Joulukalenteri: Tonttuakatemia, Rehtori Jättekiva ja Älä jäädy. Vuonna 2022 hänet nähdään myös elokuvissa Supermarsu 2 ja Huonot naiset.
@mikkopenttila

#putous

Facebook: @Putous
Instagram: @mtvputous
Twitter: @MTVPutous
YouTube: mtvputous
Tiktok: @putousvirallinen

Liput Putous-lähetyksiin tulevat myyntiin huomenna 15.12. osoitteessa www.ticketmaster.fi/putous

Katso esimakua tulevalta Putous-kaudelta täältä.

Putous alkaa MTV3-kanavalla ja mtv-palvelussa lauantaina 5.2. klo 19.30. 
Ohjelma on katsottavissa myös C Moressa.

Putouksen MTV:lle tuottaa Yellow Film & TV.

Lisätietoja:
Kuvat: Venetsia ja Pressi.
Kuvatiedustelut ja -pyynnöt: Onni Ojala, kuvankäsittelijä, onni.ojala@mtv.fi

MTV, ohjelmaviestintä Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Hanna Kortti, 040 578 2478, hanna.kortti@mtv.fi
Yellow Film&TV, tuottaja Anna-Maria Meurman, 040 707 5946, anna-maria.meurman@yellowfilm.fi

”Matkailu on pandemian aikana sekä mahdollista että turvallista”, sanoo toimitusjohtaja Pia Flores Helin Matkoista.

”Koronan vuoksi on voimassa varotoimia kaikkialla, mutta ne ovat suomalaisille tuttuja käsien desinfioimisesta, maskien käyttöön julkisissa tiloissa ja etäisyyksien pitämiseen muihin. Paluuta pandemiaa edeltävään aikaan ei ole näköpiirissä, mutta matkustamista se ei estä.”  

”Valtiot ovat oppineet tiedottamaan matkustussäännöistä ajallaan ja kattavasti”, Flores korostaa.

Matkustajan on selvitettävä ennen lähtöä kohdemaan matkustusohjeet, jotka löytyvät netistä. Selvittäminen on aiemminkin ollut matkustajan vastuulla, mutta pandemian aikana määräyksiä ei tulkita enää matkustajan eduksi, kuten aiemmin saatettiin joissakin tilanteissa tehdä. Pandemian myötä eri maiden matkustussäännöt ovat tiukentuneet merkittävästi, joten maahanpääsyä ei kannata jättää omien puhetaitojen varaan.

Tavallisimmat matka-asiakirjat 

Matkustusohjeissa on lueteltu joukko erilaisia matka-asiakirjoja. Matkustaja on vastuussa matkaansa liittyvistä, viranomaisten vaatimista matka-asiakirjoista ja niiden oikeellisuudesta. Matka-asiakirjoja ovat: 

• Passi 
• Koronatodistus 
• Negatiivinen koronatestin tulos 
• Terveysselvitys 
• Maahantuloselvitys 
• Maahantulolupa 
• Viisumi 

Kohdemaiden omilta sivuilta löytyvät tiedot tarvittavista matka-asiakirjoista. Kolme tavallisinta ovat passi, EU:n koronatodistus ja hiukan ennen matkaa otetun koronatestin negatiivinen tulos.  

Lisätietoja: Lisätietoja: Pia Flores, puh. 0207466725

pia.flores@helinmatkat.fi

myynti@helinmatkat.fi 

www.helinmatkat.fi

Shoppailureissulla vaatekaupassa voi tehdä hyviä päätöksiä myös ympäristön kannalta. Muotiyritys Lindexillä vastuullisuus on lähtökohtana kaikessa mallistojen suunnittelusta lähtien.

– Muotiteollisuus on riippuvainen luonnonvaroista ja kuluttaa niitä paljon. Meillä on suuri vastuu ja meidän on keksittävä uusia tapoja toimia. Niinpä muotiteollisuudessa on siirryttävä kiertotalouteen. Kiertotalous on kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkä vaatteiden kierrättäminen. Se alkaa jo siitä hetkestä, kun tuote suunnitellaan ja siihen valitaan materiaali, sanoo Lindexin vastuullisuusasiantuntija Aino-Marja Öster.

