Tärkeää ennen paistamista: nosta kinkku huoneen lämpöön 6-12 tuntia ennen paistamista kinkun koosta riippuen. Suosittelemme paistomittarin käyttöä.

1. Kuumenna uuni 150 asteiseksi.

2. Jos käytät paistomittaria, työnnä sen neula viistosti kinkun keskiosan paksuimpaan kohtaan. Mittari ei saa koskettaa luuta.

3. Kinkun paistoaika määräytyy kinkun koon mukaan.

4. Jos paistomittaria ei ole, paistoaika on noin 1 tunti/kg + 1 tunti.

5. Aseta kinkku uuniritilälle nahkapuoli ylöspäin ja laita uuniin kinkun alle syvä uunivuoka, johon neste tippuu.

6. Paista ensimmäinen tunti 150 asteessa ja pudota sen jälkeen uunin lämpötila 100 asteeseen.

7. Paista kinkkua kunnes mittari näyttää 79-80 astetta. Ylikypsäksi katsotaan kinkku, jonka sisälämpötila on 82 astetta.

8. Anna kinkku jäähtyä ja vetäytyä hetken, ennen kuin poistat verkon.

9. Halutessasi voit kuorruttaa kinkun.

Siivilöidyn paistoliemen voit käyttää kinkun kastikkeen pohjana. Huomioi, että paistoliemi on suolaista ja sitä kannattaa jatkaa vedellä, kermalla ym. maun mukaan. Paistoliemi sopii erinomaisesti myös siskonmakkara- ja hernekeittoon.

Kinkun suuntaa antavat paistoajat, mikäli paistomittaria ei ole:

Juhla- ja herkkukinkku:

• 4-6 kg n.  5-7 tuntia
• 2-4 kg n. 3-5 tuntia

Perinteinen kinkku:

• 10 kg n. 11-13 tuntia
• 6-8 kg n. 7-9 tuntia

. . . . . . . . . . . . . . .

Lisätietoa: Wotkin’sin tuoresuolatuista suomalaisista kinkuista ja muista jouluherkuista löydät osoitteesta www.wotkins.fi

Wotkin’s tehtaanmyymälä:

Tukkutori, Sörnäinen: Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki

Wotkin’s Hannus:

Lihan ja kalan erikoismyymälä: Kurjenkellontie 1, 02270 Espoo

Sexpon ja SeriE-hankkeen maksuttomat puhelinneuvonnat päivystävät myös joulun aikaan. 

"Joulu ei ole kaikille ilon ja yhdessäolon juhla. Joillekin se voi olla myös yksinäistä ja ahdistavaa aikaa. Seksuaalisuuteen ja ihmissuhteisiin liittyvät odotukset ja tunteet voivat korostua loma-aikoina. Olemme täällä sitä varten, että voimme yhdessä pallotella ajatuksia ja keskustella haastavistakin tilanteista asiakkaiden kanssa”, kertoo Sexpon vastaava neuvoja Oona Turunen. 

Sexpon seksuaalineuvonta-asema palvelee joulun aikaan. Asiakkaat voivat ottaa puhelimitse yhteyttä nimettömästi kaikissa ihmissuhteisiin, seksiin, seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvissä kysymyksissä. 

Neuvontapalveluissa voi asioida suomeksi ja englanniksi. Kaikki neuvontapalveluissa työskentelevät ovat koulutettuja seksologian alan ammattilaisia, joilla on pitkä kokemus asiakastyöstä. Numero on 050 539 6544. 

Apua myös henkilöille, joiden seksuaalinen kiinnostus kohdistuu lapsiin

Lisäksi joulun aikana päivystää Sexpon SeriE-hankkeen puhelinneuvonta. Se on tarkoitettu henkilöille, joilla on huoli omista lapsiin kohdistuvista fantasioista ja mieltymyksistä, tai muutoin kohonnut riski syyllistyä lapsiin tai nuoriin kohdistuvaan seksuaalirikokseen. Tukea ja tietoa tarjotaan myös henkilöille, jotka ovat huolissaan läheisensä lapsiin kohdistuvista seksuaalisen mielenkiinnon kohteista tai toiminnasta. 

Puhelujen hinnat riippuvat operaattorista.

Neuvontapalveluiden suosittu nettineuvontapalsta sekä neuvontatapaamisten ajanvaraus avautuvat taas tammikuussa. Neuvonnan sivuilla on luettavissa useita tietoartikkeleita ja kysymysvastauspareja seksuaalisen hyvinvoinnin aiheista.

Lisätiedot: vastaava neuvoja Oona Turunen, p. 050 372 6066, oona.turunen@sexpo.fi

Linkit:
Sexpon neuvonta
SeriEn neuvonta
Neuvonnan tietoartikkelit
Neuvonnan kysymysvastausparit

Meddelande 20.12.2021 
Får publiceras genast

Den landsomfattande Julpost till åldringar -kampanjen samlade 110 000 julkort till kunder inom hemvård och serviceboende. För många åldringar var julhälsningen enastående.

Samfundet för kreativ omsorg, Siskot ja Simot, arrangerade tillsammans med sina samarbetspartner kampanjen Julpost till åldringar under tiden 8.11. – 7.12.2021.  Sammanlagt 113 orter allt mellan Ingo i söder och Utsjoki i norr deltog i kampanjen.

Kampanjen omfattande för anda gången hela landet. Målet var att samla 90 000 julkort för att glädja åldringar – speciellt dom, som annars knappt får några julhälsningar. Det blev sist och slutligen så många kort att man kunde dela ut kort även på seniorhus, bostadsenheter för handikappade och hälsocentralens bäddavdelningar. Kort från orter som deltog i kampanjen skickades även till några grannorter som inte hunnit anmäla sig med i kampanjen.

– Vi är medvetna om att en del åldringar inte har några anhöriga och med hjälp av kampanjen har vi möjlighet att komma ihåg dem också. Mängden julkort samt den feedback vi fått för kampanjen visar, att mänskorna vill glädja sina främmande nära, uppleva gemenskaplighet och både dela med sig och ta emot julglädje, säger Eero Väisänen, verksamhetsledare för Siskot ja Simot.

Även om kortet gick sin väg från en främmande till en annan främmande gjordes julhälsningar känslomässigt och personligt. ”Om jag bara visste ditt namn”, stod det på ett kort som ett litet barn hade gjort. Korten har berört djupt sina mottagare och många åldringar har ställt kortet på en synlig plats.   

– Vi fick en stor mängd julkort till vårt seniorcenter och mottagningen var berörande. En av kunderna var uppenbart berörd av kortet som ett barn hade gjort och tryckte den mot sitt bröst. Vi blev båda tårögda, beskriver kulturchefen för Helsingfors Gustafsgårds seniorcenter Emilia Högström.

Kampanjens beskyddare republikens president Sauli Niinistö deltog också i kortinsamlingen tillsammans med sin maka Jenni Haukio.

Kampanjen Julpost till åldringar hade som samarbetspartner förutom 113 orter också Kommunförbundet, Medborgarinstitutens förbund, Medborgararenan och Finlands 4H-förening

Läs mer om kampanjen och dess resultat: siskotjasimot.fi/julpost

Ytterligare information:

Siskot ja Simot rf, verksamhetsledare Eero Väisänen, eero.vaisanen@siskotjasimot.fi / 0505453145

Siskot ja Simot rf, kampanjkoordinator Nonna Lemola-Palm, nonna.lemola-palm@siskotjasimot.fi / 044 244 3267

Salpausselkä Geopark on päässyt loppusuoralle monivaiheisessa hakuprosessissa YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon kohteeksi. Geopark-ohjelman asiantuntijaneuvosto (Unesco Global Geoparks Council) arvioi kokouksessaan joulukuussa 18 uutta hakemusta, jotka oli jätetty vuosina 2019 ja 2020. Näistä neuvosto hyväksyi kahdeksan, ja päätti tämän perusteella esittää Unescon geopark-verkostoon Salpausselkä Geoparkia sekä kohteita Brasiliasta, Kreikasta, Luxemburgista, Romaniasta, Ruotsista ja Saksasta. Ruotsissa ja Luxemburgissa ei ole aiempia Unescon geopark-kohteita.

Unescon hallintoneuvosto tekee päätöksen uusien kohteiden nimeämisestä kevään 2022 istunnossaan. Esityksen mukaisen päätöksen myötä Päijät-Hämeeseen saataisiin tällöin Suomen neljäs UNESCO Global Geopark.

Salpausselkä Geoparkin hakemus jätettiin marraskuussa 2020, kansainväliset asiantuntijat arvioivat hakemuksen geologisen osion keväällä 2021, ja arviointivierailu alueella toteutui lokakuussa 2021.

Toiminnanjohtaja Kati Komulainen on tyytyväinen siihen, että useita vuosia aiemmin aloitettu perusteellinen valmistelutyö auttoi viemään hakemuksen läpi ensimmäisessä mahdollisessa kokouksessa.

– Mukana on ollut valtava joukko aiheesta innostuneita toimijoita eri aloilta, mikä on ollut edellytys hyvälle lopputulokselle, Komulainen toteaa ja kiittää lämpimästi kaikkia yhteistyöstä.

