Suomen ensimmäinen areenahotelli, Lapland Hotels Arena, avasi ovensa maanantaina 13.12., ja keskiviikkona 15.12. koko Nokia Arena viettää virallisia avajaisiaan Tampereella. Nokia Arenan 4.–12. kerroksessa toimiva hotelli on Lapland Hotels -ketjun 19. hotelli Suomessa ja toinen hotelli Tampereella. Toimitusjohtaja Ari Vuorentaustan mukaan uusi hotelli on jo nyt herättänyt runsaasti kiinnostusta kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa, ja se vastaa myös asiakkaiden toiveisiin aidosti elämyksellisestä hotellista.

Lapland Hotels Arenan mediatilaisuudessa keskiviikkona 15.12. puhunut Lapland Hotelsin hallituksen puheenjohtaja Pertti Yliniemi sanoo, että Lapland Hotels -ketju päätti aikoinaan lähteä mukaan hotellihankkeeseen, koska kyseessä oli ohittamaton tilaisuus.

– Sijainti suuren monitoimiareenan yhteydessä houkutteli. Lapland Hotels Arena on tapahtumien keskipisteessä, ja Tampere on jatkuvasti kasvava matkailukaupunki. Meidän DNA:ssamme on myös pohjoisen kohteissa elämysten tarjoaminen asiakkaille, joten uuden hotellin konsepti istuu kokonaisuuteen varsin hyvin, summaa Yliniemi.

Ainutlaatuinen kokonaisuus kiinnostaa myös maailmalla

Uusi hotelli on Lapland Hotelsin suurin, ja se työllistää noin 70 vakituista työntekijää. Merkittävien tapahtumien aikana henkilökunnan määrä nousee lähes sataan. Toimitusjohtaja Ari Vuorentaustan mukaan hotellin merkittävin taloudellinen vaikutus mitataan kuitenkin Tampereelle suuntaavien kansainvälisten matkailijoiden määrässä.

– Hotelli kiinnostaa selvästi ainutlaatuisena tapahtumahotellina myös kansainvälisiä asiakkaita ja kokousvieraita. Se tulee varmasti omalta osaltaan lisäämään ulkomaisten turistien määrää Tampereella ja samalla koko kaupungin vetovoimaa, Vuorentausta sanoo.

Lapland Hotels Arenan 273 huonetta, ravintola Saivo, Lumoamo-kokoustilat sekä Laawu Rooftop Terrace & Sauna -kattoterassi saunaosastoineen huokuvat Lapin tunnelmaa tyylikkäällä tavalla.

– Hotellimme palvelut on suunniteltu uusia elämyksiä ja kokemuksia etsiville sekä tapahtumia tukemaan, mikä heijastuu myös valittuihin palvelukonsepteihin ja muun muassa sisustustyyliin. Lappilaisuus on kuitenkin vahvasti läsnä – hotelli on kuin rauhallinen keidas keskellä areenan sykettä.

Hotelliasiakkaat janoavat nyt elämyksiä

Lapland Hotels Arena tarjoaa vierailleen paljon ainutkertaisia kokemuksia. Sellaisia ovat esimerkiksi Arena View -aitiohuoneet, joiden katsomoterasseilta voi seurata Nokia Arenan tapahtumia. Vastaavia huoneita ei ole Suomessa aikaisemmin nähty, ja ne ovat harvinaisia maailmallakin. Myös hotellin katolla sijaitseva Laawu Rooftop Terrace & Sauna -kattoterassi tarjoaa täysin uuden näkymän Tampereen kattojen ylle.

– Hotelliasiakkaat ovat tällä hetkellä erityisen kiinnostuneita hotelleista, jotka tarjoavat muutakin kuin mukavia sänkyjä. Laadukkaiden puitteiden lisäksi hotelleilta halutaan nyt elämyksiä, ja juuri niitä me voimme Lapland Hotels Arenan vieraille antaa, Vuorentausta avaa hotellialan trendejä.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Pertti Yliniemi, hallituksen puheenjohtaja, Lapland Hotels, p. 0400 636 969 pertti.yliniemi@laplandhotels.com

Ari Vuorentausta, CEO, Lapland Hotels, p. 0400 419 896, ari.vuorentausta@laplandhotels.fi

Uuden Lapland Hotels Arenan esittelyvideo ja kuvia löytyy liitteenä. Kuvia lisää kuvapankissa.

Lapland Hotels www.laplandhotels.com on Suomen suurin yksityinen hotelliketju, johon kuuluu 19 hotellia, 2 300 huonetta ja huoneistoa sekä 9 800 ravintolapaikkaa ympäri Suomea; Ylläksellä, Levillä, Saariselällä, Rovaniemellä, Oloksella, Luostolla, Kilpisjärvellä, Pallaksella ja Hetassa sekä Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Lisäksi hotelliketjulla on hiihtokeskustoimintaa Ylläksellä, Luostolla, Oloksella, Pallaksella ja Rovaniemellä. Konserniin kuuluu myös Pohjoismaiden suurin ohjelmapalveluyritys Lapland Safaris www.laplandsafaris.com.

I'm a Celebrity... Get Me Out of Here! on maailmanlaajuinen menestys, seikkailurealityjen kruununjalokivi, jossa julkisuudesta tunnetut henkilöt matkaavat kauas keskelle viidakkoa. He joutuvat asumaan parhaimmillaan kuukauden ajan hyvin alkeellisissa olosuhteissa keräten rahaa hyväntekeväisyysvoittopottiin. Olen Julkkis... Päästäkää Minut Pois! -ohjelmaa seurataan MTV3-kanavalla perjantaisin 21.1. klo 20 alkaen ja mtv-palvelussa seuraava jakso julkaistaan aina viikon ennakolla kisan huipentavaa finaalia lukuun ottamatta.

Mitä tapahtuu, kun 15 luksuselämän keskeltä äärimmäisiin olosuhteisiin viidakkoon matkaavaa kuuluisuutta joutuu itse hankkimaan ruokansa sekä erilaiset hyödykkeet leiriinsä kilpailemalla päivittäin uuvuttavissa, mutta myös hauskoissa haastetehtävissä? Tehtävät vaihtelevat fyysisesti ja psyykkisesti erittäin vaativista haasteista älyllisiin sekä iljettäviin, ja julkkisten tavoitteena on kerätä yhteistä hyväntekeväisyyspottia valitsemalleen kohteelle. Mikäli viidakon olosuhteet käyvät liian koviksi, on kilpailijalla vapaus huutaa milloin vain “Olen Julkkis… Päästäkää Minut Pois!” ja keskeyttää tehtävä. Viimeisessä jaksossa nähdään, kenestä kruunataan viidakon kuningas tai kuningatar.

Ohjelman juontajina nähdään Janne Kataja ja Aku Hirviniemi, joiden tehtävänä on pitää katsojat kartalla kilpailun käänteistä. Juontajakaksikko kommentoi leirin tapahtumia omasta viidakkopuumajastaan ja kannustaa leiriläisiä parhaaseen mahdolliseen suoritukseen haastetehtävissä.

"Olemme olleet kuvaamassa kaikenlaisissa paikoissa, mutta tämä kuvausmatka oli meille olosuhteiltaan siitä haastavimmasta päästä. Senpä vuoksi iso kunnioitus meidän kilpailijoille, jotka ihan oikeasti asuivat ja elivät sademetsässä sekä nukkuivat taivasalla – ja jaksoivat siitä huolimatta antaa kaikkensa päivittäisissä tehtävissä. Lisäksi he jaksoivat aina uudestaan nauraa itselleen ja meille. Kovaa jengiä!", Janne Kataja ja Aku Hirviniemi kertovat.

Viidakkoon kilpailemaan matkaavat Esko Eerikäinen, Antonio Flores, Anna Hanski, Jeffrey Lawman, Sini Sabotage eli Sini-Maria Makkonen, Kyösti Mäkimattila, Nuppu Oinas, Jaakko Parkkali, Sakari "Sakke" Pietilä, Jussu Pöyhönen, Kerttu Rissanen, Sara Sieppi, Satu Silvo, Perttu Sirviö ja Heidi Sohlberg.

TUTUSTU KILPAILIJOIHIN

Esko Eerikäinen (s. 1973)
Esko Eerikäinen on suomalais-kolumbialainen radiojuontaja ja tv-esiintyjä. Hän tuli tunnetuksi Scandinavian Hunks -tanssijana ja aloitti radiouransa vuonna 2012 juontaen nyt Radio Novan iltapäivälähetystä. Eerikäinen on esiintynyt myös tv-juontajana MTV3-kanavan Hitlist-musiikkiohjelmassa. Elämäkerta Esko – Stripparin tarina julkaistiin 2016. Eerikäisen isä oli diplomaatti. Hänen äitinsä on kolumbialainen ja Eerikäisen äidinkieli on espanja.

Viidakossa Esko saa voimaa perheestään, joka vie vaikka läpi harmaan kiven. Eskon tyttären valokuva kulkeekin matkassa mukana.

@eerikainenesko
Hyväntekeväisyyskohde: Sininauhasäätiö

Antonio Flores (s. 1978)
Antonio Flores on ecuadorilainen, Suomessa 90-luvun lopusta lähtien asunut kampaaja-maskeeraaja. Hän nousi julkisuuteen vuoden 2012 presidentinvaalien aikaan puolisonsa, nykyisen ulkoministeri Pekka Haaviston puolisona ja menestyi samana vuonna finaaliin asti Tanssii Tähtien Kanssa -kilpailussa. Flores on opiskellut parturi-kampaajaksi, media-assistentiksi ja stuertiksi. 

Antonio on viidakon päivänsäde, jonka lisäksi hän loistaa leirissä ruoanlaittotaidoillaan.

@ntonio.flores
Hyväntekeväisyyskohde: Survival International

Anna Hanski (s. 1970)
Anna Hanski on iskelmälaulaja ja näyttelijä. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan on muun muassa Tunteisiin, josta tuli Salatut elämät -sarjan tunnuskappale. Hanski tulee taiteilijasuvusta ja hän aloitti musiikkiuransa jo 17-vuotiaana. Hanski on näytellyt muun muassa Rauman kaupunginteatterissa ja toiminut UNICEFin hyvän tahdon lähettiläänä vuodesta 1993. Korona-aikana Hanskista tuli myös ravintoloitsija, sillä hän osti yhdessä neljän tuttavansa kanssa Leppävirralla sijaitsevan kesäravintolan.

Viidakossa Anna laulaa aina tilanteeseen sopivat laulut.

@annamilanjahanski
Hyväntekeväisyyskohde: UNICEF

Jeffrey Lawman (s. 1995)
Jeffrey Lawman on reality-tähti, personal trainer ja urheiluhieroja. Hän tuli tunnetuksi Love Island Suomi -ohjelmasta, jonka ensimmäisen tuotantokauden hän voitti vuonna 2018. Lawman on nähty myös Fort Boyard -ohjelmassa. Hän on pelannut pitkään jääkiekkoa. Suurimman osan urastaan hän pelasi Rauman Lukossa ja päätti aktiiviuransa Ranskassa vuonna 2018. Lawmanilla on afrikkalaiset sukujuuret, sillä hänen nykyisin Lontoossa asuva isänsä on Ghanasta.

Jeffrey pitää kunnostaan huolta kantamalla raskaat vesitankit viidakkoleiriin, ja saattaa tehdä pari ylimääräistäkin kierrosta.

@lawmanjeffrey
Hyväntekeväisyyskohde: Plan tyttöjen koulutus 

Sini Sabotage, oikealta nimeltään Sini-Maria Makkonen (s. 1986)
Sini Sabotage eli Sini-Maria Makkonen on suomalainen räppäri ja DJ. Koko kansan tietoisuuteen Sabotage nousi vuonna 2013, jolloin hän julkaisi esikoisalbuminsa ensimmäisen singlen ja musiikkivideon Levikset repee. Syksyllä 2013 Sini Sabotage toimi Suomen Idolsin seitsemännen tuotantokauden tuomarina. Hän on itsekin osallistunut Idolsiin kilpailijana ohjelman ensimmäisellä tuotantokaudella, vuonna 2003.