– Tavoitteemme on, että 100 prosenttia Lindexin materiaaleista on kestävistä lähteistä tai kierrätettyjä vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä olemme saavuttaneet jo yli 70 % tason ja olemme hyvällä matkalla kohti tavoitetta.

Luomupuuvillaa ja muotia kierrätyspulloista

Vaatetta ostaessa voi valita vaihtoehdon, joka on tuotettu ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen. Esimerkiksi luomupuuvilla on merkittävästi parempi vaihtoehto kuin perinteisellä tavalla viljelty puuvilla.

– Luomupuuvillan viljely rikastuttaa maaperää ja kuluttaa noin 90 prosenttia vähemmän vettä kuin tavallisen puuvillan viljely. Luomuviljely vaatii kuitenkin viljelijältä investointeja. Siksi Lindex on mukana Better Cotton Initiative (BCI) -hankkeessa, jossa tuetaan viljelijöitä siirtymään perinteisestä kestävämpään viljelyyn, Aino-Marja sanoo.

Luomupuuvillaa tuotetaan maailmalla vasta noin yhden prosentin verran kaikesta puuvillasta. Lindexin puuvillavaatteissa luomupuuvillan osuus on jo 80 prosenttia. 

– Tavoitteemme on, että 100 prosenttia Lindexin mallistojen puuvillasta on luomupuuvillaa vuoteen 2025 mennessä. Lasten Lindex Baby -mallisto on jo vuosia ollut tässä tavoitteessa ja mallisto on GOTS-sertifioitua luomupuuvillaa, Aino-Marja kertoo.

Öljypohjaisilla polyesterilla ja polyamidilla on ollut turhankin huono maine. Ne ovat kestäviä materiaaleja, ja niiden valmistus vie melko vähän vettä. Lindexin polyesterista jo yli puolet on kierrätettyä, ja yleisin raaka-ainelähde ovat käytetyt PET-muovipullot. 

– Lindex on yhteistyössä UNIFIn kanssa muuntanut 16 miljoonaa kierrätysmuovipulloa uusiksi vaatteiksi. Kierrätyspolyesteri onkin hyvin varteenotettava kuitu vastuullisen muodin tulevaisuudessa, Aino-Marja sanoo.

Vastuulliset puukuidut ja eläinten hyvinvointi

Puukuidusta valmistetut lyocell, viskoosi ja modaali ovat miellyttäviä luonnonmateriaaleja, joita saadaan uusiutuvista lähteistä.

– Lindexillä on vaatimuksena, että puupohjaiset kuidut tulevat vastuullisesti hoidetuista metsistä. Siksi olemme mukana CanopyStyle-hankkeessa, jonka tavoitteena on varmistaa, ettei viskoosin raaka-aine ole peräisin vanhoista tai uhanalaisista metsistä. Esimerkiksi modaali tulee meille Itävallasta, Aino-Marja kertoo.

Eläinten kohtelu on osa vastuullisuutta. Lindexin takkien untuva tai höyhenet eivät ole elävistä linnuista nypittyjä ja nyt käytössä myös kierrätysuntuva. Villan tuotannossa ei hyväksytä esimerkiksi lampaiden mulesing-käsittelyä ja melkein kaikella villalla on jo Responsible Wool Standard -sertifikaatti. Lindexin tavoitteena on, että kaikki vaatteissa käytetty villa on vastuullista vuoteen 2025 mennessä. 

Lindex ei käytä haitallista kromia nahkatuotteidensa käsittelyyn. Tuotteet on valmistettu elintarviketeollisuuden ylijäämänahasta ja ne on kasviparkittu. Valtaosa Lindexin nahkavöistä valmistetaan Ruotsissa. 