Merkittäviä geologisia kohteita sisältävillä geopark-alueilla nostetaan esiin ainutlaatuista luontoa ja edistetään kestävää matkailua sekä geologiaan ja kestävän kehityksen tavoitteisiin pohjaavaa kasvatusta ja koulutusta. Salpausselkä Geopark on perustettu Päijät-Hämeeseen Lahden, Hollolan, Heinolan, Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän kuntien yhteistyönä, ja kattaa näiden kuuden kunnan alueen kokonaisuudessaan.

Salpausselkä Geopark -alueen geologinen perintö arvioitiin kiistattomasti kansainvälisesti merkittäväksi. Geoparkin tunnuslauseen, ”Veden muovaama maisema”, katsottiin kiteyttävän hyvin alueen keskeisimmät geologiset piirteet.

Geopark-toiminnan osalta erityistä kiitosta saatiin ympäristökasvatusohjelmasta, jonka kautta voidaan saada sisältöä myös koulutusmatkailuun.

– On upeaa, että meidän ympäristökasvatustyömme nostettiin erityisesti esiin. Pyrimme siihen, että voimme olla jatkossa ympäristökasvatuksen mallina myös kansainvälisesti, Salpausselkä Geoparkin ohjausryhmän puheenjohtaja, Lahden kaupungin ympäristöneuvontapäällikkö Päivi Sieppi sanoo.

Alueen päiväkodit voivat jo nyt liittyä geopark-varhaiskasvatusohjelmaan, jonka pilottina on toiminut Kanervan päiväkoti Lahdessa. Geopark-kuntien kasvatusalan edustajista koostuva työryhmä on vastikään aloittanut toimintansa Lahden kaupungin ympäristökasvattajien johdolla, ja yhteistyössä kehitetään mm. geokasvatuksen toimintamallia peruskouluille.

Salpausselkä Geoparkin henkilöstön kouluttamat geopark-oppaat ovat jo ehtineet soveltaa tietoa työssään, ja Koulutuskeskus Salpauksen luonto- ja ympäristöalan opintoihin on viime vuosina liitetty geopark-sisältöjä. Helmikuussa Koulutuskeskus Salpauksen matkailualalla alkaa uusi geopark-painotteinen koulutus. Tätä matkailupalveluiden ammattitutkintoa suorittamaan voi hakea 23.1.2022 mennessä osoitteessa www.salpaus.fi.

Luontomatkailulle kansainvälistä näkyvyyttä

Päijät-Hämeen matkailulle Salpausselkä Geopark -tunnustus merkitsee näkyvyyttä, jolla halutaan kannustaa vastuulliseen ja kestävään matkailuun. Sillä on merkitystä myös kansainvälisesti, uskoo Heinolan elinvoimajohtaja Heikki Mäkilä.

– Geopark vahvistaa vetovoimatekijöitä, jotka meillä on jo ennestään. Esimerkiksi Heinolassa on yksi Suomen kansallisista kaupunkipuistoista ja luontoliikuntaan ja -matkailuun keskittyvä Vierumäki. Geopark-sisällön kautta niille saadaan myös kansainvälistä näkyvyyttä ja tunnettuutta, geoparkin ohjausryhmään kuuluva Mäkilä sanoo. Vierumäki onkin yksi Salpausselkä Geoparkin kumppaniyrityksistä.

Keväällä 2021 saatiin visitlahti.fi-sivustolla auki Salpausselkä Geopark -alueen digitaalinen matkailukartta, josta löytyy luontokohteiden ohella mm. majoituspalveluita, luontomatkailuyrityksiä, kahviloita, ravintoloita ja kulttuurikohteita. 

– Tietopohja luo syvyyttä ja antaa syitä sille, miksi tänne kannattaa tulla ja viipyä pidempään. Voimme samalla panostaa laatuun ja jakaa tietoa kestävästä luonnossa liikkumisesta, Komulainen kertoo.

Tietoa jaetaan niin nettisivuilla, sosiaalisen median kanavissa, esitteissä kuin kohteissa olevissa opasteissakin. Infotauluja ja -pisteitä on saatu alueelle viime vuosina runsaasti yhteistyössä kuntien ja Metsähallituksen kanssa.

Esimerkiksi Hollolan kunta on panostanut merkittävästi luontoreittien merkitsemiseen ja uusiin infotauluihin. Asikkalan Päijännetalossa puolestaan on näyttävä geopark-infopiste ympärivuotisesti avoinna olevan lähituotekaupan ja matkailuinfon yhteydessä. Lahdessa on mm. tehty opasteita Lehmusreitin varrelle ja saatu infopisteet Hiihtomuseon sekä Radio- ja tv-museo Mastolan yhteyteen, jotka molemmat sijaitsevat geologisesti merkittävissä kohteissa. Metsähallitus on geopark-projektin yhteydessä uusinut kaikki Päijänteen kansallispuiston opasteet, joiden yhteydessä on nyt myös geopark-tietoa mm. Padasjoen satamassa.

Ympäristökasvatuksen ohella arvioinnissa saatiinkin positiivista palautetta mm. kattavasta viestinnästä ja näkyvyydestä alueella sekä kuntien, Metsähallituksen ja muiden yhteistyötoimijoiden vahvasta osallistumisesta ja sitoutumisesta geopark-prosessiin.

Pienille kunnille ja niiden matkailuyrittäjille geopark-tunnustus on erityisen tärkeä mahdollisuus saada esiin omia kohteita. Esimerkiksi Sysmässä on satsattu vahvasti sekä rakenteisiin että tiedotukseen.

– Kannustan yrittäjiä lähtemään mukaan Geoparkin kumppaniyrityksiksi, joilla on oikeus käyttää partner-logoa toiminnassaan. Olen nähnyt, miten perusteellinen ja asiantunteva Unesco-hakemus oli. Siksi uskon, että tunnustus antaa alueelle painoarvoa ja tuo meille tiedemiehiä, geologeja ja muita sellaisia matkailijoita, jotka eivät ikinä muuten löytäisi Sysmään, Salpausselkä Geoparkin ohjausryhmän jäsen, Sysmän matkailu- ja markkinointineuvoja Raija Hänninen sanoo.

Geopark-kokonaisuuden kehittäminen ja yhteistyö jatkuvat Salpausselkä Geopark -yksikön koordinoimana. Yksikkö toimii Lahden seutu - Lahti Region Oy:n yhteydessä. Tämän organisaatiomallin mahdollistamaa yhteyttä matkailualaan pidettiin Unesco-arvioinnissa poikkeuksellisen vahvana.

Yhteistyötä valmistelun aikana on tehty kuntien lisäksi mm. alueen matkailuyritysten, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Metsähallituksen ja Lahden ammattikorkeakoulun (vuodesta 2020 LAB-ammattikorkeakoulu) kanssa. Ammattikorkeakoulu on ollut merkittävässä roolissa EU-rahoitteisten valmisteluhankkeiden hallinnoijana, ja työhön on osallistunut useita asiantuntijoita sekä lukuisa joukko opiskelijoita harjoitteluiden, projektikurssien ja opinnäytetöiden myötä.

Vuosittain kasvavan, maailmanlaajuisen verkoston muodostavia Unesco Global Geopark -alueita on tällä hetkellä 44 maassa yhteensä 169. Suomessa näitä on kolme: Rokua, Lauhanvuori-Hämeenkangas ja Saimaa. Salpausselkä Geopark tekee yhteistyötä ja verkostoituu niin kotimaisten kuin kansainvälisten kollegojen kanssa. Unescon geopark-kohteet arvioidaan uudelleen neljän vuoden välein laadun varmistamiseksi.

Lisätiedot

Kati Komulainen, toiminnanjohtaja
Salpausselkä Geopark -yksikkö
puh. 040 579 9247

Geopark-kuntien edustajat yksikön ohjausryhmässä

Päivi Sieppi, ympäristöneuvontapäällikkö, Lahden kaupunki
Salpausselkä Geopark -yksikön ohjausryhmän puheenjohtaja
puh. 050 559 4090

Heikki Mäkilä, elinvoimajohtaja, Heinolan kaupunki
puh. 044 769 4141

Raija Hänninen, matkailu- ja markkinointineuvoja, Sysmän kunta
puh. 044 713 4511

Sari-Anna Vilander, elinkeinopäällikkö, Hollolan kunta
puh. 044 780 1298

Isa Maunula, kehittämispäällikkö, Asikkalan kunta
puh. 044 778 0211

Maria Virtanen, ympäristösihteeri, Padasjoen kunta
puh. 040 589 1864

https://en.unesco.org/news/unesco-global-geoparks-council-proposes-8-new-unesco-global-geoparks

Tapaninpäivänä 26.12.2021 Vesileppiksen hiihtoputkessa kolmenkymmenen metrin syvyydessä avattavan neljännen Muumijääluolan työt etenevät aikataulussaan.