Sini on leirin ötökkäkammoisin. Muut leiriläiset esittelevät hyväntahtoisesti Sinille aina kaikki hyönteislöydöksensä.

@sinisabotage
Hyväntekeväisyyskohde: Toivo RY Eläinten Suojakoti

Kyösti Johannes Mäkimattila (s. 1976)
Kyösti Mäkimattila on laulaja, joka valittiin tangokuninkaaksi Seinäjoen Tangomarkkinoilla vuonna 2013. Mäkimattila keikkailee Varjokuva-yhtyeen kanssa, jonka rumpalina hän toimi ennen tangovoittoaan. Lisäksi Mäkimattila on tehnyt sanoituksia oman soolotuotantonsa myös muille artisteille. Häneltä on  julkaistu myös kolme runokirjaa ja osa runoista on sävelletty lauluiksi. Vuonna 2021 Mäkimattila aloitti Mielenterveyden keskusliiton kulttuurikummina.

Viidakossa Kyöstin sijainnin kuulee helposti laulusta. Hän on myös leirin tilannetajuinen verbaliikkataituri.

@kyostijohannes
Hyväntekeväisyyskohde: Mielenterveyden Keskusliitto

Nuppu Oinas (s. 1996)
Nuppu Oinas on laulaja ja TikTok-tähti. Hänet tunnetaan erityisesti hulvattomasta TikTok-sisällöstään ja hänellä onkin lähes 150 000 seuraajaa. Oinas on osallistunut Idolsiin (2018) ja The Voice of Finlandiin (2020). Ensimmäisen tv-esiintymisensä Oinas teki Tartu Mikkiin -ohjelmassa vuonna 2009, jossa hän antoi ääninäytteen. Myöhemmin Oinas on kertonut julkisuudessa, miten tuo pieni esiintyminen johti hänen koulukiusaamiseensa. Oinas on opiskellut pop- ja jazzlaulua Jyväskylässä.

Viidakossa Nuppu ilostuttaa muita laulullaan. Hän eläytyy täysillä ja näyttää rohkeasti kaikki tunteensa.

@nuppuoinas
Hyväntekeväisyyskohde: Syöpäsäätiö

Jaakko Parkkali (s. 1996)
Jaakko Parkkali on tubettaja, joka tuli tunnetuksi nykyisen rap-artisti Arttu Lindemanin kaverina tämän YouTube-videoissa. Parkkali itse aloitti YouTubessa vuonna 2015 ja saavutti suuren suosion melko lyhyessä ajassa. Hän tekee lifestyle-aiheisia videoita ja hänen kanavallaan on 218 000 tilaajaa. Vuoden 2016 Tubecon Awards-tapahtumassa Parkkali valittiin Suomen tähtilupaukseksi ja yleisön suosikiksi. Saman vuoden Blog Awardseissa hän voitti Yleisön suosikki- sekä Youtuben vuoden tulokas -palkinnot. Hän valmistui vuonna 2016 merkonomiksi.

Viidakossa Jaakko elää niin täysillä ettei kolhuilta vältytä. Se ei positiivista miestä lannista, vaan hän on täysillä tehtävissä mukana.

@jaakkoparkkali
Hyväntekeväisyyskohde: Ice Hearts

Sakari ”Sakke” Pietilä (s. 1954)
Sakari ”Sakke” Pietilä on jääkiekkovalmentaja ja -vaikuttaja, joka on ollut päävalmentajana Jääkiekon SM-liigassa Ilveksessä, HPK:ssa, Jokereissa ja Bluesissa. Lisäksi hän on toiminut muun muassa Suomen maajoukkueen apuvalmentajana, B-maajoukkueen päävalmentajana, ruotsalaisen Luleå HF -joukkueen päävalmentajana, NHL-joukkue Chicago Blackhawksin kykyjenetsijänä, Suomen alle 18-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajana, SM-Liigan päävideotuomarina ja jääkiekon TV-lähetysten kommentaattorina. Koulutukseltaan Pietilä on liikuntatieteiden maisteri. Syksyllä 2021 hän kertoi avoimesti julkisuudessa tyttärensä syöpätaistelusta ja järjesti tämän hoitojen tukemiseen jääkiekko-ottelun.

Viidakossa Sakke on kaikkien leiriläisten suuresti arvostama “koutsi.”

@pietilasakke
Hyväntekeväisyyskohde: Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiö

Jussu Pöyhönen (s. 1965)
Jussu Pöyhönen on laulaja, lauluntekijä ja musikaalinäyttelijä, joka tunnetaan parhaiten Suurlähettiläät-yhtyeestä. Pöyhönen on tehnyt myös kaksi suomenkielistä ja yhden englanninkielisen soololevyn. Hän on opiskellut Kööpenhaminassa laulunopetusta ja valmistui vuonna 2015 valtuutetuksi Complete Vocal Technique -opettajaksi. Pöyhönen on esiintynyt useissa musikaaleissa, joista viimeisimpänä We Will Rock You nähtiin Helsingin jäähallissa syksyllä 2021.

Viidakossakin Jussu onnistuu rauhoittumaan kaiken leirihälinän keskellä ja meditoi riippumatta kanssakilpailijoiden touhuista.

@jussupoyhonenofficial
Hyväntekeväisyyskohde: Suomen Luonnonsuojeluliitto

Kerttu Rissanen (s. 1996)
Kerttu Rissanen on Salatut elämät -sarjasta tunnetuksi tullut näyttelijä. Hän näytteli sarjassa Sanni Pohjosta vuosina 2014–2020. Rissanen on ryhmäliikuntaohjaaja ja vastavalmistunut joogaohjaaja. Hän on valmistunut ylioppilaaksi Kallion ilmaisutaidon lukiosta ja sai ympäristötieteiden opiskelupaikan Helsingin yliopistosta vuonna 2016, mistä hän vaihtoi opiskelemaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan pääaineenaan sosiaalitieteet.

Kerttu löytää viidakossa unenlahjansa ja on leirin virallinen unikeko. Hereillä ollessaan hän vetää innokkaasti jumppa- ja joogatunteja halukkaille.

@kerttumatilda
Hyväntekeväisyyskohde: WWF 

Sara Sieppi (s. 1991)
Sara Sieppi on sosiaalisen median vaikuttaja ja vuoden 2011 Miss Suomi. Sieppi sijoittui kilpailussa ensimmäiseksi perintöprinsessaksi, mutta nousi Miss Suomeksi Pia Pakarisen luovuttua kruunustaan ja edusti Suomea Miss Maailma -kilpailussa. Missivuotensa jälkeen Sieppi on noussut suosituksi sosiaalisen median vaikuttajaksi. Lisäksi hän on toiminut juontajana televisiossa ja yleisötilaisuuksissa ja osallistunut lukuisiin tosi-tv-ohjelmiin.

Viidakossa Sara viihtyy veden äärellä hyvien keskusteluiden parissa.

@sarasieppi
Hyväntekeväisyyskohde: Mieli RY (Sekaisin-chat)

Satu Silvo (s. 1962)
Satu Silvo on näyttelijä ja ravintoloitsija, joka on näytellyt niin teatterien lavoilla, musikaaleissa, elokuvissa kuin tv:ssä. Hän opiskeli näyttelijäntyötä Jouko Turkan oppilaana Teatterikorkeakoulussa ja valmistui vuonna 1985. Vuoteen 1994 asti hän työskenteli Helsingin kaupunginteatterissa, minkä jälkeen hän on toiminut vapaana näyttelijänä. Silvo on tunnettu myös yrittäjänä ja hänellä on Helsingin Kalliossa kasvisruokaan erikoistunut kahvila-ravintola Silvoplee. Silvo on aina ollut kiinnostunut homeopatiasta, elävästä ravinnosta ja astrologiasta. 

Satu on elementissään viidakossa, yhteydessä luonnon kanssa. Hän pitää kasvojoogaa kaikille halukkaille ja on leirin “Äiti Amma”.

@satusilvo
Hyväntekeväisyyskohde: Tyttöjen Talo

Perttu Sirviö (s. 1982)
Perttu Sirviö nousi julkisuuteen vuonna 2005 voitettuaan Suomen ensimmäisen Big Brotherin. Sittemmin mies on työllistynyt rakennusalalle ja hänet on nähty monissa rakentamiseen ja remontointiin keskittyvässä tv-ohjelmissa. Vuonna 2021 Sirviö osallistui myös MasterChef VIP -ohjelmaan. 

Viidakossa Perttu on leirin aktiivinen remonttimies ja moottoriturpa.

@remonttipiiskuri
Hyväntekeväisyyskohde: Lasten Liikunnan tuki RY 

Heidi Sohlberg (o.s. Willman, s. 1981)
Heidi Sohlberg on Miss Suomi 2001 ja Miss Baltic Sea 2002. Hän on osallistunut television reality-ohjelmiin kuten Fort Boyard ja Masked Singer Suomi ja puhunut julkisuudessa avoimesti taistelusta omaa rintasyöpäänsä vastaan. Koulutukseltaan Sohlberg on ylioppilas, ja hän on suorittanut optiikkahiojan ammattitutkintoa sekä käynyt sisustussuunnittelijakoulutuksen. Hän on toiminut myös juontajana.  

Heidi on leirin aktiivi, hän ahertaa väsymättä kaikkien leiriaskareiden parissa.

@heidisohlberg
Hyväntekeväisyyskohde: Roosa nauha syöpäsäätiö

Katso esimakua Olen Julkkis... Päästäkää Minut Pois! -ohjelmasta täältä ja täältä.

#olenjulkkis 
IG: @olenjulkkissuomi

Olen Julkkis... Päästäkää Minut Pois! alkaa MTV3-kanavalla ja mtv-palvelussa pe 21.1. klo 20.
Ohjelma on katsottavissa myös C Moressa.

Olen Julkkis... Päästäkää Minut Pois! -ohjelman MTV:lle tuottaa ITV Studios Finland.

Lisätietoja:
Kuvat ja esikatselut: Venetsia ja Pressi
HUOM! Ensimmäinen jakso on median ennakkokatselussa noin 12.1.
Kuvatiedustelut ja -pyynnöt: kuvankäsittelijä Onni Ojala, onni.ojala@mtv.fi

MTV, ohjelmaviestintä, Virpi Valtonen, 050 586 4947, virpi.valtonen@mtv.fi
MTV, vastaava tuottaja Hanna Kortti, 040 578 2478, hanna.kortti@mtv.fi
ITV Studios Finland, vastaava tuottaja Sanna Padua, sanna.padua@itv.com
ITV Studios Finland, vastaava tuottaja Heidi Munkberg, 044 787 3398, heidi.munkberg@itv.com

Tässä jutussa esittelemme neljän ravintolan joulupöydät!

Finlandia-talo

Vihdoin on joulun todellisten tähtien aika!

On ilo kutsua joulupöytään kollegat ja kumppanit sekä kaikki läheiset. Virittäydy juhlan tunnelmaan ja käy keittiöpäällikkömme Mika Jokelan loihtimaan Helsingin ylellisimpään joulupöytään. 

Tee varauksesi nyt ja tule nauttimaan Finlandia-ravintolan joulupöydän maagisista mauista. Joulupöytämme katetaan arkena 15.-22.12.2021 klo 11.30-15.

www.finlandiatalo.fi/joululounas | Mannerheimintie 13 E, 00100 Helsinki

. . . . . . . .