Kiertotalous kattaa vaatteen elinkaaren

Muodin kiertotalous tarkoittaa resurssitehokkuutta vaatteen koko elinkaaressa. Tämä alkaa sellaisen materiaalin valinnasta, joka tukee vaatteen pitkäikäisyyttä. 

– Lindex haluaa tarjota mahdollisimman paljon ajattomia, kestäviä tuotteita ajattomissa väreissä. On hyvä tehdä perusvaatekaappi, johon voi tarpeen mukaan lisätä jotain erikoisempaa tai kauden väriä, Aino-Marja sanoo.

Lindexin verkkokaupassa on tietoa kestävän kehityksen kriteerit jo nyt täyttävistä vaatteista. Lindex auttaa myös vaatteiden kierrätyksessä. Myymälöihin saa tuoda sekä käyttökelpoista tekstiiliä että lumppua. Kotimainen Recci noutaa ja lajittelee kierrätetyt vaatteet.

– Vaikka kuluttaja tekee itse ostopäätöksensä, meidän on luotava edellytykset vastuullisten valintojen tekemiselle. Se täytyy tehdä mahdollisimman helpoksi. Siksi me Lindexillä haluamme varmistaa, että pystymme tarjoamaan asiakkaille kestäviä valintoja, Aino-Marja sanoo. – Tämä on matka kohti parempia tuotteita, parempaa suunnittelua ja parempaa maailmaa. Meillä on paljon parannettavaa, mutta matkamme on vielä kesken. Meidän velvollisuutemme on tarjota asiakkaalle parempia vaihtoehtoja ja kertoa hänelle niistä.

Teksti: Heidi Kleemola

Lahden itäinen kumppanuuspöytä käynnisti Rakokiven joulunavauksessa 27.11. asukkaille Itäisen Lahden parhaat jouluvalot -kilpailun, jolla se haluaa tuoda valoa loppuvuoteen sekä jouluista mieltä asukkaille. Määräaikaan mennessä kilpailuun osallistui seitsemän valopihaa. Kilpailuun osallistuneet jouluvalot sijaitsevat itäisen Lahden alueella Karistosta Uuteen kylään ja Ruuhijärveltä Tapiolaan.

Äänestä paras valopiha

Lahtelaisilla on mahdollisuus äänestää voittajaa 15.12. - 24.12. Äänestää voi kaupungin verkkosivuilla lahti.fi/kumppanuuspoydat. Kilpailun voittaja saa 100 euron arvoisen lahjakortin päivittäistavarakauppaan sekä toiseksi tullut 50 euron arvoisen lahjakortin sisustus- ja lahjatavaraliikkeeseen. Äänestäneiden kesken arvotaan reppu. Voittaja julkistetaan vuoden viimeisenä päivänä 31.12. Lahden kumppanuuspöytien Facebook-sivulla (@Lahdenkumppanuuspoydat).

Katso jouluvalokilpailuun osallistuneet pihakuvat ja anna äänesi www.lahti.fi/kumppanuuspoydat

Lisätiedot
Tia Mäkinen p. 044 769 8695, kumppanuuspoydat@lahti.fi

Kuivaniemi delägarlag från Ijo i norra Österbotten har utsetts till Finlands bästa delägarlag i en tävling anordnad av Centralförbundet för Fiskerihushållning. På delad andra plats kom Rasvanki-Virmasvesi delägarlag från norra Savolax och Judinsalo delägarlag från norra Päijänne.

Sammanlagt 13 delägarlag från runt om i Finland deltog i tävlingen. En jury utvärderade tävlingsbidragen utgående från kriterier fastställda på våren. Viktiga kriterier var bland annat fiskevård och fiskeövervakning, aktiv verksamhet, fisketillståndsförsäljning och att delägarlaget aktivt kommunicerar om sin verksamhet exempelvis på egna nätsidor eller i sociala media. Delägarlagen kunde få tilläggspoäng om man till exempel hållit stämmor på distans under coronapandemin.