Projektin työnjohtajana toimivan Icemagic Oy:n Anssi Kuosan mukaan näyttely on jälleen ottanut askeleen eteenpäin. “Aikaisempien vuosien asiakastoiveet ja asiakkaiden käyttäytyminen luolassa ovat olleet ohjenuoranamme tämän vuoden toteutuksessa.”

Myös veistosten näyttävyyteen on tehty lisäpanostuksia. “Uutena elementtinä veistäjillä on ollut käytössään nyt myös valkoinen jää, jonka olemme itse tehneet kirkkaasta jäästä”, toteaa puolestaan Esa Salmiheimo Vesileppiksestä.

Leppävirralla ahertaa jälleen kansainvälinen joukko jäänveistäjiä, kaukaisimmat aina Mongoliasta sekä Kanadasta saakka.

Muumijääluolan aktiviteettialueella nyt myös kaikista pienimmät lapset on huomioitu omalla liukumäkitornillaan ja koko alueen valaistukseen on panostettu entistä enemmän.

Tule mukaan torstaina 20.tammikuuta 2022 klo 14.00 kuulemaan, miten rakentamista voidaan vähentää tilankäyttöä monipuolistamalla ja miten luontojärjestössä tehdään nykyään toimistotöitä. Pääset samalla tutustumaan siihen, kun hotellihuone muuttuu päivisin Luonto-Liiton työtilaksi ja öisin taas hotellihuoneeksi.

Isäntänä toimii Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Riku Eskelinen.

Mistä on kyse?

Luonto-Liitto ryhtyi etsimään uusia toimitiloja keväällä 2021. Järjestössä päädyttiin siihen, että tilojen suurimmat kriteerit koostuvat ekologisuudesta, toiminnallisuudesta sekä hinnasta. 

"Kilpailutimme suuren määrän erilaisia toimitiloja. Päädyimme valitsemaan toimitiloiksemme VALO Hotel & Workin, jossa hotellihuoneet muuttuvat päivisin toimistoiksi. Ratkaisu vähentää rakentamisen tarvetta. Itse asiassa tällaisten rakennusten lisääntyminen mahdollistaisi turhien toimistojen purkamisen ja rakennetun alan vapauttamisen takaisin luonnolle. Käymme jatkuvasti itse taisteluita Helsingin vielä rakentamattomien luontoalueiden puolesta ja siksi olemme ylpeitä siitä, että oma toimistomme ei lisää rakentamisen tarvetta. Entä jos kaikki hotellit toimisivat samanlaisella konseptilla? Kuinka paljon voisimmekin säästää luontoa?" pohtii Riku Eskelinen, Luonto-Liiton toiminnanjohtaja.

Luonto-Liitto on yksi Suomen vanhimpia järjestöjä, jolla on pitkät perinteet lasten- ja nuorten ympäristökasvatuksessa ja luonnonsuojelussa. Toimitilojen valinnassa Luonto-Liitto halusi omalla toiminnallaan näyttää suuntaa vastuullisuuteen liittyvissä valinnoissa. Työtilojen selvityksessä pureuduttiin mm. rakennusten energiatehokkuuteen, yritysten ympäristöpolitiikkaan, luonnon monimuotoisuuteen sekä tilojen käyttöasteeseen.

”On hienoa, että samaan aikaan, kun Luonto-Liitto etsi itselleen sopivia tiloja, me VALOssa olimme pohtineet, miten saada tiloihimme pysyvästi ympäristöjärjestöjä ja ekologisuudesta kiinnostuneita tahoja, jotka tukevat ajatusmalliamme kiinteistöjen matalan käyttöasteen nostamisesta. Luonto-Liiton kanssa teemme nyt näkyvää ja arvokasta yhteistyötä, joka hyödyttää molempien osapuolten lisäksi koko ympäristönsuojelukenttää ja Suomen luontoa. Yhdessä Luonto-Liiton kanssa olemme visioineet ja tuotamme VALOon luontoaiheisia tapahtumia, jotka houkuttelevat paikalle ympäristöalan huippuosaajia ja organisaatioita”, iloitsee VALOn liiketoimintajohtaja Erno Launo.

Vuonna 2022 VALO ja Luonto-Liito järjestävät:

20.1.2022 infotilaisuuden sidosryhmille ja medialle.
Ilmoittautuminen ja haastattelut: anna.stenius(a)luontoliitto.fi

Tarjolla on kahvia, teetä ja pientä snacksia. VALOn ravintola ELO palvelee isommin nälkäisiä omakustanteisesti.

Luonnonvalo -iltoja

Ensimmäisessä Luonnonvalo-illassa alustajana toimi tieteiskirjailija ja ympäristöaktiivi Risto Isomäki. Illan järjestäjinä toimivat Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Riku Eskelinen sekä VALO Hotel & Workin Hannu Holma.

Ympäristöteemaisia keskustelutilaisuuksia

Nuorten luontoaiheisten toimintaryhmien kokoontumisia

Kaikki tapahtumat tuotetaan turvallisesti, viimeisimpiä koronaohjeita noudattaen. 

Seuraa somessa:

www.facebook.com/luontoliitto
www.instagram.com/luontoliitto
https://twitter.com/luontoliitto

Lisätietoja:

Riku Eskelinen, Luonto-Liiton toiminnanjohtaja
Puh. 050 572 7782

Anna Stenius, Luonto-Liiton viestintäpäällikkö
Puh. 050 4659328

Pauliina Pusa, VALO Hotel & Work markkinointipäällikkö
Puh. 050 5974501

Joel Hirviniemi, VALO Hotel & Work Marketing Content Manager
Puh. 044 0400519

HIFK:n jalkapallon historia vihdoin yksien kansien välissä – Punainen Stadi kertoo tähtirintojen tarinan Kaisaniemen hiekalta nykypäivään

Suomen suurimpiin ja tunnetuimpiin urheiluseuroihin kuuluva Helsingin IFK pelasi ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa 1908, minkä jälkeen seura on voittanut seitsemän Suomen mestaruutta ja kuulunut suomalaisen jalkapallon pioneereihin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Palattuaan pääsarjaan vuonna 2015 HIFK on pitkän tauon jälkeen noussut jälleen kotimaisen urheiluväen laajempaan tietoisuuteen myös jalkapallon puolella.

Vaikka HIFK:sta on julkaistu seurakohtaisia historiikkeja tiettyinä tasavuosina, yhtään pelkästään seuran jalkapallotoimintaan keskittyvää teosta ei aiemmin ole julkaistu. Punainen Stadi kertoo nyt HIFK:n ainutlaatuisen tarinan menestyksestä perikatoon ja unohduksesta uuteen nousuun. Kirjaa on työstetty kahden vuoden ajan ja sillä on mittaa 542 sivua. Varat kirjan painokustannuksiin kerättiin syksyllä 2021 joukkorahoituskampanjalla, johon osallistui yli 150 henkilöä.

Tarkan sisällysjaon ansiosta Punainen Stadi on sekä seurahistoriikki että hakuteos. HIFK:n jalkapallohistoria käydään läpi esseemuodossa seuran perustamisesta aina 2020-luvulle saakka laajan valokuvamateriaalin säestämänä. Kausiaukeamilla kerrotaan kunkin kauden tapahtumista tarkemmin ottelu- ja pelaajaluetteloiden sekä sarjataulukoiden kera. Keskeiset henkilöprofiilit ja merkittävät ottelut esitellään erikseen omissa luvuissaan.

Näiden lisäksi kirja sisältää esseet erityisaiheista kuten Euroopan kentät, Suomen cup, naisten jalkapallotoiminta sekä kannattajat. Kirjan päättää 150-sivuinen tilasto-osuus, joka sisältää mm. kattavan pelaajaluettelon, seuran ennätyksiä sekä kausitaulukot. Taulukoista voi tarkastella kokoonpanoja ja muita tietoja HIFK:n sarjaotteluista alkaen vuodesta 1930, jolloin jalkapallon Suomen mestaruus ratkaistiin ensimmäisen kerran sarjamuotoisena kilpailuna.

Monacossa asuva suomalainen pokerimiljonääri Patrik Antonius paljastaa voittaneensa uransa aikana nettipokerista noin 30 miljoonaa dollaria. Aiemmin Antoniuksen tienesteistä on liikkunut ainoastaan huhuja ja ulkopuolisten arvioita. Monacoon Antonius kertoo muuttaneensa verotuksellisista syistä.

Pyöräilykuntien verkosto ry on valinnut oululaisen Pekka Tahkolan vuoden pyöräilijäksi. Tahkolan tinkimätön työ pyöräliikenteen ja pyörämatkailun edistämiseksi on vailla vertaansa. Oppia on sekä viety että haettu ympäri maailmaa. Tahkola on visionääri, joka hyödyntää loistavasti nykyteknologiaa jalkojen pyörittäessä polkimia. 

Tahkola on ollut avainroolissa lukuisissa uraa uurtavissa pyöräliikenteen ja pyörämatkailun hankkeissa Suomessa ja lisäksi polkenut Suomea maailmankartalle viemällä pyöräilyosaamista maailmalle Pohjois-Amerikasta kauas Siperiaan saakka. Hän hallitsee sekä miljoonakaupunkien visioinnin että yksittäisen ihmisen kohtaamisen ja innostamisen pyöräilemään kaikkina vuodenaikoina.