House of Sandwiches – HofS Sandwicheria & Brasserie

Hofsin joululounas vie sinut makumatkalle maailman joulupöytiin. Tarjolla on perinteisiä alku- ja jälkiruokia suomalaisesta joulupöydästä sekä päivittäin vaihtuva lämmin ruoka kunkin maan perinteiden mukaan. HofS Delivery myös kuljettaa perille.

Joululounasta saa aikavälillä 13.-23.12.21, ma-pe klo 11-15, hintaan 15€ buffet tai 17,10€ kotiin kuljetettuna.

Pöytävaraukset ja kotiinkuljetukset osoitteesta: www.hofs.fi/jouluruokaahelpostinetista/

. . . . . . . .

Version

Versionin joululounas on tarjolla tiistaista 7.12. - torstaihin 23.12. klo 11:30 - 14:00. Kolmen joulukuun viikon aikana aina viikottain vaihtuvat pää- ja jälkiruoat sekä jouluinen buffet.

Hinnat: buffet 39€ | buffet sekä pääruoka & jälkiruoka 57€

Viime vuonna avatun ravintola Versionin ensimmäinen joululounas tarjoaa perinteisiä suomalaisia jouluisia klassikoita kalifornialaisella yllättävällä ja leikkisällä otteella. Kalapöydästä löytyy muun muassa gin tonic -graavattua lohta ja skagenissa maistuu thaimaan mausteet. Yksi buffetin ehdottomista suosikkituotteista on inkiväärisilakka. Versionin Winter Garden kutsuu ihastelemaan lumisadetta kattoikkunan alla samalla kun nautit lämpimän värikkäästä ja viihtyisästä sisustuksesta ja rennosta tunnelmasta.

www.version.fi | Unioninkatu 14, 00130 Helsinki

. . . . . . . .

Hotelli Verso ja Ravintola Pöllöwaari

Molempien talojen joulupöydän päätähti on runsas alkupalapöytä graavikaloineen ja muine herkkuineen. Kokonaisuuden kruunaa pöytiin tarjoiltu, sesongin parhaista aineksista koottu pääruoka. 

Hotelli Verson joululounas on tarjolla ma-pe 14.-22.12 ja Ravintola Pöllöwaarin joululounas ja -illallinen 3.- 22.12.2021.

www.ravintolapollowaari.fi | Yliopistonkatu 23, 40100 Jyväskylä

www.hotelliverso.fi | Kauppakatu 35, 40100 Jyväskylä

Puutarhakauppa ylsi uuteen ennätykseen vuonna 2021

Edellisen vuoden puutarhakaupan myyntiennätys rikkoutui jälleen vuoden 2021 aikana. Suomalaiset puutarhaharrastajat käyttivät 25 miljoonaa euroa enemmän puutarhahankintoihin, jolloin kokonaismyynti nousi 688 miljoonaan euroon Kantar TNS Agrin Kotipuutarha-tutkimuksen mukaan.

Tämän vuoden aikana yleinen kiinnostus puutarha-asioihin on edelleen lisääntynyt, mikä näkyy puutarhamyynnin kasvuna, kertoo Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori. Ensimmäisenä koronavuonna puutarhainnostus houkutteli uusia harrastajia aloittamaan, ja nyt 2,1 miljoonassa kotitaloudessa harrastetaan jo puutarhahoitoa. Tänä vuonna uusia harrastajia ei enää tullut yhtä paljon, mutta kotitalouksien käyttämä rahamäärä puutarhakauppaan kasvoi ollen 340 € kotitaloutta kohden.

Verkkokauppa vilkastui

Vastaavasti verkkokaupan kasvu on ollut vielä voimakkaampaa kuin myymälöissä tapahtuva. Kun kokonaismyynti kasvoi neljä prosenttia, vastaava kasvu verkkokaupassa oli kahdeksan. Puutarhatuotteille tyypillistä on se, että ne ostetaan ja maksetaan verkossa, mutta moni noutaa ne edelleen paikan päältä itse. Tämä johtuu esimerkiksi kasvien herkkyydestä ja osin myös niiden ja kasvualustatuotteiden painosta ja koosta.

Koronapandemia on lisännyt intoa puuhata puutarhatöissä ja viettää aikaa omalla pihalla. Kolmasosa suomalaisista on viettänyt kuluneen vuoden aikana aikaisempaa enemmän aikaa omassa puutarhassaan joko pihallaan, mökillään tai vaikkapa puutarhamaisella parvekkeella. Timo Taulavuori kuvaa harrastuksen kiinnostavuutta sillä, että siinä näkee hyvin omien kättensä jäljen, ja kasvien parissa pystyy tekemään jotain konkreettista esimerkiksi etätyön vastapainona. Monella on ollut myös enemmän aikaa, jota on voinut viettää lähipiirissä, hän jatkaa. Myös some on innostanut puutarhahoitajia vertaistuellaan.

Uudet nuoria aikuisia

Innokkaimmat uudet harrastajat ovat 25 – 35-vuotiaita. Monelle heistä harrastus on uusi ja vienyt mukanaan. Nuoret aikuiset ovat innostuneet erityisesti syötävien kasvien viljelystä, kun taas heitä vanhemmat ikäpolvet arvostavat paljon koristekasveja puutarhassaan, arvioi ikäluokkien eroavaisuuksia Timo Taulavuori. Innostus hyötykasveihin alkoi jo ennen koronaa ja on vahvistunut kahden viimeisen vuoden aikana. Käytännössä tämä näkyi vuonna 2021 siinä, että useat hyötykasvit loppuivat myymälöistä kesken kevään sesongin aikana.

Kuva 1. Eityisesti nuoret aikuiset ovat innostuneet viljelemään hyötykasveja myös kaupungeissa.

Kuva 2. Kolmasosa suomalaisista on käyttänyt aikaisempaan verrattuna enemmän aikaa puutarhassa, mikä näkyy harrastuksen monipuolistumisena.

Lisätietoja:  toimitusjohtaja Timo Taulavuori, 040 745 3005, timo.taulavuori@puutarhaliitto.fi

Kuva: Ilkka Saastamoinen

Tytöt tytöt tytöt -elokuva saa Euroopan ensi-iltansa helmikuussa Berlinalessa, joka on yksi maailman suurimmista elokuvafestivaaleista. Elokuva kilpailee Generation 14plus -kilpasarjassa, joka esittelee nuorista kertovia elokuvia niin nuorelle kuin laajemmallekin yleisölle. Generation 14plus -sarjan voittona on Crystal Bear -palkinto.

Ohjaaja Alli Haapasalo iloitsee elokuvan pääsystä kahden maailman merkittävimpiin kuuluvien elokuvajuhlien kilpasarjoihin:

Tyttöjen sisäiseen maailmaan johdattava Tytöt tytöt tytöt on elokuva nähdyksi tulemisen halusta ja pelosta. Pääosarooleissa nähdään Aamu Milonoff, Eleonoora Kauhanen ja Linnea Leino. He esittävät Mimmiä, Rönkköä ja Emmaa, jotka kokeilevat rajojaan ja haluavat kukin löytää sen, mitä oikeasti ovat.

Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Ilona Ahti ja Daniela Hakulinen, ja tuottaneet Leila Lyytikäinen ja Elina Pohjola.

Maailmanensi-iltansa tammikuussa Sundancessa ja helmikuussa Berlinalessa saava Tytöt tytöt tytöt tulee kotimaan valkokankaille huhtikuussa 2022.

>>> Elokuvan traileri

TYTÖT TYTÖT TYTÖT saa ensi-iltansa 14.4.2022. Elokuvan pääosissa nähdään Aamu Milonoff (Mimmi), Eleonoora Kauhanen (Rönkkö) ja Linnea Leino (Emma). Elokuvan on ohjannut Alli Haapasalo ja sen ovat käsikirjoittaneet Ilona Ahti & Daniela Hakulinen. Tytöt tytöt tytöt -elokuvan on tuottanut Citizen Jane Productions ja sen levittää Nordisk Film. 

SYNOPSIS

Mimmi ja Rönkkö ovat parhaat ystävät, ja tukevat toisiaan ehdoitta. He haluavat elämän olevan suurta seikkailua, täynnä intohimoa ja tunteita. Emma puolestaan on pyhittänyt elämänsä taitoluistelulle ja kulkee menestystä kohti kaiken muun sivuuttaen. Kun nämä kolme erilaista tyttöä tutustuvat, on luvassa lyhyt, mutta päätähuimaava ajanjakso, jolta ei ole paluuta entiseen. Kolmen perjantain aikana tytöt testaavat rajojaan ja piirtävät ääriviivansa uusiksi. Mimmi ja Emma kokevat rakastumisen valtavan voiman, kun taas Rönkkö etsii jotain, mitä ei ole koskaan kokenut: nautintoa.

Lisätiedot, haastattelut:

Tiedottaja Katja Viitalähde-Annala, 050 395 6084,  katja.viitalahde@cestlavie.fi

Materiaalit medioiden käyttöön:

>> Sundance-tiedotteeseen
>> Still-kuvat, traileri: filmikamari.fi/pressit  (tunnus: press, salasana: noutaja)

Näinä pimeinä talvisina iltoina kaipaamme vähän väriä elämään, ja mikä voisi ollakaan parempi tapa ilahduttaa ystäviä illanistujaisissa, kuin tämä värikäs itämaistyylinen Meze-napostelulautanen. Näyttävän Meze-lautasen kokoamisessa kannattaa leikitellä eri väreillä ja päästää luovuus valloilleen!

Värikäs Meze-lautanen 

• Baba Punajuurihummus
• Baba Chilihummus
• Tsatsikia
• Oliiveja
• Kurkkua
• Pitaleipää
• Kirsikkatomaatteja
• Baba Bataattifalafel
• Viinilehtikääryleitä
• Artisokkaa
• Fetajuustoa
• Hunajamelonia
• Viikunoita

Baba Foodsilta löytyy todella kattava valikoima valmiita itämaistyylisiä tuotteita, joita voi käyttää kätevästi sellaisenaan. Toptaste toimituksen ehdoton suosikki on räikeän värinen punajuurihummus!

Suomen ehdokkaat Emblaan on valittu. Tämänkertaiseen pohjoismaiseen Embla-ruokakilpailuun ilmoittautui mukaan yhteensä 370 hakijaa. Hakijoita Suomesta oli lähes 70. Ruoka kiinnostaa sekä puhuttaa ennen näkemättömällä tavalla ja innovatiivisuus kukoistaa. Tämä näkyi selvästi myös hakijoista. Nordic kitchen, pohjoismaalainen keittiö, tunnetaan puhtaista ja raikkaista mauistaan sekä laadukkaista, tuoreista ja turvallisista raaka-aineistaan.  

Ruokamatkailukohdetta Suomesta edustaa Pohjois-Savo ja Kuopion alue, joka on saanut ensimmäisenä alueena Suomessa European Region of Gastronomy -tunnustuksen vuosille 2020-21. Tunnustusta voidaan verrata kulttuuripääkaupunki -titteliin. ERG-tunnustus kehittää myös monipuolisesti kulttuurin ohella gastronomian sekä ruoan ympärille kietoutuvia tapahtumia, ruokamatkailua, maataloutta, koulutusta ja yrittäjyyttä sekä painottaa vastuullisuutta. Kokonaisuus on toteutunut Itä-Suomen ProAgrian & Maa- ja kotitalousnaisten, Savonia AMK:n, Savogrown ja Kuopion Kaupungin hankeyhteistyönä. Mukana kehitystyössä on liki 100 yritystä, tapahtuma­toimijaa, oppilaitosta ja kehittämisorganisaatiota koko maakunnan alueelta. Lisätietoa: www.tastesavo.fi/hankkeet   

Emblan loppukilpailu käydään 11.3.2022 Oslossa. Suomen edustajat kilpailusarjoissa ovat:   

Nordic Food Artisan: Herkkujuustola   
Nordic Food Entrepreneur: Ville Haapasalo / Haapasalon Hatsapurit   
Nordic Food communicator: Satokausikalenteri  
Nordic Food Producer: Voimapapu  
Nordic Food Destination: ERG European Region of Gastronomy Kuopio  
Nordic Food for Children and Youth: Kokkaa kotimaista -kampanja  
Nordic Food for many: Mikaelskolan / Steinerpedagogikens vänner i Västnyland rf.  