- De delägarlag som prisbelöntes var väldigt olika till sina egenskaper. Tävlingen visar att vi har en väldigt högklassig delägarlagsverksamhet i Finland, konstaterar verksamhetsledare Vesa Karttunen från Centralförbundet för Fiskerihushållning.

Kuivaniemi delägarlag glada över vinsten

Kuivaniemi delägarlag som kammade hem segern i tävlingen, har förverkligat en långsiktig plan för att förbättra vattnen i Kuivajoki och dess närhet. Delägarlaget sköter exemplariskt om sin ekonomi och får intäkter för att utveckla sin verksamhet bland annat genom att arrendera ut sina vatten för kommersiellt fiske och till ett vindkraftsbolag. Med intäkterna möjliggörs en mångsidig verksamhet, som gagnar hela verksamhetsområdet.

- Då vi skrev vår tävlingsansökan lade vi märke till att vi under årens lopp gjort flera åtgärder som i tävlingen räknades upp som kriterier för ett bra delägarlag. Såklart hoppades vi att vi skulle klara oss bra i tävlingen, men vinsten kom ändå som en överraskning, säger Kuivaniemi delägarlags ordförande Olli Dahl glatt.

Delad andra plats värmer

Representanter för både Judinsalo och Rasvanki-Virmasvesi delägarlag gläder sig över att talko- och frivilligarbetet på det här sättet visas uppskattning. Att delägarlagen ges en erkänsla för det arbete som görs.

- Det här ger ytterligare inspiration och motiverar att hålla uppe standarden konstaterar Jouko Halonen, vice ordförande för Judinsalo delägarlag.

Timo Oranen, sekreterare för Rasvanki-Virmasvesi delägarlag, önskar i sin tur påminna att delägarlagsverksamheten handlar om så mycket mer än att bara vårda fiskbestånden och fångstsäkerheten.

I Finland finns över 20 000 vattendelägarlag. Delägare i ett delägarlag blir man då man äger en fastighet som har en andel i ett samfällt vatten. Andelarna framgår ur fastighetsregisterutdraget, som kan fås från Lantmäteriverket.  

Rätten till fiske hör ihop med vattenägandet. Delägarna har rätt att fiska på delägarlagets vatten i enlighet med sitt andelstal. Delägarlaget kan även sälja fisketillstånd till utomstående och sätta villkor för de fisketillstånd som säljs. Delägarlaget ska ordna sitt fiske i enlighet med fiskeriområdets nyttjande- och vårdplan.  

Tilläggsuppgifter

Finlands bästa delägarlag - tävlingens regler och utvärderingskriterier: https://ahven.net/osakaskunnat/suomenparas/

Verksamhetsledare Vesa Karttunen, Centralförbundet för Fiskerihushållning, tel. 050 3850 875

Ordförande Olli Dahl, Kuivaniemi delägarlag, tel. 040 540 1070, https://www.kuivaniemenosakaskunta.fi/

Viceordförande Jouko Halonen, Judinsalo delägarlag, tel. 040 869 3553, https://pohjoispaijanteenkalatalousalue.fi/judinsalo

Sekreterare Timo Oranen, Rasvanki-Virmasvesi delägarlag, tel. 0440 841 271, www.rasvankivirmasvesi.fi

Tävlingen Finlands bästa delägarlag ordnades som en del av Centralförbundet för Fiskerihushållnings KEKO 2021–2022 -projekt. I projektet utvecklar man fiskeövervakning, myndighetssamarbete samt synliggör fiskerifältets verksamhet och välkändhet. Projektet finansieras ur Jord- och skogsbruksministeriets fiskevårdsavgiftsmedel.

Kalatalouden Keskusliiton järjestämän Suomen paras osakaskunta -kilpailun voittajaksi valittiin Kuivaniemen osakaskunta Pohjois-Pohjanmaan Iistä. Rasvanki-Virmasveden osakaskunta Pohjois-Savosta sekä Judinsalon osakaskunta Pohjois-Päijänteeltä jakoivat toisen palkinnon.