Tahkola työskentelee yhdyskuntasuunnittelutoimisto Navico Oy:ssä, jota ohjaavat luova hulluus ja reilu meininki. Nämä määreet kuvaavat hyvin myös Tahkolaa itseään. Lisäksi hän talkoilee ahkerasti Oulun Polkupyöräilijät ry:n riveissä ja oli opiskeluaikoinaan perustamassa myös Tampereen Polkupyöräilijät ry:tä vuonna 2007.

“Olemme Navicossa kollegani Timo Perälän kanssa pitkän työn tuloksena onnistuneet tekemään suomalaisesta ja etenkin oululaisesta pyöräilyosaamisesta kansainvälistä liiketoimintaa,” Pekka Tahkola iloitsee. 

Tahkola on ollut vahvasti vaikuttamassa siihen, että Oulusta on kehittynyt maailmanluokan talvipyöräilykaupunki, josta otetaan mallia läheltä ja kaukaa. Hän on Oulusta alkunsa saaneen kansainvälisen Winter Cycling Congress -sarjan toinen perustaja ja kongressia hallinnoivan Winter Cycling Federationin varapuheenjohtaja. Talvella pyöräilyyn innostaminen ja talvikunnossapidon osaaminen ovatkin hänellä omaa luokkaansa. Tämän työn hedelmiä saavat nauttia esimerkiksi oululaiset koululaiset joka päivä. Talvinen koulumatkapyöräily on saavuttanut myös suurta kansainvälistä huomiota. Tahkolan ottama ja Twitterissä jakama kuva Oulun Metsokankaan koulun pyöräpysäköinnistä helmikuisena pakkasaamuna, (noin 1 000 polkupyörää) on tavoittanut tähän mennessä yli 2 miljoonaa henkilöä ja sitä on jaettu yli 100 miljoonaa kertaa.

Oulun seudun pyöräilykoordinaattorina toimiessaan Tahkola on ollut etulinjassa luomassa Ouluun muun muassa uutta baanaverkkosuunnitelmaa. Kunnan katuverkon ulkopuolelta osaamista löytyy mm. maastopyöräreittien suunnittelusta ja ylläpidosta kaikkina vuodenaikoina. Kokemusta löytyy ruohonjuuritasolta vaativiin asiantuntijatehtäviin. Laaja-alainen näkemys ja kokemus heijastuvat myös Tahkolan perustamaan Syöte MTB -maastopyöräilytapahtumaan. Viimeisin tapahtuma myytiin loppuun kolmessa minuutissa. 

Tahkolan kannustava, mutta tarvittaessa räväkkä tyyli on ihastuttanut myös kansainvälisesti. “Lopettakaa se yletön suolan kylväminen pyöräteille, kehittyneempiäkin menetelmiä on olemassa ja kerron niistä teille mielelläni,” Tahkola aloitti kerran satapäiselle asiantuntijajoukolle Montrealissa. 

“Musta vyö pyöräilyn edistämisessä,” tiivistää Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen.

Sellaista matkaa tuskin onkaan, jota Tahkola ei polkupyörällä taittaisi. Kaikki pyörämallit käyvät fatbikesta yli satavuotiaisiin klassikkopyöriin. Tyypillisimmin Tahkolan tapaa ainakin talvisaikaan perinteisen pappapyörän eli “Pappiskan” satulasta.

Tahkolan työ on osa pitkää jatkumoa ja yhteistyötä. “Haluaisin kiittää erityisesti kollegaani Timo Perälää, Oulun pyöräilyn isä Mauri Myllylää sekä Harri Vaaralaa valtavasta määrästä oppeja ja mahdollisuuksia, mitä olen saanut heiltä vuosien varrella.” 

Lisätietoa: 

Matti Hirvonen, toiminnanjohtaja, Pyöräilykuntien verkosto
matti.hirvonen@poljin.fi, 040 419 4555

Pekka Tahkola, Urban Planner & Well-being Engineer, Navico Oy
pekka.tahkola@navico.fi, 040 739 4003

********

Ehdotuksia vuoden pyöräilijästä tuli paljon, ja useassa niissä mainittiin mainetta niittänyt Fillarimummo Rauni Hietanen, joka ansioituneesti toi pyöräilyä näkyväksi polkiessaan Lieksasta Espanjan Aurinkorannalle Malagaan. Valinnassa painotettiin tänä vuonna vaikuttavaa ja pitkäjänteistä työskentelyä pyöräliikenteen olosuhteiden parantamiseksi ja muun pyöräilyn edistämiseksi. 

Pyöräilykuntien verkosto ry on valinnut vuoden pyöräilijän vuodesta 2007.  Ensimmäisenä vuonna vuoden pyöräilijäksi valittiin Mikko ”Peltsi” Peltola. Vuonna 2008 Osmo Soininvaara, Hannu-Pekka Björkman 2009, Oras Tynkkynen 2010, Lauri Tähkä 2011, Kaisa Leka 2012, Teppo Moisio 2013, Vappuliisa Hakalehto 2014, Mauri Myllylä 2015, Nora Elers 2016, Sanna Stellan 2017, Anne Berner 2018 ja Huhtasuon koulun 5A-luokka 2019.   

Jos joululahjat ovat vielä hankkimatta, pelastaa lahjakortti tai verkkolahja monen shoppailijan. R-kioskilla on huomattu, että lahjakortti ja sähköinen lahjakoodi ovat joulun suosikkeja niin lahjan antajalle kuin saajallekin. Tänä jouluna esimerkiksi Fazerin konvehtirasiat R-lahjakoodina ovat sujahtaneet moneen pukinkonttiin. 

Aineettomien lahjojen suosio on kasvussa, eikä kuusen alle haluta muutenkaan enää röykkiöittäin lahjoja. Hyvän mielen lisäksi on kuitenkin mukavaa saada jotain konkreettista, mutta sellaista, josta oikeasti pitää. Lahjakorttien suosio onkin kasvussa niin jouluna kuin valmistujaislahjana tai muistamisenakin. Lahjan antaja taas antaa itselleen aikaa, kun lahjan voi hankkia kätevästi kioskilta ilman tavaratalojen ruuhkia. Sähköisen lahjan yksi etu on siinä, että sen saa samalla hetkellä perille, jos lahjojen hankinta on jäänyt viimehetkeen. 

– Olemme R-kioskilla panostaneet nopeaan ja helppoon lahjaksi ostamiseen. Ihmisillä tuntuu nykyään olevan jo tavaroita riittämiin, joten erilaiset lahjakortit ovat viime vuosina nousseet lahjatoivelistalla yhä arvostetummaksi. Olemme myös R-kioskilla laajentaneet lahjakorttivalikoimaa, josta löytyy vaihtoehtoja esimerkiksi muotiin eli kortteja liikkeisiin tai nettiostoksiin, elämyksiä ja tapahtumista suoratoistoelokuviin ja pelaamiseen. Tänä jouluna esimerkiksi muodin lahjakortit – kuten Zalando – ovat olleet suosittuja, kertoo R-kioskin toimitusjohtaja Teemu Rissanen. 

Ärrällä on myös pantu merkille, että sähköisiä lahjoja on annettu aikaisempaa enemmän. Niitä menee kaupaksi vielä jouluviikolla, kun muistaminen pitää saada kätevästi toimitettua ilman näkemistä. 

– Jos ystävää tai läheistä ei pääse tapaamaan kasvotusten, voi lähettää sähköisen verkkolahjan r-lahja.fi-verkkopalvelun kautta. Siinä lahjan saaja saa lahjakoodin, jota vastaan voi noutaa muistamisen miltä tahansa R-kioskilta. Korona-aikana myös yritykset ovat löytäneet palvelun ja muistaneet R-lahjalla henkilökuntaansa tai asiakkaitaan esimerkiksi hankkimalla pullakahvit etätapaamisia varten tai joululahjat etätyöntekijöille, toteaa Rissanen. 

Sähköinen verkkolahja toimii ympäri vuoden. Eikä aina tarvitse olla kyse juhlasta, vaan muistaminen on iloinen yllätys ihan arkenakin. Liikkumaan voi tsempata urheilutuotteilla, arkeen saa draamaa suoratoistopalvelun kuukausimaksulla, kotimaisten palvelujen elämyksillä tai lomamatkaa voi avustaa matkatoimiston lahjakortilla.  

Jos pelkkä lahjakortti tuntuu vaisulta, saa lahjaan hyvää mieltä saajalle sopivalla onnittelu- tai kiitoskortilla tai liittämällä pakettiin suklaalevyn, konvehteja tai vaikka pähkinöitä. Täyteen leimattu kahvipassikin lämmittää talven viimassa. 