Kilpailun valintakriteeristö pohjautuu pohjoismaisuuteen, kestävyyteen, inspiroivuuteen, ainutlaatuisuuteen ja rehtiyteen.  Suomen edustajat kilpailussa esitellään MTK:n verkkosivuilla https://www.mtk.fi/-/embla_ehdokkaat. Osallistujat kaikista kilpailijamaista Embla-kilpailun verkkosivuilla https://emblafoodaward.com/.  Aikaisempia suomalaisia Embla-voittajia ovat Michael Björklund ja Thomas Snellman vuodelta 2017 sekä Ainoa Winery ja Hävikki-Battle/Motiva Oy, Elina Ovaskainen vuodelta 2019.  

Syksyllä 2021 kokonaisuus palkittiin Hungry For Finland ruokamatkailu-kilpailussa kunniamaininnalla. ”Kokonaisuuteen kuuluvat jo olemassa olevien tuotteiden ja tapahtumien lisäksi yksilö- ja ryhmämatkailijoille sopivaa tekemistä sekä monipuolista tapahtumatarjontaa. Pohjois-Savon lähiruokatoimijat ovat jo pitkään tehneet systemaattista yhteistyötä lähiruuan esille nostamiseksi. Yhteistyö on konkretisoitunut hienoiksi tapahtumiksi Euroopan ns. gastronomisen pääkaupungin statuksella vuosina 2020-21. Pohjois-Savon aarreaitta tarjoaa aitoa savolaista gastronomiaa, uudenlaisia elämyksiä ja ruoan ympärille kietoutuvia monipuolisia tapahtumia.” - Hungry For Finland palkinnon perusteissa kerrottiin.

”ERG Juhlavuosi-hankkeessa rakennetaan yritysten yhteistyötä viestien sisällöstä vahvasti samanaikaisesti, jotta matkailijoiden kiinnostus Pohjois-Savon ruokakulttuuriin ja ruokamatkailuun saadaan heräämään. Pohjois-Savon alueen brändäys Euroopan maistuvimpana maakuntana vuosien 2020–2021 aikana onkin näkyvä osa hanketyötä. Yritysten tiiviin yhteistyön tuloksena on syntynyt uusia ruokamatkailutuotteita, joista pääsevät nauttimaan niin yksittäiset matkailijat kuin suuremmatkin seurueet.” - Niina Vänttinen, ERG Juhlavuosi viestintä, Itä-Suomen ProAgria & Maa- ja Kotitalousnaiset.

MKN Ruokaneuvot on koonnut yhteen lähes 80 paikallista perinneherkkua eri puolilta Suomea.  Digitaalisten kirjankansien välistä löytyy reseptejä, mutta myös tarinoita niiden takaa. Kirja on vapaasti luettavissa Maa- ja kotitalousnaisten nettisivuilta.  

Eteläpohjalaista NAURISLEIPÄÄ, eteläsavolaista OHRARYYNIRIESKAA, ROTINARINKILÖITÄ Etelä-Karjalasta, hämäläistä UUNILAHNAA JA PINAATTIMUHENNOSTA, MUSTIKKAMÖLLÖÄ Kymenlaaksosta, RAKKAUSPUUROA Pirkanmaalta, uusmaalaista PIIMÄJUUSTOA, kainuulaisia TEOKSIA, HIRVI-KAALIPATAA Pohjois-Karjalasta, YHDEN MUIKUN KUKKOA Pohjois-Savosta, keskipohjalaista KRENIKKAA, keskisuomalaista MAITOPERUA, satakuntalaista LAPSKOUSSIA, varsinaissuomalaista RUSINAMAKKARAA ja RÖSSYPOTTUA Pohjois-Pohjanmaalta. Nämä kaikki ja monta muuta isoäidin aikaista herkkua esitellään uudenlaisessa keittokirjassa.

Kirjassa kierretään eri maakunnissa tutustumassa kunkin alueen ruokaperinteeseen, kerrotaan tarinoita paikallisista ruoista ja annetaan ohjeita niiden valmistamiseen. Perinnereseptit on muokattu helposti toteutettaviksi ja nykypäivään sopiviksi esimerkiksi kasviksia lisäämällä. Reseptien tarkoitus on innostaa varsinkin nuoria kokeilemaan perinteisiä herkkuja.

Mukana on myös videomateriaalia, joka avautuu suoraan kirjan sivuilta. Kokeillut, toimivat reseptit, tarinat ja videot ovat MKN piirikeskusten ruoka-asiantuntijoiden kokoamia ja tekemiä. Myös suurin osa ruokakuvista on heidän ottamiaan. 

Rauhassa haudutellen

Nykyajan trendinä on tehdä ruokia, jotka valmistuvat mahdollisimman nopeasti ja helposti. Toisaalta muun muassa juureen leipominen on nostanut suosiotaan. Perinneruokien valmistus vie aikaa, mutta välillä ehtii touhuilla muuta.

”Vaikka useiden perinneruokien valmistamisessa saattaa mennä tunteja, ruokaa ei yleensä tarvitse koko ajan olla vahtimassa ja hämmentelemässä. Aikaa kuluu paljon nostatukseen ja haudutukseen. Valmistaminen vaatii enemmän ajankäytön suunnittelua", kirjan toimittanut kehityspäällikkö Marita Suontausta MKN Keskuksesta kertoo.

”Suomalainen ruokakulttuuri on muovautunut idästä ja lännestä tulleista vaikutteista. Aikaisemmin hyvinkin vahvat alueelliset erot ruoissa ja valmistusmenetelmissä ovat aikojen saatossa tasoittuneet. Mutta vielä löytyy maakuntakohtaisia erikoisuuksia. Kannustan kokeilemaan, miltä maistuvat vanhasta suomalaisesta ruokaperinteestä nousevat paikalliset herkut.” 

Isoäitien herkut -digikeittokirja on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Kirja on tarkoitus täydentää myöhemmin, ja toiveena on saada siitä myös painettu versio. 

Linkki kirjaan: 
https://www.maajakotitalousnaiset.fi/www/nettilehdet/isoäitien.herkut/

Toimittaja: Marita Suontausta MKN Keskus ry
marita.suontausta@maajakotitalousnaiset.fi
p. 040 526 4619

Kirjoittajat (reseptit, tarinat, videoiden tekijät): Asta Asunmaa, Anna Kari, Essi Keränen, Henna Kyyrä, Suvi Malin, Mari Mäenpää, Marja Niskanen, Satu Nokkonen, Mirja Pummila, Anna Rinteinen, Katja Rissanen, Outi Penttilä, Hannele Veteli, Niina Vihelä, Maija Willman

Taitto: ProAgria Keskusten Liitto, Graafiset palvelut

Julkaisija: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry

maajakotitalousnaiset.fi/ruokaneuvot

Koirapuiston rakentamisesta Jämsän alueelle on tehty vuosien saatossa useita aloitteita, mutta puisto on tähän asti jäänyt rakentamatta määrärahojen puutteen vuoksi. Elinvoimalautakunta on 27.8.2021 pidetyssä kokouksessa käsitellyt investointiohjelman johon sisältyi esitys määrärahasta koirapuiston rakentamiseksi vuonna 2022.

Koirapuiston lopullista sijaintia ei ole vielä päätetty. Marraskuun alkupuoliskolla järjestettiin kuntalaiskysely, jolla haluttiin selvittää mikä olisi sopiva sijoituspaikka koirapuistolle. Kyselyssä nousi kahdeksi suosikkipaikaksi koirapuistolle Myllymäki ja Jaatilanrinne. Nyt järjestetään toinen kyselykierros, jolla halutaan selvittää kumpi em. sijoituspaikoista saa enemmän kannatusta.

Kyselyyn voi vastata 23.12 asti. Linkki kyselyyn: https://query.eharava.fi/3749

Lisätietoja antaa:

kaupunginpuutarhuri Mia Järvinen, mia.jarvinen@jamsa.fi, p. 040 484 9323

Jouluostokset kuusesta lähtien hoituvat näppärästi pyörällä, Pyöräliitto muistuttaa. Silti monen kuormapyörälainaamon toiminta loppuu kesään, vaikkei tavaroiden liikuttelu katso vuodenaikaa, pyöräilystä puhumattakaan.

Jouluryysis on perinne, josta moni mielellään luopuisi. Kauppojen tungoksen lisäksi julkisten kulkuvälineiden ruuhkat ja autojen parkkiprobleemat ovat omiaan koettelemaan joulumieltä. Mutta minkäs teet, kun lahjat, ruuat ja kuusi on hankittava? Pyöräliitolla on ratkaisu: ota pyörä alle.

Useimmat joulunkin ostokset kulkevat tavallisella pyörällä tarakalla, korissa tai laukuissa. Isompiin hankintoihin toimivin ratkaisu on tavarapyörä tai peräkärry, joilla on mahdollista  kuljettaa suuremmatkin kantamukset pienellä vaivalla. 

“Jos ajatus ihmismassoista saa hikikarpalot otsalle, anna itsellesi hengähdystauko ja kokeile stressittömämpää ja koronaturvallista vaihtoehtoa jouluostoksille. Pieni hetki pyöräilyä joulukiireiden lomassa antaa aikaa omille ajatuksille ja raitista ilmaa keuhkoille”, suosittelee Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

Kuormapyörien lainausmahdollisuus ympärivuotiseksi

Myös monet kaupungit, kierrätyskeskukset ja esimerkiksi kirjastot lainaavat tavarapyöriä kuntalaisten ja asiakkaiden käyttöön. Kuormapyöriä on mahdollista kysyä lainaksi niin ikään erilaisilta järjestötoimijoilta: esimerkiksi Turussa jouluostoksille voi lähteä Turun Pyöräilijöiden Turporaattori-tavarapyörän kera, Jyväskylässä Jyväskylän pyöräilyseuran lastipyörällä ja Kuopiossa Kuopion kaupungin taakkapyörälainaamon sähköavusteisella pitkäperäpyörällä.

Harmittavan moni kuormapyörien lainaaja näyttää kuitenkin laittaneen pyörät parkkiin talveksi, vaikka eihän tavaroiden kuljettelu katso vuodenaikaa, pyöräilystä puhumattakaan. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus ja Joensuun kaupunginkirjasto lainaavat kuormapyöriä ainoastaan kesällä. Myös jyväskyläläinen Lastipyörälainaamo on sulkenut ovensa talveksi. Helsingissä HKL:n yhteiskäyttöisten sähkökuormapyörien pilottiprojekti päättyi sekin harmillisesti lokakuussa ennen jouluostoskauden alkua.

“Erityisesti sähköavusteiset tavarapyörät ovat erinomaisia välineitä isompien kuormien ja lasten kuljettamiseen myös talvella. On harmillista, että osa toimijoista kokee toisin ja makuuttaa arvokkaita pyöriä varastossa“, Pyöräliiton Koistinen kummastelee. 

Uusi koko perheen perinne: joulukuusi kotiin pyöräillen

Joulukuusen haku torilta on monessa perheessä odotettu tapahtuma. Omalla autolla vaarana on tosin juuttua jouluruuhkaan.

Sen sijaan kuusenhakuun pyörällä voi turvallisin mielin osallistua on koko perhe: pienemmät lapset mahtuvat kuusen kanssa vaikka samaan kuormapyörän kyytiin ja isommat voivat seurata omilla pyörillä perässä. Tämän modernin “rekiretken” siivellä on helppo heittää hyvästit myös joulustressille.