Kalatalouden Keskusliiton järjestämään Suomen paras osakaskunta -kilpailuun ilmoittautui 13 vesialueen osakaskuntaa eri puolilta Suomea. Asiantuntijaraati arvioi osanottajia keväällä laadittujen kriteerien perusteella. Tärkeitä kriteereitä olivat muun muassa kalavedenhoidon ja kalastuksenvalvonnan suunnitelmallisuus, säännöllinen kokoontuminen ja kalastuslupien myynti, myös osakaskunnan ulkopuolisille kalastajille. Lisäksi osakaskunnan ajankohtaisista päätöksistä viestiminen omilla nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa koettiin tärkeiksi asioiksi. Lisäpisteitä sai esimerkiksi korona-aikana järjestetyistä etäkokouksista.

- Palkitut osakaskunnat olivat ominaisuuksiltaan varsin erilaisia. Kilpailu osoitti, että Suomessa on erittäin korkeatasoista osakaskuntatoimintaa, toteaa toiminnanjohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta.

Kuivaniemen osakaskunta on iloinen tunnustuksesta

Kilpailun voittanut Kuivaniemen osakaskunta on toteuttanut erittäin laajaa ja pitkäkestoista suunnitelmaa Kuivajoen ja sen lähialueen vesien tilan parantamiseksi. Osakaskunta hoitaa talouttaan esimerkillisesti ja saa toimintansa kehittämiseen tuloja muun muassa vuokraamalla alueitaan kotimaisen luonnonkalan pyytäjille ja tuulivoimayhtiöille. Saaduilla tuloilla on mahdollistettu monipuolinen toiminta alueen yhteisön hyväksi.

- Hakemusta tehdessämme huomasimme, että olemme tehneet ajansaatossa useita toimenpiteitä, joita kilpailussa käytettiin hyvän osakaskunnan toiminnan arvioinnin perusteena. Toki toivoimme, että pärjäisimme kilpailussa, mutta voitto oli meille todella suuri yllätys, iloitsee Kuivaniemen osakaskunnan puheenjohtaja Olli Dahl.

Muutkin palkitut ylpeitä tunnustuksestaan                                                                                             

Sekä Judinsalon että Rasvanki-Virmasveden osakunnan edustajien mielestä on hienoa että talkoo- ja vapaaehtoistyötä arvostetaan. Tehty työ ei ole mennyt hukkaan.

- Tämä antaa intoa tulevaan ja tasoahan ei tulevaisuudessakaan saa laskea, toteaa Judinsalon osakaskunnan varapuheenjohtaja Jouko Halonen.

Rasvanki-Virmasveden osakaskunnan sihteeri Timo Oranen haluaa muistuttaa, että osakaskuntatoiminta ei ole ainoastaan kalakantojen ja saalisvarmuuden hoitoa, tehtäväkuva on paljon laajempi.

Suomessa on yli 20 000 vesialueen osakaskuntaa. Osakaskunnan osakkaaksi pääsee saamalla omistukseensa kiinteistön, jolla on osuus yhteiseen vesialueeseen. Osuudet yhteisiin vesialueisiin ilmenevät Maanmittauslaitoksesta saatavasta kiinteistörekisteriotteesta.

Kalastusoikeus liittyy vesialueen omistusoikeuteen. Yhteisen vesialueen kalastusoikeus jakautuu osakkaiden kesken omistusosuuksien mukaisessa suhteessa. Muille kalastajille voidaan myydä kalastuslupia, joiden ehdot osakaskunta päättää. Osakaskunnan tulee järjestää kalastus kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisesti.