Lisätietoja: 

R-kioskin viestintä: viestinta@r-kioski.fi, puh. +358 20 5544 128 

R-kioski on yrittäjävetoinen convenience-ketju, joka tarjoaa asiakkailleen syötävää ja juotavaa sekä tärkeitä jokapäiväisiä tuotteita ja palveluita – nopeasti ja mukavasti silloin ja sieltä mistä asiakas niitä haluaa. Ärrällä henkilökohtainen palvelu ja hyvä hinta-laatusuhde ylittää asiakkaan odotukset. R-kioski – nopeaa ja mukavaa on asiointi. R-kioski on osa REITAN-yhtiöön kuuluvaa REITAN CONVENIENCE -yhtiötä, ja sillä on valtakunnallinen peitto n. 480 myymälällä. R-kioskin bränditunnettuus on 98 %.  

REITAN CONVENIENCE -yhtiöön kuuluvat R-kioski Suomessa, Narvesen Norjassa, Latviassa ja Liettuassa, Pressbyrån Ruotsissa, 7-Eleven Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, YX 7-Eleven Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, R-kiosk Virossa, Lietuvos Spauda Liettuassa, Caffeine Roasters -kahvilat Latviassa, Virossa, Liettuassa, Norjassa ja Tanskassa sekä Northland-kahvilat Norjassa. REITAN CONVENIENCE on markkinajohtaja jokaisessa toimintamaassaan. Vuonna 2020 REITAN CONVENIENCEN liikevaihto oli 1,5 miljardia euroa ja myymälöiden lukumäärä oli n. 2 000. Vuonna 2020 REITANIN liikevaihto oli 10,3 miljardia euroa ja henkilökuntaa sillä oli 39 400. 

Vesa-Matti Loiri ja Lenni-Kalle Taipale saapuvat vieraaksi Michael Monroen YouTube-sarjaan, jossa trio versioi Lasse Mårtensonin Kaikessa Soi Blues -kappaleen. Monroen villeistä huuliharppusooloista, Loirin syvästä tulkinnasta sekä Taipaleen tunteikkaasta pianosäestyksestä syntyy kokonaisuus, joka saa konkarikolmikonkin hullaantumaan. ”Vesku soitti minulle samana iltana ja sanoi olevansa todella fiiliksissä vedostamme”, Monroe kertoo. 

Michael Monroe’s Sessions -YouTube-sarjassa rocklegenda Michael Monroe kutsuu suomalaisia muusikoita kanssaan studioon jammailemaan sekä vetämään lopuksi yhden yhdessä valitun kappaleen. Sarjan uusimmassa jaksossa Monroen luona vierailevat suomalaisen musiikkikentän vanhat mestarit: Vesa-Matti Loiri ja Lenni-Kalle Taipale.

– Vesku on ainutlaatuinen ja lahjakas legenda sekä kansallissankari. Ylistävät adjektiivit loppuvat kesken. Mutta ennen kaikkea hän on ihana ihminen ja rakas ystäväni, jolla on kultainen sydän. Oli kunnia saada hänet laulamaan kanssani jaksossa, vieläpä toisen rakkaan ystäväni Lenni-Kalle Taipaleen säestyksellä, Monroe perustelee tämänkertaisia studiovieraitaan.

Monroe ja Loiri vetivät jaksossa kuultavan, Lasse Mårtensonin Kaikessa Soi Blues -kappaleen aikoinaan Veskun 70-vuotiskonsertissa. Jakson uudessa sovituksessa Monroe tuo mukaan bluesvivahteen huuliharppusooloillaan.

Kolmikon pitkä yhteinen historia näkyy myös esitystä edeltävänä vitsailuna.

– Kyllä Lenni-Kallen säestämänä on ollut kaikkein helpointa esiintyä. Ollaan voitu vetää mitä vaan! Loiri kertoo.

– Niin, välillä myös musiikkia, Lenni-Kalle kuittaa pilke silmäkulmassa.

Sessioiden päätteeksi kuultava esitys on samaan aikaan kokeneiden muusikoiden taitava tulkinta, mutta myös vanhojen ystävysten iloinen jälleennäkeminen.

– Tämä oli ihana mieltä ylentävä ja tunnelmallinen kokemus, josta jäi todella iloinen ja hyvä olo. Veskukin soitti minulle vielä samana sessioiden jälkeisenä iltana ja sanoi olevansa todella fiiliksissä vedostamme, Monroe hehkuttaa. 

Michael Monroe's Sessions with Vesa-Matti Loiri & Lenni-Kalle Taipale -jakson voit katsoa tästä: www.youtube.com/watch?v=aYOh3ouPa-8

Pietari – Saimaa Lakeland Travel Corridor -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää uutta matkailutarjontaa ja yhteistyötä Saimaan, Leningradin alueen ja Pietarin välillä yhdistämällä kaksi erilaista suosittua matkakohdetta yhdeksi matkakohteeksi.

Savonlinnan Hankekehitys Oy:n vetämä, kolmivuotinen Pietari – Saimaa Lakeland Travel Corridor -hanke päättyy vuoden lopussa. Hankkeen aikana Pietarin ja Saimaan alueen matkailutoimijat ovat tehneet yhteistyötä matkailumarkkinoinnin, tuotekehityksen ja myynnin parissa.

Saimaan alueelta yhteistyöhön ovat osallistuneet Imatra, Lappeenranta, Mikkeli ja Savonlinna, jotka yhdessä muodostavat Lake Saimaa Purest Finland -markkinointikonsortion. Venäjän puolelta hankkeessa ovat olleet mukana Pietari ja Leningradin alue.

Hanke on saanut rahoitusta EU:n Kaakkois-Suomen–Venäjän rajan ylittävän yhteistyön ohjelmasta (South-East Finland – Russia 2014–2020 cooperation programme).

Yhteinen brändi korostaa raja-alueen kulttuuria, perinteitä ja tapahtumia

Hankkeen tarkoituksena on ollut lisätä sekä matkanjärjestäjien että matkailijoiden tietoisuutta kohteiden yhdistämisen mahdollisuuksista rajat ylittävässä matkailussa.

– Yhteinen corridor-brändi korostaa alueen erityiskulttuuria, perinteitä, tapahtumia ja elämäntapaa Suomen ja Venäjän rajalla, kertoo Lappeenrannan kaupungin matkailujohtaja Mirka Rahman.

Matkatuotteita ja -palveluja on hankkeen aikana luotu uusille asiakasryhmille ja kansallisuuksille. Uusia matkailijoita Pietariin ja Saimaan alueelle houkutellaan erityisesti Keski-Euroopasta.

Pietarin läheisyys ja ilmainen sähköinen viisumi, e-viisumi, ovat suuri vetovoimatekijä Saimaan alueella Euroopan matkailumarkkinoilla.

–  Saimaan alueella on mahdollisuus yhdistää Suomen ja Venäjän matka viisumivapailla risteilyillä. Hanke on osaltaan edistänyt tämän Saimaan seudulle tärkeän erottuvuustekijän konkreettista hyödyntämistä, Rahman selvittää.

Uusia matkapaketteja, elämystuotteita ja yhteinen verkkosivusto

Hankkeen aikana on yhteistyössä saatu aikaan paljon.

Hankkeen tuloksena on syntynyt muun muassa kohdeopas kansainvälisille matkanjärjestäjille, yhteinen esite sekä kartta, eurooppalaisille räätälöityjä matkapaketteja matkanjärjestäjien kanssa, erilaisia ​​elämystuotteita, videoita, Imatrankosken virtuaalikierros, Leningradin alueen tietotaulut ja yhteinen verkkosivusto: travelcorridor.info.

–  Pietarin ja Saimaan yhdistäminen matkapaketteihin on herättänyt suurta kiinnostusta kansainvälisissä matkanjärjestäjissä ja mediassa. Viimeisimpänä mediaryhmänä vieraili alueella marraskuussa italialaisia ​​toimittajia, jotka olivat vakuuttuneita Saimaa-Pietari -yhdistelmän mahdollisuuksista, Rahman kertoo.

Matkapaketit myyntiin ensi vuoden kesäkaudelle

Lappeenrannan kaupungin koordinoiman yhteistyön kautta syntyneet matkapaketit (Voigt Travel, Fintouring, Saimaa Travel) ovat myynnissä ensi vuoden kesäkaudella.

–  Saimaa Travelin englanninkielisiin paketteihin voi tutustua Saimaa Travelin verkkosivuilla ja varauksia voi tehdä suomeksi. Saimaa Travel palvelee myös Saimaan alueen paketoijana Venäjän rajan ollessa kiinni, Rahman kertoo.

Hollantilaisen Voigt Travelin ja saksalaisen Fintouringin matkapaketit ovat julkaistu hollannin- ja saksankielisinä. Kaikissa paketeissa yövytään Lappeenrannan ohella muissakin Saimaan alueen kaupungeissa sekä Pietarissa.

Yhteistyö jatkuu hankkeenkin jälkeen

Lappeenrannan kaupungin matkailujohtaja Mirka Rahman iloitsee kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa alkaneesta yhteistyöstä, jota tullaan jatkamaan hankkeen jälkeen.

–  Olemme onnistuneet luomaan vahvan kiinnostuksen erityiseen alueeseemme ja edistämään Saimaan alueen paketoinnin ohella Pietarin ja Leningradin alueen saavutettavuutta kauttamme. Matkanjärjestäjille kokoamamme kohdeopas palvelee myös uusia alueesta kiinnostuvia matkanjärjestäjiä.