Jos kuormapyörä on omiin tarpeisiin turhan järeä menopeli, niin peräkärryllä, pyöräkoreilla, -tarakoilla ja sivulaukuilla saa tavallisestakin pyörästä pätevän kuljetusvälineen jouluostoksille. Ohjaustangosta heiluvat muovikassit on syytä sen sijaan unohtaa, sillä ne tekevät pyörästä epävakaan ajettava ja ne voivat myös jäädä vaarallisesti etupyörän pinnojen väliin, Pyöräliitto muistuttaa.

Kuvat:

Kuusi ja muut jouluostokset satulaperspektiivistä: https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/473/images/pyorailytalvi/kuusi-ja-muut-jouluostokset-satulaperspektiivista.-.jpg Kuva: Matti Koistinen

Joulukuusiostoksilla: https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/473/images/pyorailytalvi/joulukuusi-ostoksilla.jpg 

Kuva: Tomi Lapinlampi

Kuvia saa vapaasti käyttää aiheeseen liittyvien juttujen yhteydessä. Kuvien kuvaajat on mainittava.

Lisätietoja:

Matti Koistinen, toiminnanjohtaja
Pyöräliitto ry
matti.koistinen@pyoraliitto.fi
p. 044 279 5588

Kuusi, koristeet ja kynttilät tekevät monessa kodissa joulun. Ennen pyhiä juhlan viettoon valmistaudutaan joulusiivouksella. Juhlakausi näkyy vakuutusyhtiöissä. LähiTapiola kokosi keinoja, kuinka ehkäistä harmillisia yllätyksiä jouluna.

Me käymme joulun viettohon taas kuusin, kynttilöin. Koristeet kaivetaan kaapeista, joulukuusi saa oman paikkansa. Ennen aattoiltaa kodeissa käy hyörinä, kun asuntoa valmistellaan jouluun.

Arjen vaihtuminen juhlaan näkyy myös vakuutusyhtiöissä. Kävimme läpi LähiTapiolan kotivakuutuksesta viime vuosina korvattuja vahinkoja, jotta niihin nyt osattaisiin varautua ennalta ja vältyttäisiin harmillisilta yllätyksiltä jouluna.

1. Joulusiivouksessa voi tippua telkkari tai muu arvokas tavara

Moni kokee, ettei joulu voi tullakaan, ellei kotia ole ensin puunattu juhlakuntoon. Liikaa siivousvimmaa kannattaa kuitenkin hillitä – paitsi omaksi iloksi – myös harmillisten vahinkojen välttämiseksi. LähiTapiola on korvannut viime joulukausina kymmeniä rikkoutumisvahinkoja, joissa televisio tai esimerkiksi tietokoneen näyttö on tippunut siivouksen yhteydessä. Tarkastelimme siivousvahinkoja joulunaluspäivistä uuteenvuoteen.

- Imurin letku tai johto saattaa yllättävän helposti jäädä kiinni telkkarin reunaan ja kaataa sen kumoon. Laite voi myös tippua tasolta, kun huonekaluja siirrellään, tai siivooja itse osuu siihen. Myös esimerkiksi mopin pää voi osuessaan rikkoa ruudun, kertoo jouluajan vahinkoihin perehtynyt projektijohtaja Antti Määttänen LähiTapiolasta.

Siivouksen tuoksinassa lattialle voi tippua myös esimerkiksi pöytävalaisin tai puhelin. Laajasta kotivakuutuksesta korvataan yllättäviä ja ennalta-arvaamattomia rikkoutumisvahinkoja, kun vakuutukseen kuuluu rikkoutumisturva.

- Siivousvahinkoja tapahtuu tietysti ympäri vuoden, mutta näin jouluna niiltä soisi säästyvän, jotta esimerkiksi Lumiukon ja joulurauhan julistuksen pystyy katsomaan ehjästä televisiosta, sanoo Määttänen.

2. Kuusi voi kaatua tai aiheuttaa kosteusvahingon

Ennen joulupuun hankkimista on hyvä varmistaa, että sille ajateltu paikka on sopivan suojaisa ja kuusenjalka toimii varmasti, kuten aiempina vuosina. LähiTapiolalle on ilmoitettu joulu-tammikuun välillä viime vuosina lukuisia joulukuusen siirtämisestä tai kaatumisesta aiheutuneita vahinkoja. Kuusi on hyvä sijoittaa kotona sellaiseen paikkaan, ettei se jää kulkureiteille, eikä esimerkiksi kaatuessaan riko ympärillä olevaa irtaimistoa.

Kasteluveden lattialle aiheuttamia vahinkoja sattuu yllättävän paljon.

- Jos kuusi pääsee kaatumaan huomaamatta tai kuusenjalka yllättäen päästää vedet läpi, voi kosteus aiheuttaa lattiapintaan vaurioita, ellei vahinkoa huomata vielä samana päivänä. Jos siis harkitsee esimerkiksi uudeksivuodeksi sukuloimaan lähtemistä, voi jo ennalta miettiä, kannattaako kuusta enää jättää yksin vesiastiassa, sanoo Määttänen.

- Kosteusvahinkoja voi pyrkiä ehkäisemään myös laittamalla kuusen tai kuusimaton alle muovialustan, ja yleensäkin tarkistamalla silloin tällöin, että kaikki on oksien alla kunnossa.

3. Elävä tuli on kaunis, mutta ole varovainen joulunakin

Kynttilät ja ulkotulet tuovat valoa ja tunnelmaa jouluaikaan. Moni haluaa loihtia niillä erityisen valaistuksen joulusaunaan tai pihamaalle. Avotulen kanssa kannattaa kuitenkin muistaa varovaisuus myös juhlan keskellä. Kynttilöistä saa vuosittain alkunsa useita vakavia tulipaloja, ja pelastustoimen mukaan niissä menehtyi viime vuonna neljä henkilöä.

- Jos kynttilästä karannut roihu huomataan heti, se saatetaan saada tukahdutetuksi esimerkiksi sammutuspeitteellä. Siksi avotulta kannattaakin polttaa vain sellaisessa tilassa, jossa on ihmisiä ja tulta voidaan pitää silmällä. Jos kynttilöitä on viety esimerkiksi saunalle, ne on syytä sammuttaa viimeistään siinä vaiheessa, kun saunominenkin loppuu.

LähiTapiolan kotivakuutuksesta korvataan vuosittain kymmeniä kynttilöistä ja ulkotulista aiheutuneita palovahinkoja. Moni niistä on onneksi verrattain pieni, kuten tekstiileihin tai pöytäpintoihin rajautunut, mutta silloin tällöin tuli tekee pahempaa tuhoa. Kaikkiaan avotuli voi yllättää monella tavalla.

- Tietoomme on viime vuosina tullut useampia sellaisia vahinkoja, joissa kannettavan tietokoneen kannen takana pöydällä ollut tuikku on polttanut näyttöön reiän. Pienikin liekki voi siis aiheuttaa yllättävää vahinkoa, eikä altistumisajan tarvitse olla kovin pitkä, kertoo Määttänen.

Jos kotona tai vapaa-ajan asunnolla sattuu joulun aikaan vahinkoja, kiinteistön ja irtaimiston vahinkoja voidaan korvata kotivakuutuksesta. Laajimmat kotivakuutukset kattavat myös äkilliset irtaimiston rikkoutumiset. LähiTapiolan kotivakuutuksista voi lukea lisää täällä.

Lisätietoja:

Antti Määttänen, projektijohtaja, LähiTapiola, 0400 568 588, antti.maattanen@lahitapiola.fi

Anna-Mari Hänninen, viestintäasiantuntija, LähiTapiola, 050 546 6493, anna-mari.hanninen@lahitapiola.fi

Pyöräilykuntien verkosto on valinnut vuoden 2021 pyöräilykunnaksi Järvi-Suomen sydämestä löytyvän Puumalan. Puumalan saaristoreitti yhdistettynä kattavaan palveluverkkoon tarjoaa loistavat puitteet niin pyörämatkailijoille kuin alueen asukkaille. Puumala on erinomainen esimerkki siitä, mitä saumattomalla yhteistyöllä kunnan ja paikallisten yritysten välillä voidaan saada aikaan pienessäkin maalaiskunnassa. 

Puumalaan on kehittynyt viimeisen viiden vuoden aikana yksi Suomen vetovoimaisimmista pyörämatkailureiteistä, ja sen myötä koko alueen pyöräilyolosuhteet ovat parantuneet. Pyöräilyn edistäminen nähdään kunnan elinvoiman kannalta tärkeänä asiana ja siihen ollaan valmiita panostamaan. Puumalassa pyöräilyn edistämisen potentiaali on tunnistettu monella eri tasolla ja se näkyy poliittisessa päätöksenteossa. 

''Parhaillaan on valmistumassa kantatie 62:n pyöräliikenteen yhteystarveselvitys Mikkelin ja Puumalan välillä. Selvityksessä tarkastellaan muun muassa pyöräilyn liikenneturvallisuutta, vaihtoehtoisia reittejä erilaisille pyöräilijäryhmille ja pyörätyypeille, sekä yhtenäisiä opastuskäytäntöjä. Tammikuussa valmistuu Puumalan taajaman ja satama-alueen yleissuunnitelma. Siinä on yhtenä painopisteenä ollut myös pyöräilyn helpottaminen ja sitä kautta pyöräilyn lisääminen tiiviissä taajamassamme'', kertoo tekninen johtaja Kimmo Hagman. 

Saumaton yhteistyö ja vuoropuhelu avaintekijöitä menestykseen 

Järvi-Suomen upeat maisemat, sinisenä liplattava vesi ja tuulessa humisevat koivut - voiko parempaa pyöräilijä toivoa. Täydellisen kokemuksesta tekee, kun tarjolla on viimeiseen saakka hiottu palveluverkosto, jossa pyöräilijä pääsee nauttimaan paikallisen ravintolan antimista, huoltamaan pyöränsä tai lepäämään ajopäivän päätteeksi. Tunnelmalliset pyörälautat ja vilkkaasti liikennöivä lossi pitävät huolen siitä, että vesiosuuksien ylittäminen on sujuvaa ja matkanteko helppoa. Puumalan alueen yrityksille pyöräilijät ovat tärkeä asiakasryhmä, ja yritykset ovatkin lähteneet innolla mukaan pyörämatkailun kehittämiseen. Tämä näkyy tasaisesti levittyvänä palveluketjuna koko 60 kilometrin pituisen saaristoreitin varrella. Osa alueen yrityksistä on saanut ensimmäisten joukossa myös Welcome Cyclist -tunnuksen, jota voivat hakea pyöräily-ystävällisiksi palvelujaan muokanneet matkailualan yritykset.

''Puumalan Saaristoreitti on ollut käytössä nyt viiden vuoden ajan. Ensimmäisenä kesänä pyörälautan käyttäjiä oli noin 1 000 ja kesällä 2021 jo yli 2 800. Saaristoreitillä polkijoita oli vuonna 2020 yhteensä noin 4 300, sillä reitin voi polkea myös osissa. Pyöräilyn trendi on vahvasti nouseva ja tähän on reagoitu pidentämällä pyörälautan liikennöintikautta ja huippusesongin vuoroja lisäämällä'', kertoo Visit Puumalan matkailu- ja markkinointiasiantuntija Jasu Mannonen. 

Puumalan menestyminen pyörämatkailukohteena on ennen kaikkea hyvin toimivan yhteistyön tulosta. Pyöräilijöille toteutetuissa kyselyissä kiitosta keräävät niin reitin varrelle sijoittuvat yritykset kuin pyöräilyolosuhteet. Kokonaisarvosana on korkea ja palautetta saaneita kehityskohteita korjataan. Pyöräväylien kunnossapitoon on panostettu ja myötävaikutettu suunnitelmallisesti. ’’Puumalassa on korjattu pitkät tieosuudet, joilla huono päällyste teki aiemmin pyöräilystä epämiellyttävää ja aiheutti pyöräilijöissä turvattomuutta’’, Mannonen summaa. 