Lisätietoja

Suomen paras osakaskunta -kilpailun säännöt ja arviointikriteerit: https://ahven.net/osakaskunnat/suomenparas/

Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875

Puheenjohtaja Olli Dahl, Kuivaniemen osakaskunta, puh. 040 540 1070, https://www.kuivaniemenosakaskunta.fi/

Varapuheenjohtaja Jouko Halonen, Judinsalon osakaskunta, puh. 040 869 3553, https://pohjoispaijanteenkalatalousalue.fi/judinsalo

Sihteeri Timo Oranen, Rasvanki-Virmasveden osakaskunta, puh. 0440 841 271, www.rasvankivirmasvesi.fi

Kalatalouden Keskusliiton järjestämä Suomen paras osakaskunta -kilpailu on osa liiton Kehitys- ja koulutushanke KEKO 2021-2022 -hanketta, jolla kehitetään kalastuksenvalvontaa, kalastuksenvalvonnan viranomaisyhteistyötä sekä kalatalousyhteisöjen toimintaa ja tunnettuutta. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.

Kotimaan matkailun kasvu näkyy Linnansaaren kansallispuiston sekä Punkaharjun ja Puruveden alueen juuri valmistuneiden kävijätutkimusten tuloksissa. Ensikertalaisten kävijöiden osuus on kasvanut roimasti, Linnansaaressa yli 60 prosenttiin ja Punkaharjullakin lähes kolmasosaan. 

Ensikertalaiset muuttavat totuttua kävijäkuntaa molemmissa luontokohteissa. Ensi kertaa vierailevat ovat keskivertokävijää nuorempia. Punkaharjulla ensikertalaiset harrastavat muita useammin retkeilyä ja pyöräilyä. Linnansaaressa he ovat nostaneet päiväretken yöpymistä suositummaksi käyntimuodoksi. 

Punkaharjun kokonaiskäyntimäärä oli tämän vuoden alkupuoliskolla noin viidenneksen nousussa verrattuna viime vuoteen. Linnansaaressa nousua oli muutama prosentti. Vuoden 2020 käyntimäärä oli Punkaharjun luonnonsuojelualueella ja tutkimuspuistossa 161 000 ja Linnansaaren kansallispuistossa 35 000. Vuoden 2021 luvut valmistuvat alkuvuodesta 2022. 

Lähiseudun ulkopuolelta Punkaharjulle ja Linnansaareen tulevista kotimaan matkailijoista lähes joka kolmas tulee pääkaupunkiseudulta. Kävijätutkimusten vastaajien kotikunnista nousevat kolmen kärkeen Helsinki ja Espoo. Myös paikalliset asukkaat ovat molemmilla alueilla merkittävä kävijäryhmä. 

Kotimaan matkailijoiden rahankäyttö kasvaa 

Koronapandemia on siirtänyt matkailuun liittyvää kulutusta kotimaan kohteisiin. Punkaharjun kävijätutkimuksen mukaan vierailijat käyttävät rahaa koko Savonlinnan matkailualueella keskimäärin 157 euroa käyntikertaa kohden. Tämä on noin kaksi kertaa enemmän kuin edellisessä tutkimuksessa 2016–2017. Kulutuksen ja kävijämäärän kasvun ansiosta kävijöiden paikallistalouteen jättämä summa on noussut lähes 28 miljoonaan euroon vuodessa. 

Punkaharjua erämaisemmassa Linnansaaren kansallispuistossa talousvaikutukset eivät kuitenkaan ole nousseet. Perinteisesti suuri ulkomaalainen kävijäkunta on pienentynyt, mikä näkyy lovena matkailutuloissa. Aiempaa harvempi luontomatkailija valitsee matkalleen vain yhden luonto- tai matkakohteen. Sen sijaan he kiertelevät samalla reissulla useassa paikassa, kuten eri kansallispuistoissa. 

“Tulosten perusteella voidaan todeta, että usean luontokohteen verkosto on matkailijoille selkeä vetovoimatekijä Saimaan alueella ja Itä-Suomessa. Kohteet kasvattavat myös matkailijoiden viipymää Savonlinnan seudulla”, toteaa asiakaspalvelupäällikkö Teppo Loikkanen Metsähallituksesta. 