Covid-19-tilanne on tuonut omat haasteensa hankkeen toimiin.

– Esimerkiksi FAM-matkoja matkanjärjestäjille ja tiedotusvälineille on järjestetty hyvin rajoitetusti. Kansainvälisiä matkanjärjestäjien työpajoja on pidetty myös verkossa. Suomen ja Venäjän välinen raja on suljettu, joten tuotteistettuja matkapaketteja ei ole ollut käytännössä mahdollista testata, Rahman toteaa.

Saimaan ja Pietarin alueiden, hankkeen myötä vakinoitunut yhteistyö tulee jatkumaan tulevaisuudessa.

– Rajojen aukeamista kesäkaudeksi 2022 odotetaan kovasti, Rahman kertoo.

Pietari – Saimaa Lakeland Travel Corridor -hanke

• Kesto: 01/01/2019 - 31/12/2021 (36 kk)
• Budjetti: 838 037 euroa
• Rahoitus Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014-2020 ohjelmasta (80 % budjetista)
• Hankepartnereiden yhteisrahoittama

Hankepartnerit

• Savonlinnan Hankekehitys oy (Hankehallinnoija)
• Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy
• Lappeenrannan kaupunki
• Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy
• Pietarin kaupungin matkailuneuvonta toimisto
• Leningradin alueen matkailuneuvonta

Tavoitteet

• Kasvattaa matkailutoimialaa ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia
• Palveluntarjoajien osaamisen kehittäminen
• Matkatuotteiden ja palvelujen luominen uusille asiakasryhmille ja kansallisuuksille
• Pietari – Saimaa Lakeland Travel Corridorin markkinointi ja mainonta
• Toteuttaa rajat ylittävä matkailuklusteri, jolla on yhteinen brändi

Lisätiedot:

Mirka Rahman
Matkailu-, markkinointi- ja asiakaspalvelujohtaja – Lappeenrannan kaupunki
040 849 9161
mirka.rahman@lappeenranta.fi

Verkkosivusto: www.travelcorridor.info

Lisätietoa hankkeesta:  https://elinkeinopalvelut.fi/hanke/st-petersburg-saimaa-lakeland-travel-corridor/

Lappeenranta, Saimaa Canal and a visa-free cruise to St. Petersburg
Duration 5 days

Visa free cruise to St. Petersburg and a round trip at Lake Saimaa
Duration 8 days

Winter train package tour in Finland and to St. Petersburg
Duration 5 + 3 days

Koko perheen elokuvan Supermarsu 2 ja Iina Kuustosen tähdittämän Punttikomedian ensi-illat siirtyvät vallitsevien olosuhteiden vuoksi tammikuulta lokakuulle. Supermarsu 2 saa ensi-iltansa 14.10.2022 ja Punttikomedia 21.10.2022. 

”Kyseessä ovat SF Studiosin kaksi isointa ensi-iltaa vuodelle 2022. Haluamme tuoda ne valkokankaille vasta kun ministeriön, THL:n ja paikallisten terveysviranomaisten toimintaohjeet ovat selkeät ja yksiselitteiset sekä turvaavat kaupallisesti vakaan toimintaympäristön elokuvien levittämiseen ja esittämiseen”, kommentoi SF Studiosin levitystoimen johtaja Timo Räisänen. 

Supermarsu 2
Supermarsu 2 -elokuvassa Supermarsun on pelastettava mehiläiset, jotta se voi pelastaa maailman. Pelastaakseen mehiläiset sen on pelastettava koulun pahin kiusaaja. Elokuvan pääosaa Emiliaa näyttelee 12-vuotias Senni Peltoniemi. Muissa keskeisissä lapsirooleissa nähdään Lucas Timperi (Simo), Lumo Levy (Rasva-Antero) ja Kaius Österman (Pietari). Aikuisrooleissa ovat Essi Hellén (Emilian äiti), Eero Ritala (Emilian isä), Mikko Penttilä (Pertti), Jani Karvinen (Simon isä), Petteri Pennilä (Rasva-Anteron isä), Mikko Töyssy (Rasva-Antero aikuisena), Tommi Korpela (opettaja Sakari Laaksonen) ja Kari Hietalahti (rehtori).
Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Paula Noronen ja ohjaaja Joona Tena. 

Punttikomedia
Punttikomediassa hissukka kirjastovirkailija Kerttu (Iina Kuustonen) päätyy bikini fitness -kisaajaksi apunaan elämänhallintansa kadottanut kehäraakki kehonrakentaja. Kerttu on määrätty selkävaivojen takia kuntosalille, jossa käy ilmi, että hän on geneettinen superlahjakkuus ja päätyy tähtäämään kohti uskomatonta tavoitetta, fitness-kisalavaa. Avuksi osuu entinen geneettinen ihme, kehäraakki kehonrakentaja Vili (Mikko Töyssy), jolla on elämäntarkoitus hukassa. Eriparisella kaksikolla on paljon opittavaa toisiltaan. Ennen kuin Kerttu saadaan kisakuntoon ja Vili takaisin elämänsyrjään, on molempien kasvettava ihmisinä ja voitettava jyrkkiä ennakkoluuloja.
Elokuvan on käsikirjoittanut Pekko Pesonen ja ohjannut Aleksi Delikouras.

Supermarsu 2 ja Punttikomedia -elokuvat tuottaa Yellow Film & TV ja levittää SF Studios. 

Digitaalisten palveluiden käyttö on kasvanut tasaisesti läpi korona-ajan, selviää Palvelualojen työnantajat Paltan tuoreesta Digigallupista. Eniten digipalveluita arjessaan käyttävät naiset sekä 18–24-vuotiaat nuoret aikuiset, ja vähiten yli 65-vuotiaat, joiden vastauksissa korostuvat heikot omat digitaidot sekä pelot tietoturvauhkista. Nuoret suosivat digipalveluiden hankkimista myös joululahjoiksi. 

Digigallupin mukaan noin joka kolmas 18–24-vuotias aikoo antaa joululahjaksi tänä vuonna jonkin digitaalisen palvelun. Ikäryhmässä suosituimpia digilahjahankintoja ovat lahjakortit sovelluskauppaan, konsoli- ja mobiilipelit, sarjojen ja elokuvien suoratoistopalvelut sekä musiikin suoratoistopalvelut. 

Kaikista suomalaisista digilahjoja ilmoittaa hankkivansa joka kuudes, ja se on naisten joukossa selkeästi suositumpaa kuin miesten. Naisista digipalveluja joululahjaksi hankkii 20 prosenttia, miehistä 15.

Digilahjojen suosio tulee kasvamaan lähivuosina, johtava asiantuntija Jari Konttinen Paltasta uskoo.

– Muun muassa lahjojen kestävyydellä ja ympäristöystävällisyydellä on koko ajan suurempi merkitys. Turhan tavaran ostaminen halutaan minimoida antamalla lahjaksi esimerkiksi aineettomia palveluita. 

Digipalveluiden käyttö kasvanut tasaisesti läpi korona-ajan – ikääntyneillä käytön esteinä korostuvat heikot digitaidot ja pelko tietoturvauhkista, nuorilla puutteellinen tarjonta

Nuoret ja naiset ovat aktiivisimpia digipalveluiden käyttäjiä. Naisista digipalveluita on korona-aikana käyttänyt noin 90 prosenttia ja miehistä noin 80 prosenttia. 18–24-vuotiaista digipalveluita ovat käyttäneet kaikki vastaajat. 

Yhteensä suomalaisista 84 prosenttia on käyttänyt korona-aikana arjessaan digitaalisia kuluttajapalveluita. Vielä kesällä 2020 vastaava luku oli 67 prosenttia, joten digipalveluita korona-aikana käyttäneiden suomalaisten määrä on kasvanut tänä aikana jopa 17 prosenttiyksikköä.

Suurimmiksi esteiksi digitaalisten palveluiden käytölle suomalaiset ilmoittavat omat mieltymyksensä käyttää mieluummin paikan päällä tarjottavia fyysisiä palveluita (39 %), digipalveluiden vaikean käytettävyyden (22 %) ja digipalveluiden puutteellisen tarjonnan (18 %). 

Vastauksissa on merkittäviä eroja ikäryhmittäin. 25–44-vuotiaiden vastauksissa korostuu digipalveluiden puutteellinen tarjonta. Yli 65-vuotiaista muita suurempi osuus, yhteensä noin joka viides, nimeää esteiksi puutteelliset omat taidot tai pelon tietoturvauhkista. Heistäkin valtaosa, 70 prosenttia, käyttää kuitenkin digitaalisia palveluita arjessaan. 

– Kuluttajat ovat lähtökohtaisesti vastaanottavaisia digitaalisille palveluille, joita voidaan käyttää usein ajasta ja paikasta riippumatta. Kyselyn perusteella kysyntää näille palveluille olisi enemmänkin. Yritysten kannattaa siis ehdottomasti panostaa digipalveluiden luomiseen ja kehittämiseen jatkossakin. Myös palveluiden luotettavuudesta ja turvallisuudesta on tärkeää viestiä asiakkaille, Konttinen toteaa. 