Pyöräilyn edistäminen on tuloa, ei menoa

Puumalan vahva sitoutuminen pyöräilyn edistämiseen näkyy jatkuvina pyöräliikenteen investointeina, jotka kohdistuvat sekä kunnan pyöräilyolosuhteiden parantamiseen että pyörämatkailun kehittämiseen. Keskeiset kulkuväylät ovat hyvässä kunnossa ja katuverkon talvihoidon taso pidetään korkealla, jotta pyörällä pääsisi kulkemaan vaivattomasti ympäri vuoden. Suunnittelussa huomioidaan eri ikäiset liikkujat, ja Puumalalle myönnettiinkin vuonna 2021 Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustus. Puumalassa pyöräilyn panostaminen nähdään ennen kaikkea tulona, ei menona.  

Ympäri Puumalan kuntaa sijoitetut pyöränhuoltopisteet palvelevat niin pyörämatkailijoita kuin paikallisia. Pyöräreittien opastukseen ja pyöräpysäköintiin on kiinnitetty viime vuosina yhä enemmän huomiota. Pyöräreittiverkoston inklusiivisuus näkyykin haastavuudeltaan ja pituudeltaan erilaisina reittivaihtoehtoina, ja lisää reittejä kehitetään koko ajan. Myös sähköpyörien hyvä saatavuus osuuskuntapohjaisen Saimaa Bikes -pyörävuokraverkoston kautta on parantanut pyöräilyn saavutettavuutta eri käyttäjäryhmissä. Yritysten lisäksi pyöräilyn kehittämistä tukee aktiivinen yhteistyö muiden Saimaan alueen kuntien ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön kanssa. Tapahtumayhteistyötä tehdään Saimaa Cycle Tourin suuntaan, ja jälleen ensi kesänä yli tuhat pyöräilijää polkee Saimaata kiertäen Puumalan halki valoisassa kesäyössä 8.-9.7.2022.

''Puumala on loistava esimerkki siitä, kuinka pienen maalaiskunnan alueella voidaan kehittää toimintaa, jonka hyödyt tulevat moninkertaisina takaisin. Pyörämatkailuun panostaminen tuo pyöräilyä näkyväksi koko kunnan alueella ja osoittaa, että pyöräilyolosuhteisiin investointi on kannattavaa. Tyypillisesti olosuhteiden parantuessa myös yhä useampi paikallinen asukas valitsee pyörän kulkumuodokseen'', iloitsee Pyöräilykuntien verkoston pyöräilyn edistämisen koordinaattori Tuija Mikkonen.

Vuoden pyöräilykunta -tunnustus on myönnetty vuodesta 1991 alkaen esimerkillisestä työstä pyöräilyn edistämiseksi ja sen turvallisuuden parantamiseksi. Tunnustuksen myöntää Pyöräilykuntien verkosto ry pyöräilijöiltä tulleiden ehdotusten perusteella. Vuonna 2020 palkittiin Oulun kaupunki.

Lisätietoa: 

Tuija Mikkonen, pyöräilyn edistämisen koordinaattori, Pyöräilykuntien verkosto
tuija.mikkonen@poljin.fi, 040 7586 535

Jasu Mannonen, matkailu- ja markkinointiasiantuntija, Visit Puumala
jasu.mannonen@puumala.fi, 050 562 0706

Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen kumppaneita kiinnostaa erityisesti hankkeen tuoma kansainvälinen näkyvyys. Lahjoituksilla on suuri merkitys hankkeelle ja koko alueen elinkeinotoiminnalle – niiden avulla varmistetaan Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen valmistuminen, edistetään alueen matkailua ja viedään suomalaista kulttuuria maailmalle.

Suomen seitsemästä UNESCO-maailmanperintökohteesta kaksi sijaitsee kokonaan tai osittain Keski-Suomessa: Petäjäveden vanha kirkko ja Unesco-suojeltu Struven ketjun mittauspiste Oravivuorella. Tuleva Keski-Suomen maailmanperintökeskus esittelee Petäjäveden vanhan kirkon ja Struven kolmiomittausketjun historiaa pysyvässä ympärivuotisessa näyttelyssä.

Hanke hakee paraikaa kumppanikseen yrityksiä, joille alueen matkailun edistäminen ja suomalaisen kulttuurin vieminen maailmalle on tärkeää. “Kumppanuus on hieno tapa varmistaa, että jälkipolvet ja matkailijat ympäri maailman saavat tutustua näihin Keski-Suomen aarteisiin”, maailmanperintökoordinaattori Ulla Mikkanen Maanmittauslaitokselta muistuttaa.

UNESCOn maailmanperintöluetteloon pääseminen vaikuttaa positiivisesti kohteisiin ja koko ympäröivään alueeseen. Maailmanperintökohteet saavat kansainvälistä tunnustusta ja mainetta ympäri maailman, mikä lisää mahdollisuuksia markkinoida koko aluetta ja sen mahdollisuuksia.

“Arvokkaan perinnön säilyttämisen lisäksi kumppaniyritykset saavat näkyvyyttä Keski-Suomen maailmanperintökeskuksessa, verkkosivuillamme ja sosiaalisen median kanavissa, minkä kautta tavoitetaan sekä alueen asukkaat, kotimaan matkailijat ja kansainväliset matkailijat”, kertoo Petäjäveden vanhan kirkon säätiön puheenjohtaja Hanna Hautamäki. Hienoja yhteistyömahdollisuuksia ovat myös yrityksen asiakkaille räätälöidyt vierailut Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen ja Petäjäveden vanhalle kirkolle. 

Osallistuminen hankkeseen tuo lahjoittajille myös verohyötyä, sillä Verohallinto on nimennyt vanhan kirkon säätiön vähennyskelpoisen rahalahjoituksen saajaksi vuosiksi 2019–2023. Lahjoitukset 850 eurosta aina 50 000 euroon asti ovat vähennettävissä veronalaisesta tulosta.

Ihmiskunnan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen koetaan arvokkaaksi

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen vieraili Petäjäveden vanhalla kirkolla syksyllä. Kirkon alkuperäisen tunnelman palauttaminen ja säilyttäminen on hankkeessa tärkeä tavoite. Kun lipunmyynti ja lahjatavarakauppa siirretään Petäjäveden vanhasta kirkosta uuteen Keski-Suomen maailmanperintökeskukseen, saadaan kirkko pyhitettyä kokonaan alkuperäiselle tarkoitukselleen. Toteutuessaan Keski-Suomen maailmanperintökeskus luo sekä edellytykset jatkuvaan maailmanperintöaatteen jakamiseen että kahden Unesco-listalla olevan kohteen tunnettuuden lisäämiseen.

Hankkeen kummeina toimivat museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen ja Visit Jyväskylä Regionin matkailujohtaja Susanne Rasmus. Tukensa hankkeelle on antanut myös Petäjäveden vanhan kirkon hoitokunta, johon kuuluu edustajia Museovirastosta, Kirkkohallituksesta, Jyväskylän yliopistosta, lähiseudun asukkaista, Petäjäveden seurakunnasta ja kunnasta, vanhan kirkon säätiöstä sekä ELY-keskuksesta. 

Hankkeen suojelijaksi on lupautunut Petäjäveden seurakunnan entinen kirkkoherra Seppo Ojala. Viimeisinä työvuosinaan Ojala oli mukana perustamassa matkailuhanketta, joka tänä päivänä mahdollistaa Keski-Suomen maailmanperintökeskuksen rakentumisen. “Hanke on koko Keski-Suomen yhteinen. Kehotan kaikkia osallistumaan Petäjäveden vanhalla kirkolla sukupolvia jatkuneeseen työhön”, Ojala kannustaa.

UNESCOn maailmanperintöluetteloon valitut kohteet ovat arvokkaita ja ainutlaatuisia perintökohteita, joiden suojelu on erityisen tärkeää ihmiskunnan kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymiselle. Maailmanperintöluetteloon pääseminen edellyttää, että kohde on inhimillisen luovuuden mestariteos tai poikkeuksellisen merkittävä todiste olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista.

Petäjäveden vanha kirkko liitettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 1994 skandinaavisen talonpoikaisarkkitehtuurin ja hirsirakentamisen ainutlaatuisena merkkiteoksena. Struven kolmiomittausketju otettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 2005, ja se edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä.

Petäjäveden vanhassa kirkossa käy vuosittain noin 14 000 vierailijaa kotimaasta ja ulkomailta, ja Struven ketjun Suomen pisteissä noin 12 000 kävijää. Petäjäveden vanhan kirkon opastustoiminnasta ja maailmanperintöyhteistyöstä vastaa Petäjäveden vanhan kirkon säätiö. Kolmiomittausketjun pisteitä hallinnoi Maanmittauslaitos.

Keski-Suomen maailmanperintökeskushankkeessa ovat mukana Museovirasto, Maanmittauslaitos, Petäjäveden kunta, Petäjäveden seurakunta, Petäjäveden vanhan kirkon säätiö ja kirkkohallitus. Hanke on saanut maaseuturahaston tukea Leader Vesuri-ryhmän kautta.

Lisätietoja
Katriina Holm
Hankepäällikkö, Unescon maailmanperintökohde Petäjäveden vanha kirkko

+ 358 40 480 6396, katriina.holm@petajavesi.fi

https://petajavesioldchurch.fi/keski-suomen-maailmanperintokeskus/ 
www.petajavedenvanhakirkko.fi
www.maanmittauslaitos.fi/struvenketju

Kuvamateriaali

https://drive.google.com/drive/folders/11NHUcOVxwAD2lgmLeC6RU3mavHDaYOs-?usp=sharing 

YK:n erityisjärjestö Unesco on lisännyt kaustislaisen viulunsoiton ja siihen liittyvät käytännöt ja ilmaisut ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Luetteloon lisääminen tapahtui Pariisissa, Unescon päämajassa pidetyssä komitean kokouksessa, jota on seurattu Kaustisen seudulla lukemattomien silmäparien voimin tiistaiaamupäivästä saakka. Varmaa tietoa päätöksen ajankohdasta kun ei ole etukäteen ollut tiedossa, vaan jännitys säilyi viimeiseen saakka komitean kokouksen kestäessä useita päiviä.

Komitea teki päätöksen kaustislaisen viulunsoiton lisäämisestä luetteloon 15.12.2021 klo 15.50. Suomen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon kaustislainen viulunsoitto on lisätty vuonna 2017 ja Unescon päämajaan hakemus lähti Opetus- ja kulttuuriministeriöstä 25.3.2020.

Aineettomalla kulttuuriperinnöllä, eli elävällä perinnöllä tarkoitetaan käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoa ja taitoja, jotka yhteisöt ja ryhmät tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään ja jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Muita esimerkkejä elävästä perinnöstä Suomen kansallisesta luettelosta ovat mm. suomalainen saunakulttuuri ja suomenhevosiin liittyvä tietotaito. ”Kaustislainen viulunsoitto on erittäin hyvä esimerkki voimakkaasta ja yhteisöllisestä elävästä perinnöstä. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon pääseminen on valtavan hieno tunnustus ja mahdollisuus sekä Kaustisen seudulle, että koko suomalaiselle kansanmusiikkikentälle”, iloitsee Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki.

Tunnustusta esimerkillisestä hakemuksesta

Unescon arviointiryhmä on jo marraskuussa suosittanut kaustislaisen viulunsoiton hakemuksen hyväksymistä luetteloon ja antaa kiitosta erityisesti yhteisön osallisuudesta hakemusprosessissa ja esitettyjen suojelutoimien kokonaisuudesta. Vuosittain muutama hakemus valitaan esimerkillisen hyviksi hakemuksiksi, ja tänä vuonna arviointiryhmä esitti kaustislaisen viulunsoiton hakemusta tähän joukkoon.