Kehuja tulipaikoille, jäteasioissa totuteltavaa 

Useista tekijöistä koostuva kävijätyytyväisyys on sekä Linnansaaressa että Punkaharjun ja Puruveden alueella hyvällä tasolla. Sitä kuvaava indeksi ylittää molemmissa kohteissa arvon neljä asteikolla yhdestä viiteen. Punkaharjulla kävijät ovat erityisen tyytyväisiä maiseman vaihtelevuuteen sekä ulkoilureitteihin. Linnansaaressa kiitosta saavat etenkin tulipaikat ja polttopuut sekä Linnavuoren näköalapaikka ja luontopolku.  

”Olemme panostaneet esteettömiin palveluihin muun muassa laiturirakenteissa ja huusseissa. Kaikessa maastorakentamisessa pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin eri kohderyhmät”, kertoo Metsähallituksen suunnittelija Leo Parkkonen. 

Punkaharjun ja Puruveden alueella tyytyväisyys on jopa hieman noussut edellistutkimuksesta. Metsähallitus on parantanut alueen reittejä, kuten harjun kupeessa kulkevaa Topeliuksen polkua, ja myös yrittäjien tarjoamat palvelut ovat monipuolistuneet. 

Jätekäytäntö harmittaa joitakin tutkimusten vastaajia. Metsähallitus noudattaa luontokohteissaan roskattoman retkeilyn periaatetta, joka on vielä vieras osalle kävijöistä. Roska-astioita ei ole, vaan jokaisen tulee viedä mennessään se minkä tuokin. Roskaton retkeily kuitenkin toimii, sillä vastaajat antavat hyvän arvosanan yleisestä siisteydestä. Varsinaisia häiriötekijöitä kävijät kokevat molemmissa kohteissa hyvin vähän. Liiallista kävijämäärää pitää häiritsevänä kuitenkin hieman useampi kuin aiemmin. 

Kasvava ja entistä moninaisempi kävijäkunta on huomioitava Linnansaaren ja Punkaharjun kehittämisessä ja asiakasviestinnässä, jotta luontokohteissa vierailu on jatkossakin mahdollisimman miellyttävä kokemus kaikille kävijöille. 

Toistuva tutkimus antaa vertailtavaa tietoa 

Metsähallitus tekee yhdenmukaisia kävijätutkimuksia noin viiden vuoden välein suosituissa suojelu-, retkeily- ja historiakohteissa. Tulokset auttavat parantamaan palveluita sekä seuraamaan ja suunnittelemaan suojelualueiden kestävää virkistyskäyttöä. 

Linnansaaren kansallispuiston kävijätutkimus on osa Luonto-Saimaa-hanketta. Punkaharjun ja Puruveden alueen kävijätutkimus toteutettiin osana sisävesien luonnon tilan parantamiseen keskittyvää Freshabit Life IP -hanketta. Aineistot on kerätty vuoden 2021 talvi- ja kesäkaudella. 

Lisätietoja: 
Metsähallituksen asiakaspalvelupäällikkö Teppo Loikkanen, p. 020 639 5935, teppo.loikkanen@metsa.fi 
Metsähallituksen suunnittelija Leo Parkkonen, p. 020 639 5321, leo.parkkonen@metsa.fi 

Linkit kävijätutkimusten tiivistelmiin: 
Punkaharjun ja Puruveden alue 
Linnansaari 

Punkaharjun luonnonsuojelualue
Linnansaaren kansallispuisto 

Kuvat: 
1. Lumikenkäilijöitä Linnansaaressa. Linnansaaren kansallispuiston päiväretkeilijät vierailevat tyypillisesti pääsaaren torpalla, Sammakkoniemessä, Linnavuorella ja luontopolulla. Kuva: Saara Lavi. 

2. Pulkkaretkellä Punkaharjun Tutkimuspuistossa. Kävijätutkimuksen perusteella tutkimuspuiston suosio on noussut selvästi varsinaisen harjualueen ohella. Kuva: Saara Lavi.