Digigallupin toteutti Paltan toimeksiannosta Tietoykkönen Oy. Kyselyssä kartoitettiin sitä, miten suomalaiset ovat käyttäneet digitaalisia palveluita etenkin arjessaan ja vapaa-aikana koronaepidemian aikana. Kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista. Otos on painotettu vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan. Tiedonkeruu toteutettiin verkossa 16–25.11.2021 IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin.

• Liite: Digigallup

Lisätiedot: 

Jari Konttinen 
johtava asiantuntija, digitalisaatio ja innovaatiot
Palvelualojen työnantajat Palta
puh. 040 575 2081 / jari.konttinen@palta.fi 

Tunturi-Lapin puistoalueella, Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ja Käsivarren erämaa-alueella, on vuoden 2021 aikana investoitu neljä miljoonaa euroa retkeilyrakenteiden ja palveluiden kehittämiseen. Investoinneilla vastataan jatkuvasti kasvaviin käyntimääriin.

Suomen kansallispuistoista Pallas-Yllästunturin on kaikista vierailluin. Vuonna 2020 raportoitiin yli 550 000 käyntiä. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa 124 000 käynnin kasvu kasvatti käyntimäärää 36 % edellisvuoteen verrattuna. Käyntimäärät ovat jatkaneet kasvuaan syksyllä.

Uusia tupia ja taukopaikkoja

Aakenustunturille, Ylläksen ja Levin puoliväliin, rakennettiin kokonaan uusi autiotupa. Puurajassa hienolla maisemapaikalla sijaitseva Aakenustupa korvaa pienen suljetuksi nähtävyydeksi jäävän Porokämpän.

Ojanlatvan taukopaikalle ja Villenkämpän päivätuvan pihapiiriin rakennettiin uudet laavut. Molemmat ovat parhaiten saavutettavissa hiihtämällä.

Punaisenhiekan päivätuvan läheisyyteen merkittiin erilliset telttapaikat ja rantatörmälle rakennettiin aita luonnon kulumisen estämiseksi. Punaisestahiekasta on tullut sosiaalisen median johdosta suosittu retkikohde, jossa käyntimäärät ovat moninkertaistuneet viime vuosina. Telttailu Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on sallittu vain kotien välittömässä läheisyydessä.

Kittilästä 30 km linnuntietä itään sijaitsevalle Kumputunturille rakennettiin kesäretkeilyreitin puoliväliin uusi kota. Huipulla sijaitseva Palovartijan maja jää suljetuksi nähtävyydeksi, mutta Paviljonki puretaan ensi kesänä.

Käsivarren erämaassa Kalottireitin varrella sijaitseva Saarijärven varaus- ja autiotupa sekä pihapiirin rakennukset uusitaan kokonaan. Rakennustyöt viimeistellään ensi kesänä. Toistaiseksi vanhat tuvat ovat käytössä.

Lisäksi Tunturi-Lapin alueella on peruskorjattu yhdeksän tupaa ja kaksi lintutornia sekä uusittu useita kuivakäymälöitä ja saneerattu niitä jätelain vaatimusten mukaiseksi.

Kestäviä reittejä ja yhteistyötä

Ylläs-Aakenuksen alueella, Pallaksella ja Hetassa on kestävöity 10 kilometriä kesäretkeilyreittejä. Reittejä kestävöidään luonnon kulumisen ja reittien leviämisen ehkäisemiseksi. Pallaksella kestävöitiin kokonaan uusi kesäretkeilyreitti Pallastunturin luontokeskukselta Mäntyrovan autiotuvalle EU:n Maaseuturahaston tuella. Kestävöinnin vuoksi reitti on myös helppoa maastopyöräiltävää.

Hetta-Pallas-reitin välisiä osuuksia kunnostettiin yhteistyössä Pidä Lappi Siistinä ry:n kanssa. Pidä Lappi Siistinä ry ohjasi Partioaitan Ympäristöbonus 2020 voittorahat reittien kestävöintiin ja sitä varten järjestettyihin talkooleireihin. Reittien kunnostuksessa sekä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kenttätöissä on ollut tukena myös Lappian erä- ja luonto-opasopiskelijoita, joista osa valmistui myös kansallispuisto-oppaiksi.

Kolmen valtakunnan rajapyykki Suomen, Ruotsin ja Norjan rajalla on suosittu käyntikohde. Rajamerkille vievät pitkokset on uusittu. Rajapyykin sijainti on haastava ja rakennusmateriaaleja jouduttiin kuljettamaan niin laivalla kuin helikopterilla.  

Enontekiön kunnan alueella on merkitty 215 kilometriä moottorikelkkauria. Avotunturissa sääolosuhteet voivat olla haastavat ja näkyvyys erittäin huono. Reittimerkinnöillä on suuri vaikutus liikkujien turvallisuuteen.

Tunturi-Lapin puistoalueen kehittämistä on perusrahoituksen lisäksi rahoitettu lisätalousarvio- ja tulevaisuusinvestointivaroista sekä EU:n maaseuturahastosta.

Kuvia saa käyttää aiheesta uutisoitaessa kuvaajan nimi mainiten.

Lisätietoja antaa puistonjohtaja Pekka Sulkava, puh. 040 081 5660.

Lappeenrannan kaupunki juhlistaa vuoden vaihtumista perjantaina 31.12. järjestettävillä ilotulituksilla. Ilotulituksia nähdään kaksi kappaletta, ensimmäinen klo 20 ja toinen klo 24.

Kaupungin tapahtumatuottaja Karri Heino kertoo, että ilotulitukset toteutetaan Halkosaaresta.

- Ilotulitukset on suunniteltu niin, että ne koostuvat pääasiassa korkealle nousevista tähtipommeista, joten niitä on mahdollista seurata koko satamarannan alueelta ja linnoituksestakin.

Heinon mukaan kaupunki ei koronatilanteen vuoksi järjestä tänä vuonna varsinaista uuden vuoden juhlaohjelmaa.

- Toivomme, että ilotulituksia seuraamaan saapuvat huomioivat kanssaihmiset ja osaltaan mahdollistavat jokaiselle terveysturvallisen elämyksen. Se tarkoittaa maskien käyttöä, hyvää yskimishygieniaa sekä 2 metrin turvavälejä seurueiden välillä.

Lappeenrannan kaupunki toivottaa kaikille onnellista uutta vuotta 2022!

Lisätietoja:

Lappeenrannan kaupungin tapahtumatuottaja Karri Heino
puh. 040 6371 779, karri.heino(at)lappeenranta.fi

Matkailukeskus Rauhalahti ja Kuopion kaupunki ovat sopineet vuokra-ajan jatkamisesta vuodella ns. Kivilammen asemakaavan muutosalueella (ns. 2-alueella). Päävuokra-alueella (ns.1-alueella) vuokrasopimus on voimassa vuoden 2037 loppuun.

Alueelle ollaan laatimassa asemakaavamuutosta. Asemakaavamuutoksella tutkitaan ko. alueen eteläosassa kerros- ja pientaloalueen sijoittumista osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Kaavatyön aloitus on viivästynyt, joten sopimusta voidaan jatkaa vuodella.

Vuokrasopimuksen jatkaminen vuodella tarkoittaa, että alueella olevat leirintämatkailupalvelut ovat vielä kesäsesongin 2023 matkailijoiden käytettävissä, eivätkä poistu käytöstä vuoden 2022 lopussa kuten alkuperäinen aikataulu oli.

”Vuoden jatkoajalla kyseiselle vuokra-alueelle on yhtiöllemme ja Kuopion matkailutulolle suuri merkitys. Kesäsesongin asiakasmäärät niin mökeissä kuin matkailuajoneuvoissa ovat olleet todella kovia vahvan kotimaan matkailun kysynnän vuoksi. Majoituskapasiteetti on ollut erityisesti heinäkuussa pitkiä jaksoja täyteen myyty. Kovan kysynnän vuoksi vuosikin merkitsee paljon.”, kommentoi Matkailukeskus Rauhalahden johtaja Sami Simonen.

Vuoden 2023 jälkeen Matkailukeskus Rauhalahti jatkaa majoitusliiketoimintaa päävuokra-alueella, (ns. 1 -alueella) sopeuttamalla liiketoimintaansa toimimaan pienemmällä kapasiteetilla niin mökkien kuin matkailuajoneuvopaikkojenkin osalta.

”Korvaavan kapasiteetin investointeja on jo tehty ja uusia on työn alla. Joka tapauksessa alueemme merkittävä pieneneminen vuoden 2023 päättyessä tarkoittaa, että Rauhalahdessa majoittuu vähemmän matkailijoita, kaupunkiimme kertyy vähemmän matkailutuloja ja erityisesti matkailuajoneuvopaikoista tulee pulaa Kuopiossa. Toivottavasti emme näe tulevaisuudessa matkailuajoneuvoja yöpymässä kauppojen, markettien ja matkailukohteiden parkkipaikoilla, Rauhalahteen eivät kaikki jatkossa mahdu.", Simonen jatkaa.