Itse hakemuksen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on jättänyt Opetus ja kulttuuriministeriö Suomen valtion edustajana, mutta hakemuksen valmistelussa ovat käytännössä olleet mukana Museoviraston ja Kansanmusiikki-instituutin lisäksi monet paikalliset yhdistystoimijat. Kansanmusiikki-instituutti ry on myös ensimmäinen suomalainen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista koskevaan yleissopimukseen akkreditoitu eli neuvoa-antava kansalaisjärjestö.

Kaustisen seudusta elävän perinnön seutu

Liikkeellepanevana voimana hakemuksen tekemisessä sekä paikallisella että kansallisella tasolla on ollut halu turvata perinteen jatkuvuus - onhan kyseessä alueella katkeamattomana useamman vuosisadan aikana jatkunut voimakas ja alueelle tunnusomainen perinne. Viulun ja sen säestyssoittimien soittamisen, kansantanssien tanssimisen ja vaikkapa soitinten rakentamisen ja korjaamisen taidot ovat Kaustisen seudulla kulkeneet taitajalta toiselle luontevasti yhtä hyvin arjessa kuin juhlassakin. Kyseessä on millä mittapuulla hyvänsä tarkasteltuna hyvä esimerkki suomalaisesta elävän perinteen ilmiöstä sekä kansallinen ylpeydenaihe.

”Olemme valtavan ylpeitä ja iloisia seudullamme voimakkaana elävän yhteisöllisen perinnön saamasta tunnustuksesta. Unescon luetteloinnin myötä elävän perinnön painoarvo kasvaa selvästi esimerkiksi alueen markkinoinnissa, hanketoiminnassa sekä alueellisissa strategioissa. Pyrimme siihen, että Kaustisen seutu tunnetaan pian maailmallakin elävän perinnön seutuna”, sanoo Petri Jylhä, Kaustisen seutukunnan kehittämisjohtaja.

Perinteen jatkuvuus tänään nojaa niin lasten ja nuorten kuin työikäistenkin perinteen vaalimiseen, johon voi soittamisen, tanssimisen ja laulamisen lisäksi osallistua lukemattomilla muilla tavoilla, esimerkiksi osallistumalla tai järjestämällä tapahtumia ja harrastustoimintaa. Unescon luetteloon pääseminen lisää kaustislaisen viulunsoiton osaksi elävän perinteen maailmanlaajuista kirjoa - ja samaan ryhmään esimerkiksi tangon, espanjalaisen flamencon tai vaikkapa belgialaisen olutkulttuurin kanssa.

Kaustisen seutukunnassa Unesco luettelointi nähdään kasvun ja elinvoiman merkkinä samaan tapaan kuin alueen uusiutuvan energian suurhankkeet. Kaustisen seutukunta pyrkii hanketoiminnan sekä aluemarkkinoinnin kautta tukemaan aineettoman kulttuuriperinnön jatkuvuutta ja kestävää käyttöä ja auttamaan alueen yrityksiä ja toimijoita sen kiistattoman matkailu- ja brändiarvon hyödyntämisessä. Esimerkiksi Kaikuma -hankkeen pyrkimyksenä on vahvistaa toimijakenttää kehittämällä kulttuurimatkailun arvoketjuja sekä luoda ja pilotoida uudenlaisia matkailutuotteita aineettoman perinnön teemoissa.

Lisää aiheesta: - https://kaustislainenviulunsoitto.fi/ - https://kaustislainenviulunsoitto.wordpress.com/

- https://www.facebook.com/elavaperinto

- Seuraa meitä:

- https://www.facebook.com/kaustisenseutu

- #elävänperinnönseutu

Lisätietoja:

Tytti Pohjola, projektipäällikkö

+358401821989

tytti.pohjola@kaustisenseutukunta.fi

kuva: Lauri Oino

Tiedote 17.12.2021
Julkaisuvapaa heti

Valtakunnallinen Joulupostia ikäihmisille -kampanja keräsi peräti 110 000 joulukorttia kotihoidon ja asumispalveluiden ikääntyneille asiakkaille. Monelle ikäihmiselle joulutervehdys oli ainoa laatuaan.

Luovan välittämisen yhteisö Siskot ja Simot järjesti yhteistyökumppaneineen Joulupostia ikäihmisille -kampanjan 8.–7.12.2021 jo yhdeksättä kertaa. Korttikeräykseen osallistui 113 paikkakuntaa etelän Inkoosta pohjoisen Utsjoelle.

Kampanja järjestettiin toista kertaa maanlaajuisesti. Tavoitteena oli kerätä 90 000 joulukorttia ilahduttamaan ikäihmisiä – etenkin heitä, joilla hyvän joulun toivotukset ovat niukassa. Muutamille paikkakunnille kortteja kertyi lopulta niin paljon, että niitä on riittänyt jaettavaksi myös senioritaloihin, vammaisten asumisyksiköihin sekä terveyskeskusten vuodeosastoille. Kortteja on lähetet­ty monilta kampanjaan osallistuneilta paikkakunnilta myös naapurikuntiin, jotka eivät ehtineet ilmoittautua mukaan keräykseen.

– Tiedämme, että osalla ikääntyneistä ei ole lähiomaisia, ja kampanjan avulla voidaan muistaa myös heitä. Lähetettyjen joulukorttien määrä ja kampanjasta saamamme palaute kertoo siitä, että ihmiset haluavat ilahduttaa tuntemattomia lähimmäisiä, kokea yhteisöllisyyttä sekä antaa ja saada joulumieltä, Siskojen ja Simojen toiminnanjohtaja Eero Väisänen sanoo.

Vaikka kortti kulkeutui tuntemattomalta tuntemattomalle, joulutervehdyksiä tehtiin tunteella ja henkilökohtaisesti. “Voi kun tietäisin sinun nimesi”, luki erään pienen lapsen tekemässä joulukortissa. Kortti on koskettanut syvästi myös saajiaan ja moni ikääntynyt on asettanut kortin näkyvälle paikalle.  

– Saimme seniorikeskukseemme suuren määrän joulukortteja, joiden vastaanotto oli koskettava. Eräs asiakas liikuttui silminnähden lapsen tekemästä kortista ja painoi sen rintaansa vasten. Kyyneleet tulivat meillä molemmilla silmäkulmiin, kuvailee Helsingin Kustaankartanon seniorikeskuksen kulttuuriohjaaja Emilia Högström.

Kampanjan suojelija tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui myös puolisonsa Jenni Haukion kanssa korttikeräykseen.

Joulupostia ikäihmisille -kampanjan yhteistyökumppaneita olivat 113 paikkakunnan lisäksi Kuntaliitto, Kansalaisopistojen liitto, Kansalaisareena ja Suomen 4H-liitto.

Lue lisää kampanjasta ja sen tuloksista: siskotjasimot.fi/joulupostia

Lisätiedot:

Siskot ja Simot ry, toiminnanjohtaja Eero Väisänen eero.vaisanen@siskotjasimot.fi / 0505453145
Siskot ja Simot ry, kampanjakoordinaattori Nonna Lemola-Palm nonna.lemola-palm@siskotjasimot.fi / 044 244 3267

Metsähallitus on tehnyt sopimukset Suomussalmen ja Hyrynsalmen kuntien kanssa vapaan kelkkailun alueen perustamisesta Emäjoen varteen kuntien rajalle. Pitkään odotettu ja suunniteltu hanke toteutuu tämän talven aikana. Sopimusneuvotteluissa on kuultu sidosryhmiä. Tavoitteena on, että alue saadaan käyttöön tammikuussa.

Suomussalmen kunta ja Suomussalmen Kelkkailijat ry tekivät vapaan kelkkailun alueesta esityksen Metsähallitukselle. Alueesta ja alueen rajauksista on käyty yhdessä neuvottelut Metsähallituksen ja Hyrynsalmen kunnan kanssa joulukuun alkupuolella. Alueiden kaksivuotinen käyttöoikeussopimus allekirjoitettiin perjantaina 10.12.2021. 

”Kelkkailualue on keskimäärin kuusi kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä leveä ja se on kooltaan 1340 hehtaaria. Alue sijaitsee Hallan itäpuolella ja se rajautuu moottorikelkkauraan, teihin ja Suomussalmen puolella lähelle Emäjokea. Rantaan asti sitä ei tulla turvallisuussyistä ulottamaan.”, kertoo tiimiesimies Ulla Lehtonen Metsähallituksesta.

”Alueen tarkka rajaus ja säännöt julkaistaan ennen käyttöönottoa Suomussalmen ja Hyrynsalmen kuntien nettisivuilla ja Suomussalmen Kelkkailijat ry:n nettisivuilla. Käyttöönottoa varten on vielä valmisteluja tehtävänä mm. aluekartat, ohjeet käyttäjille ja turvallisuussuunnitelma. Kunnat jatkavat valmisteluja moottorikelkkayhdistyksien ja Metsähallituksen kanssa. Tavoitteena on, että alue saadaan käyttöön tammikuussa. Tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. ”, toteaa tekninen johtaja Niina Kinnunen Suomussalmen kunnasta.

Kunnat vastaavat alueen merkitsemisestä ja opastamisesta. Käytännöntoimenpiteitä tehdään yhdessä Suomussalmen Kelkkailijat ry:n ja Hyrynsalmen Moottorikelkkailijat ry:n kanssa. Alueen käyttäjät vastaavat sääntöjen ja annettujen ohjeiden noudattamisesta. Suomussalmella Suomussalmen Kelkkailijat ry huolehtii kelkkaurien kunnossapidosta. Kunnossapitokustannuksia katetaan vapaaehtoisilla jäsenmaksuilla, kannatusmaksuilla ja kunnan avustuksella. Talkootyönä on tehty mm. kelkkauramerkkejä ja raivauksia. 

Lisätietoja:
Metsähallitus Metsätalous Oy, tiimiesimies Ulla Lehtonen p. 040-7537372
Metsähallitus Kiinteistökehitys, maankäyttöesimies Timo Orre p. 0400- 454190
Suomussalmen kunta, tekninen johtaja Niina Kinnunen p. 044 777 3380
Suomussalmen Kelkkailijat ry, pj. Tomi Holappa p. 0400 476 486
Hyrynsalmen kunta, rakennusmestari Jouni Romppainen p. 044 710 4421
Hyrynsalmen Moottorikelkkailijat ry, pj. Pekka Leinonen p. 0500 293 433

Tietoa Metsähallituksen vapaan kelkkailun alueista ja kelkkailuohjeista

https://www.metsa.fi/vapaa-aika-luonnossa/moottorikelkkailu/
https://www.eraluvat.fi/maastoliikenne/liikenne-ja-turvallisuusohjeet.html

Tokion olympialaisiin osallistunut kouluratsastaja Henri Ruoste on suosionsa tähänastisella huipulla – ainakin lipunmyynnillä mitattaessa. Ruosteen koulutussysteemiä esittelevä kouluratsastustapahtuma myi loppuun alle kahdessa tunnissa. Tapahtumalle etsittiin pikavauhtia suurempaa tilaa – vastaus löytyi Järvenpään Ainosta. Uudistunut Aino Areena muuntautuu ratsastuksen näyttämöksi 29. ja 30. tammikuuta. 

”Aino Areenaan siirtyminen tarkoittaa hyviä uutisia ratsastuksen ystäville, sillä lippujen määrä tuplaantuu aikaisemmasta. Lisäksi uuden Aino Areenan tilat mahdollistavat uudenlaiset lipputyypit, kuten VIP-liput sekä aitiot molempiin tilaisuuksiin. Tapahtumaan jo ostetut liput ovat voimassa ja niillä pääsee Aino Areenalle siirtyneen tapahtuman katsomopaikoille. Muista myyntiin tulevista lipuista sekä uusista lippukategorioista tiedotamme lähipäivinä”, iloitsee tapahtuman järjestäjä Hanna Anttonen Co&Co Eventsistä. 

Henri Ruoste on asunut, kilpaillut ja pyörittänyt omaa hevosten koulutus- ja ratsastuskeskusta Saksassa jo vuosia. Hänet nähtiin edellisen kerran samoissa merkeissä Ainossa vuonna 2018 ja sittemmin kilpailemassa Aino Nations Cupissa vuonna 2019. Henri Ruoste on tällä hetkellä maailman rankingissa suomalaisista ratsastajista korkeimmalla, sijalla 16.

”Olin jo valmiiksi innoissani päästessäni taas Suomeen, mutta kyllähän tämä tapahtuman suosio yllätti todella positiivisesti. ”, kertoo ilahtunut Henri.

Ruoste esiintyy tapahtumassa omien hevostensa kanssa ja näyttää kuinka hän työskentelee erilaisten hevosten kanssa kohti kansainvälistä GP:tä.

”Ratsastus on ollut arkipäivää Ainossa sen avaamisesta lähtien ja huippuratsastus läsnä vuosittain monien tapahtumien muodossa. Olemme innoissamme kun pääsemme avaamaan uuden areenan myös ratsastusväelle ja toivotamme Henrin lämpimästi tervetulleeksi meille jälleen”, hymyilee Aino Areenan ja Ratsastuskeskus Ainon rakennuttaja ja omistaja Erkki Siltala.

Puurakenteinen Aino Areena tarjoaa urheilu-, messu-, yritys- ja musiikkitapahtumille monipuolisesti muuntautuvan ja tyylikkään tilan, jonne mahtuu parhaimmillaan jopa 3 200 hengen yleisöt. Tapahtumakäyttöön saadaan hyödynnettyä kaikkiaan noin 5 000 neliön sisätilat. Aino Areenan tapahtumiin pääsee kätevästi kaikkialta pääkaupunkiseudulta niin omalla autolla kuin julkisilla liikennevälineilläkin. Junamatka Helsingin keskustasta lähimmälle asemalle Ainolaan kestää alle puoli tuntia. 

LIPUNMYYNTI:
Liput tapahtumiin Aino Areenalla tulevat myyntiin:
https://www.cocoevents.fi/henri-ruoste

LISÄTIEDOT:

Hanna Anttonen
tapahtumajärjestäjä
hanna@cocoevents.fi

”Mielenkiintoinen, ajatuksia herättävä, todella erilainen, en ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa, upea, wau”, kävijät ovat kuvailleet Stanzan näyttelyä Järvenpään taidemuseossa. Laajaa mediahuomiota syksyllä herättänyt näyttely päättyy 6.1.2022. Nyt on siis viimeinen mahdollisuus kokea näyttely, jossa pohditaan miltä näyttää tekoälyn ohjaama kaupunki. Entä kuka meitä valvoo ja kenelle tieto kuuluu?

Palkitun mediataiteilija Stanzan ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa pohtii algoritmien ohjaamaa kaupunkimaisemaa sekä lisääntyvän digitaalisuuden mukanaan tuomaa valvonnan tematiikkaa.

– Teokset paljastavat kaiken sen, mitä kaikkea ympärillämme tapahtuu, millaista tietoa meistä voidaan kerätä tai miten meitä valvotaan. Toimintamme ja vuorovaikutuksemme ovat kytköksissä uuteen teknologiaan, joskus enemmän kuin itse tiedämmekään, Stanza kertoo.

Mitä on pinnan alla?

Näyttely esittelee ensimmäistä kertaa kokonaisuutena teossarjan Living Landscapes. Ensi katsomalta seinille ripustetut teokset näyttävät kartoilta tai ylhäältä päin nähdyiltä maisemilta, mutta teokset käyttävät materiaalinaan myös dataa. Mitä tapahtuu, kun taideteos sieppaa ympäröivän alueen WiFi -signaalit ja tulkitsee ne reaaliaikaisena teknologisena maisemana? Entä millaisia jälkiä ihminen jättää maisemaan? Rytmikkäästi vilkkuvat punaiset led-valot näyttävät yli 100:n kaupungin ilmansaasteiden tason. Melko stressaavaa, mutta ehkä on syytäkin olla?

The Nemesis Machine -installaatio on minikaupunki, jossa kaikki on kytköksissä kaikkeen. Teos kerää langattomien antureiden avulla tietoa valosaasteesta, lämpötilasta ja kosteudesta. Agoritmi ohjaa tietoliikennettä pienoiskaupungissa ja saa sen heräämään henkiin. The Nemesis Machine spektaakkelin kaksi muuta osaa ovat olleet syksyn ajan esillä Pariisissa ja Moskovassa.

Kuka Stanza?

Näyttely on kansainvälisesti palkitun Stanzan ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa. Stanza on Lontoossa toimiva mediataiteilija, joka aloitti uransa 1980-luvulla ja on ollut mukana lukuisissa näyttelyissä aina Venetsian Biennaalista Tate Britainiin. Hän tekee audiovisuaalisia installaatioita ja käyttää teostensa materiaalina mm. tekoälyä, dataa, virtapiirejä, kaiuttimia, kaapeleita ja näyttöjä. Stanza antaa tiedolle visuaalisen muodon, välillä dystooppisen spektaakkelin muodossa, välillä runollisesti. 

Uuden vuoden jälkeen 2.1. alkaen näyttely on avoinna joka päivä! Näyttely päättyy 6.1.2022. Viimeisenä päivänä näyttelyyn on vapaa pääsy! Museossa on käytössä koronapassi.

6.1.2022 saakka Kytketty kaupunki, kätketty taide
Kaupungin taidekokoelma ja vieraileva mediataiteilija Stanza

Järvenpään taidemuseo
Kirjastokatu 8
Taidemuseo sijaitsee Järvenpään kirjaston alakerrassa, 
vastapäätä Järvenpää-taloa, Rautatieaseman välittömässä läheisyydessä
Yhteystiedot:
040 315 3881, taidemuseo@jarvenpaa.fi
www.jarvenpaantaidemuseo.fi
Avoinna:
ke 10–20, to-su 10–17
Pääsymaksut:
7/6/4 €, alle 18 v. ilmainen / Museokortti

Järvenpään taidemuseon joulun aukioloajat

Suljettu jouluviikolla: 20.12–25.12. 
Suljettu 31.12.–1.1.

Avoinna:
Su 26.12. Klo 10–17
Ke 29.12 klo 10–20 Huomioi ilta-aukiolo!
To 30.12 Klo 10–17
Su 2.1.2022 - To 6.1.2022 klo 10–17
To 6.1.22 näyttelyn viimeisenä päivänä ilmainen sisäänpääsy! 

Terveellinen sisäilma ja itsedesinfioivat pinnat ovat arkipäivää helsinkiläisravintola Hampton Bayssa. Terveysteknologian takaa löytyy patentoitua teknologiaa käyttävä suomalaisyritys ja yli 20 vuoden kokemuksella sisäilmapuhdistimia toimittanut Genano.

Rantaravintola Hampton Bay käynnistää tulevan talvikauden railakkaasti, mutta ennen kaikkea turvallisesti. Kaupungin suurin lämmitetty ja katettu talviterassi tarjoaa viikonloppuisin kaupungin suurimmat talviterassibileet klo 17-22. Tarjolla on kuumia juomia ja napolityylistä hapanjuuren leivottua artesaanipizzaa. Terassibileet siirtyvät sisätiloihin klo 22, jonka jälkeen dj-vetoinen iltaelämä ja juhlinta jatkuu yön pikkutunneille. Hampton Bay pukeutuu iltaan värein ja valoin, ja sen cocktailit  ja lämmin tunnelma houkuttelevat viihtymään yömyöhään. 

Hampton Bayssa investointi terveysteknologiaan on tehty täysin henkilökunnan työturvallisuutta ja asiakkaiden terveyttä ajatellen. Genano-teknologiaa on käytössä jo monin paikoin sairaaloiden eristyshuoneissa ja laboratorioissa, sillä laite kerää ja eliminoi mikrobit sisäilmasta – mukaan lukien virukset ja bakteerit. Samaan ei tyypillinen ilmanpuhdistin kykene. Vaikka ravintoloista ei todistetusti ole lähtöisin juuri lainkaan tartuntoja, huoli työpaikalla olemisesta itsensä ja asiakkaiden puolesta on pienentynyt uudistuksen myötä myös.

– Olemme saaneet asiakkailtamme ja henkilökunnalta pelkästään positiivista palautetta Genanon laitteista. Niihin todellakin kannatti satsata!, kertoo Happy Hour Restaurants Oy:n ravintoloitsija Tarja Palomäki.

Genanon laitteita on myyty jo yli 50 maahan ympäri maailman

On selvää, että Genano pystyy tarjoamaan markkinoiden puhtainta ilmaa, sen patentoitujen ilmanpuhdistimien vuoksi. Genano-laitteiden käyttö on turvallista ja helppoa, sillä ne eivät vaadi perinteisiä kuitusuodattimia. Lisäksi patentoitu ilmanpuhdistusteknologia takaa, että puhdistusprosessi tapahtuu laitteen sisällä, eikä ulostuleva ilma sisällä mitään muuta kuin ultrapuhdasta ilmaa. Ei haitallisia viruksia, ei otsonia, ei ioneja, ei hiukkasia, ei UV-C:tä. 

Genano Löytyy myös StoryvillesTä ja Rymy-Eetusta

Mikkelissä valmistetuilla Genanon laitteilla on suuri kysyntä maailmalla, varsinkin paikoissa missä puhdas sisäilma ei ole itsestäänselvyys. Vaikka Suomessa sisäilma on pääosin hyvin puhdasta, on pandemia-aika muistuttanut meitä myös siitä, että hyvällä sisäilmanlaadulla on suuri merkitys ja toimivalla ilmanvaihdolla ja -puhdistuksella on selvää hyötyä ihmisen turvallisuudelle. Hampton Bay toimii Storyvillen ja Rymy-Eetun lisäksi pandemia-aikaisen ravintolamaailman edelläkävijänä ja pystyy nykyisin tarjoamaan Genanon avulla asiakkailleen virusvapaata hengitysilmaa. 

Genanon puhtaan ja turvallisen sisäilman asiantuntija Matti Kouva kertoo, että heidän korviinsa ei ole todennettu jatkotartuntaa asiakkailta. 

– Sen lisäksi, että pystymme eliminoimaan eloperäiset mikrobit, kuten homeitiöt, virukset ja bakteerit tehostamme myös kiinteistössä olevaa ilmanvaihtoa jopa nelinkertaiseksi verrattuna tavalliseen ilmanvaihtoon.

Loppukesästä 2020 alkanut viimeisin tutkimustyö saatiin äskettäin päätökseen ja testitulokset vahvistivat, että Genanon ilmanpuhdistimilla pystytään eliminoimaan bakteerit viruksineen ilmasta täysin.

Genano ilmanpuhdistimissa käytettävä patentoitu ilmanpuhdistus teknologia on tutkittu VTT:n testilaboratoriossa ja viimeisimmässä VTT testissä joka julkaistiin 11/2020 Genano teknologialla eliminoitiin kaikki mikrobit kuten bakteerit, virukset sekä homeitiöt sekä puhdistettiin huoneilma 99,999 % tehokkuudella. 

Hampton Bayn talvikauden aukioloajat: 

• Ke-to klo 17-22
• Pe-la klo 17-04
• Su 13-18 

Keittiö avoinna: 

• Ke-to  17-21.30
• Pe-la 17-23
• Su 13-18

www.hamptonbay.fi