Kysyimme lukijoiltamme mikä on paras ravintola Suomessa vuonna 2021. Tässä äänestetty TOP 10-listaus!

1. Kappeli

Ravintola Kappelin tekee Espan puiston kauneus, lasiverannan avaruus, rakennuksen arvokas olemus ja moderni keittiö. Kappelin vetovoimalla on pitkät perinteet ja Eino Leinon kantapöytä on edelleenkin omalla paikallaan. 

Ruokalistan pohjana on tarjota perinteistä ruokaa parhaista raaka-aineista. Tarjolla on uusia makuja klassikoita kuitenkaan unohtamatta.

Kappeli on suljettu remontin vuoksi, mutta aukeaa jälleen toukokuussa 2022!

• Eteläesplanadi 1, 00130 Helsinki

2. Pippurimylly

Pippurimyllyssä luotetaan korkea­laatuisiin kotimaisiin raaka-aineisiin ja perinteisiin resepteihin. Näistä lähtökohdista kokkimme loihtivat lautasille maku­nautintoja, joita ei turhaan kutsuta klassikko­annoksiksi.

Perhe­ravintolan maukkaat pihvit ja pizzat ovat olleet osa turkulaisten arkea ja juhlaa jo vuosi­kymmenten ajan. Meillä nautit palkitusta ruoasta nostalgisen konstailemat­tomassa miljöössä.

Tervetuloa lounaalle, päivälliselle tai illalliselle – yksin, kaksin tai isommalla porukalla!

• Stålarminkatu 2, Turku

3. Juttutupa

Elämänmakuinen Juttutupa on Helsingin vanhimpia ravintoloita. Sen juuret ulottuvat aina vuoteen 1884 asti. Juttutupa, eli Juttis on auki joka päivä ja kaikki ovat tervetulleita. Juttiksen oluttupamaisen lämmin tunnelma on samaan aikaan boheemi, perinteinen sekä henkii rentoa ja kiireetöntä menoa.

Mutkattomuus, ihmisläheisyys, elävä musiikki ja konstailematon ruoka ovat Juttutupaan olennaisesti kuuluvia juttuja. Siellä viihdytään hyvässä seurassa ja rehdin ruoan parissa, useimmiten pitkään.

• Säästöpankinranta 6, Helsinki

4. Popino

Popinossa tarjoamme maukasta, konstailematonta ja hyvistä raaka-aineista valmistettua ruokaa sekä vankkaa palvelua. Ravintola on toiminut vuodesta 1988 ja kasvattanut suosiotaan vuosittain. Meidät tunnetaan ainutlaatuisista pizzoistamme ja laajasta à la carte listastamme.

• Linnankatu 6,  Hämeenlinna

5. Kaskis

Ravintola Kaskis avattiin Turun Kaskenkadulle vuonna 2014. Jo muutamassa vuodessa Kaskis ansaitsi paikkansa Suomen arvostetuimpien ruokaravintoloiden joukossa ja siitä kehkeytyi instituutio, jonka tyyliä ei vuosien varrella ole sidottu mihinkään tiettyyn genreen.

Vuonna 2016 Kaskis luopui à la carte -listasta ja siirtyi tarjoilemaan ainoastaan menuja. Korkean käsityöasteen ravintolassa tarjotaan sitä, mikä milloinkin tuntuu ja maistuu parhaalta – ennen kaikkea raaka-aineet ja sesongit huomioiden.

• Kaskenkatu 6 A, Turku

6. Ravintola Näsinneula

Tampereen kattojen yläpuolella, 124 metrin korkeudessa sijaitsevan Ravintola Näsinneulan ruokalista päivittyy vuodenaikojen mukaan. Näsijärven ravut, kotimaiset sienet, marjat, juurekset, riista, lähipuutarhojen sato sekä kalat ympäröivistä vesistöistä. 

Näkymät Näsi- ja Pyhäjärvelle sekä Tampereen keskustaan ovat ikimuistoiset ja kruunaavat makuelämyksen. 

• Laiturikatu 1, Tampere

7. Tiiliholvi

Kunnianhimoinen ja innovatiivinen keittiötiimimme Pietari Parkkosen johdolla valmistaa klassista ranskalaista ruokaa modernilla, pohjoismaisella vivahteella. Kauden laadukkaimmat raaka-aineet jalostuvat joka kerta herkulliseksi makujen ilotulitukseksi – pelkästään ajatuskin tuo veden kielelle. Loistava ja tarkkaan harkittu viinivalikoimamme täydentää unohtumatonta makuelämystä.

• Kauppakatu 10, Tampere

8. Isä Camillo

Ravintola Isä Camillon ruoka on tehty kolmelle gastronomiselle sesongille. Syksyllä herkutellaan kauden sienillä, juureksilla ja kalalla. Talvella kaikki lämpimät ja syvät maut saavat pääroolin. Myös viinit hehkuvat täyteläisyyttä.Keväällä ruokalista paitsi kevenee, myös vihreys ja grilli saavat suuremman roolin. Viinit kuplivat kesässä ja rosevinit nostetaan pöytään.

Isä Camillon ruoka on mutkatonta ja maukasta. Keittiössä kunnioitetaan eurooppalaista ruokaperinnettä ja korkealuokkaisia raaka-aineita. Jokaisessa annoksessa maistuu kokin ammattitaito. Ruokaa tehdään ja vieraita palvellaan sydämellä, tunteella ja taidolla!

• Kauppakatu 25-27, Kuopio

9. Pöllöwaari

Koe ravintola Pöllöwaarin ainutlaatuiset menut ja makumatkat. Sesonkeja noudattelevat menumme uusiutuvat täysin kahden kuukauden välein. Vihreä menu on aina vegaaninen kokonaisuus. Täydennämme niin juhlat kuin ravintolakokemuksen huomioivalla ja asiantuntevalla palvelulla. Me teemme elämän nautinnollisimmista hetkistä merkityksellisiä!

Hotelli Yöpuu on nautinnollinen kulttuurimatka, 26:lla eri huoneteemalla ja huomioivalla palvelulla. Yöpymisen kruunaa yön yli haudutettu ohrapuuro tai kokin munakas, maukkaan buffetpöydän antimien kera. Upea spa-henkinen saunamme ja persoonallinen viinibaarimme ovat valmiina nostamaan kokemuksesi uudelle tasolle.

• Yliopistonkatu 23, Jyväskylä

10. Shelter

Ravintola Shelter on palvellut vuodesta 2016 Helsingin Kanavarannassa, makasiinirakennuksessa. Me Shelterissä luotamme käsityöhön, vahvaan yhdessä tekemiseen ja aitoon, kohtaavaan asiakaspalveluun.

Shelterin ruoassa maistuvat aina sesongin maut ja keittiön tavoitteena on tuoda jokaiseen annokseen jotakin uutta. Shelterin keittiössä on vuosien aikana syntynyt rakastettuja klassikoita kaupungin parhaaksi kehutuista leivistä ylistettyyn tartariin, grillattuihin annoksiin ja suussa sulaviin jälkiruokiin. Valmistamme kaiken suurella sydämellä ja intohimolla.

• Kanavaranta 7, Helsinki

Veteen upotettu joulukuusi tarjoaa keväällä kuteville kaloille erinomaisen kutupaikan. Erityisesti ahvenet laskevat mätinauhansa mielellään kuusen oksille. Mädistä kehittyville poikasille kuusi tarjoaa suojaa ja ravintoa. Vaasassa turotapahtumia on järjestetty vuodesta 2016 lähtien ja kuusia upotetaan taas tulevana loppiaisena.

Veteen kalojen kutualustaksi upotettu kuusi, eli kututuro on uusvanha keksintö. Entisaikoina kututurojen upottaminen oli yleistä lähes koko maassa, mutta tapa oli pitkään lähes unohdettuna. Viime vuosina kututurojen teko on taas yleistynyt ja niiden hyödyt on tunnistettu.

Etenkin kaupunkien ja taajamien rakennetuissa rantavesissä on pulaa sopivista kutupaikoista. Parannusta tilanteeseen saadaan turoista, jotka toimivat paitsi kutualustoina myös suojapaikkoina vastakuoriutuneille kalanpoikasille. Kevään edetessä turojen ympärille kerääntyy runsaasti pieneliöstöä, jota syömällä pienet kalanpoikaset pääsevät hyvään kasvuvauhtiin.

Vaasassa joulukuusien upottamisesta on lyhyessä ajassa muodostunut jo perinne ja turotapahtumaan tullaan usein koko perheen voimin upottamaan oma joulukuusi kalojen hyväksi. Tulevana loppiaisena 6.1.2022 järjestettävä turotapahtuma on järjestyksessään kuudes. Tapahtuma järjestetään Vaasan Vaskiluodossa, hotelli Waskian kaupungin puoleisen rannan edustalla. Paikalla on vaasalaisten kalastusseurojen aktiiveja avustamassa ja opastamassa kuusien upottamisessa. Kututurojen teko alkaa klo 10 ja päättyy klo 14.

Oheinen kuva on vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä. Kuva: Juha Ojaharju, Suomen Vapaa-ajankalastajat.

Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050, juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi